Valikko
Kulttuuri

Lukiossa Mimosa Willamo ei tiennyt mitä tekisi – sitten hän voitti Jussi-patsaan

”Välivuodet on tosi ok, töiden tekeminen on tärkeetä, ihan kaikennäköisten töiden. Jotain kyllä aina löytää, jos tarvii”, sanoo nopeasti elokuvauralle noussut Mimosa Willamo.

Jos hieman kärjistetään, on kaksi tapaa menestyä.

Ensimmäinen on se, että on maali, jota kohti pyrkiä. Sitten tehdään kovasti töitä ja ansaitaan menestys.

Tällöin siitä on helppo puhua. Voi korostaa, kuinka on kiitollinen kaikista saamistaan mahdollisuuksista, mutta samaan hengenvetoon muistuttaa, kuinka on ansainnut kaiken ihan omalla työllään, jota on niin nöyrästi tehnyt.

Toinen on se, että asiat vain loksahtavat kohdalleen, eikä tarvitse hirveästi edes yrittää.

Mutta jos sen sanoo ääneen, kuulostaa herkästi ylimieliseltä. Ei siksi, että olisi sellainen, vaan koska ensimmäinen vaihtoehto on se, jonka mukaisia menestystarinoita on totuttu kuulemaan.

Puhumattakaan siitä, että saavuttaa jotain vähän vahingossa. Tietämättä edes sen tarkemmin, mitä haluaa.

”Mä edelleen ihmettelen, miten sain sen ekan roolin”, Mimosa Willamo, 21, sanoo.

Tänä syksynä Willamon on nähnyt valkokankaalla toistasataatuhatta ihmistä. Hänen toinen ja kolmas elokuvaroolinsa olivat Taneli Mustosen Bodomissa ja Tuukka Temosen Teit meistä kauniin -elokuvassa, jossa Willamo näyttelee Apulannan amerikkalaisbasisti Mandy Gaynoria.

Willamon itsekin on vaikea ymmärtää vieläkään, mitä on tapahtunut. Sen voi päätellä kahdesta asiasta, joita Willamo toistelee. Hänhän on aivan tavallinen. Hänellähän on vain käynyt maailman paras tsägä.

”Sen takia musta on tekopyhää puhua, että painakaa duunia. Mä oon maailman huonoin ihminen puhumaan tästä. Mutta mulla on se hyvä puoli, että en oo tähti tai julkkis eikä mulla oo sitä taakkaa kannettavana.”

Keväällä 2013 Willamo näki Wilmassa viestin, joita Kallion ilmaisutaitolukiolaisille lähetettiin aina. Oli ”joku roolitushomma, johonkin leffaan”.

Willamo oli abi, jolla ei ollut sen kummempia suunnitelmia kirjoitusten jälkeiselle ajalle, vaan lähinnä aikaa, kun koululla ei enää tarvinnut roikkua.

”Mä ajattelin, että voin antaa puoli tuntia ajastani tuohon. Että se voi olla tosi hauskaa, se voi olla tosi kauheeta, se voi olla, ettei johda mihinkään.”

Pari viikkoa roolitustilaisuuden jälkeen Willamo sai puhelun ja kutsun seuraaviin koekuvauksiin. Antti Heikki Pesosen ensimmäisessä pitkässä elokuvassa Päin seinää olisi kuulemma rooli, joka hänelle voisi sopia.

Willamo meni taas. Koekuvauksissa piti sanoa yksi repliikki: Sä vitutat mua maailmassa toiseksi vähiten.

”Mä en oo koskaan valmistautunut noihin. Mä oon tehnyt koe­kuvauksia enemmän vasta nyt, kun tää on lähtenyt käsistä tää homma. Tämä vahingossa tapahtunut urani. Nyt tietää, miten pitää valmistautua.”

Helmikuun ensimmäisenä päivänä kaksi vuotta myöhemmin Willamo istui iltapuvussaan Kaapelitehtaalla. Söi, kun ei muuta voinut, ja ”olisi ollut törkeetä jättää niin hienoa ruokaa”.

Päin seinää -elokuvan pääosan näytellyt Armi Toivanen neuvoi vieressä: Se, että on ehdolla, tarkoittaa, että voi voittaa. Ja muista sitten kiittää Filmiauraa ja kaikkia. ”Mä olin ihan, että mitä vittua.”

Koitti naissivuosakategoria. Kamera kuvasi läpi ehdokkaat. Sekin vielä. Sitten Mimosa Willamo julistettiin voittajaksi. Samalla hetkellä hän repesi nauruun. Lavalle oli suunnilleen 17 askelta. Tosi lyhyt matka, mutta apua, kun jalassa on vielä nämä helvetin korkokengät. Ja sitten on suora tv-lähetys, mikrofoni suun edessä ja vain naurattaa.

”Se on maailman absurdein tilanne, kun viisi minuuttia sitten sä olet ollut, että onhan tää hienoa olla ehdolla, mutta tähän se jää. Olisi kannattanut miettiä jotain, koska on aika kuumottava tilanne löytää itsensä siitä, että tässä on suora tv-lähetys, oot yksin lavalla ja vaan naurattaa. Sitten joudut olemaan, että nyt, kasaa itsesi, sano jotain fiksua”, Willamo selittää.

”Sitten tärisevin jaloin pois sieltä. Halusin pöydän ääreen, kun siellä oli kaikki tutut, mutta piti mennä johonkin haastatteluun, että hei mikä fiilis, no vittu mieti, tai siis tosi hyvä, tarkoitan.”

Esiintymiseen Willamo oli kyllä tottunut, mutta ennen ensirooliaan hän ei ollut ajatellutkaan, että voisi olla näyttelijä. Lukiosta hän oli päätynyt juontamaan vähän sattuman kautta Ylen nuortenohjelma Galaxia, mutta koulun teatterikurssit olivat olleet todella ”ei ei ei”.

Teatterissa hän oli viiden veljensä kanssa tottunut käymään toki aina, kuten myös keikoilla ja elokuvissa. Espoolaisperheen vanhemmat eivät ole taidealalla, mutta kulttuuriharrastukset olivat ”ihan perushomma”.

Lukiotakin valitessa vaihtoehtoja oli kaksi. Vaskivuoren musiikkilukio Vantaalla ja sitten Kallio. Willamo valitsi jälkimmäisen, koska se oli Helsingissä ja koska hänen isoveljensä Feniks oli siellä.

”Fena on tosi paljon vaikuttanut siihen, että kun se uskalsi tehdä sitä, mitä haluaa, niin mäkin oon uskaltanut.”

Muutenkin Willamo nimeää fanittamakseen henkilöksi juuri veljensä. (Ruotsalaisnäyttelijä Alicia Vikanderin lisäksi.)

Kaksi vuotta vanhempi Feniks jäi ammattikorkeakoulun ensimmäisestä työharjoittelusta töihin Fullsteam-musiikkiyhtiöön. Nyt hän on päätoiminen promoottori ja dj.

”Mä sanon, että fanitan mun isoveljeä siksi, että se on nuori ja tekee, mitä se rakastaa. Mutta sama pätee kaikkiin muihinkin nuoriin tyyppeihin, jotka tekee, mitä tykkäävät”, Willamo sanoo.

”Vanhemmat ei oo koskaan pakottaneet meitä mihinkään, vaan sanoneet, että tehkää sitä, mikä kiinnostaa. Mä tykkäsin lukea ja katsoa elokuvia. Jos mä oisin sanonut, että haluun aloittaa vakavan huippu-urheilun, ne ois varmasti olleet, että sit rupeet treenaamaan sitä.”

Viime vuosien kehutuimmissa suomalaiselokuvissa pääosissa on ollut nuoria näyttelijöitä, jotka on bongattu lähes ei mistään. Johannes Brotherus Pirjo Honkasalon Betoniyössä, Teppo Manner ja Roosa Söderholm Jukka-Pekka Valkeapään He ovat paenneet -elokuvassa ja tänä syksynä Linnea Skog Selma Vilhusen elokuvassa Tyttö nimeltä Varpu.

Helsinki-filmin tuottaja Aleksi Bardy sanoo, että tässä mielessä Suomi on aiemmin ollut anomalia, joka on nyt siirtynyt kohti normaalia. Kiinnostavaa ei ole se, että suuriin rooleihin castataan kouluttamattomia, vaan se, että se tapahtuu Suomessa vasta nyt.

”Kaupallisen elokuvan ei-tyypilliset roolitukset tulevat osittain sosiaalisen median aikakauden seurauksena, mutta muuten tässä on kyse monista ristikkäisistä ilmiöistä”, Bardy sanoo.

”Aina voidaan puhua Sami Hedbergistä Luokkakokouksessa, mutta samaan hengenvetoon pitää mainita Kaarina Hazardin elokuvaroolit. Tai että Anna-Leena Härkönen ja Kati Outinen olivat aikanaan isoissa rooleissa, mutta he ovat kouluttautuneet sitten myöhemmin.”

Mutta muuten kyse on elokuvia suuremmista asioista: siitä, mitä ja miten nuoremmat sukupolvet haluavat tehdä.

Syyskuussa Willamo aloitti pohjoismaisten kielten opinnot Helsingin yliopistossa – kun kaveri keväällä ehdotti, että hän hakisi. Ennen sitä hän on ollut au pairina Luxemburgissa, kansanopistossa Tanskassa. Helsingissä koulunkäyntiavustajana ja elokuvateatterin kassalla.

”Lopetin siellä, kun mä olin tehnyt itteni kaa sopimuksen, etten ikinä myy lippuja omiin leffoihini, niin sit lopetin siellä. Se olisi ollut tosi noloa.”

Eli: pätkätöitä, matkustusta, haahuilua, joka ei kuitenkaan ole haahuilua, vaikka virallinen Suomi sitä saattaa sellaisena pitää. Paitsi, jos koulusta ei välitä siksi, että on perustanut start-upin.

Kuitenkin samalla tavalla nuoret tekevät itse muillakin aloilla, eivätkä vain yrittäjyyskerhoissa. Muutama vuosi sitten tuntui kuin popmusiikista nuoret olisivat kadonneet täysin. Nyt jo pelkästään Helsingin taidelukioista heitä on noussut soittolistoille suuri joukko, kirkkaimpana tähtenä Sanni.

Elokuvien kohdalla kyse on siitä, että koulutettuja parikymppisiä tai nuorempia näyttelijöitä on tietenkin mahdoton löytää, eikä art housen puolella varsinkaan ole tunnettuuden vaatimusta.

Se on sitä individualismia, jossa nopea kouluttautuminen ja työnteko ei ole enää mikään velvoite yhteiskunnalle. Jossa vastataan ensin omiin ja vasta sitten ulkopuolisiin odotuksiin.

”Tuntuu, että kaikilla ulkopuolisilla, jolla ei ole mitään tekemistä sun koulunkäynnin kanssa, on hätä siitä. Ne tulee yo-juhlissa kysymään, että nyt on lakki päässä, mihis sitte?” Willamo sanoo.

”En millään tavalla yritä sanoa, etteikö koulutus olisi tärkeä, mutta mun mielestä menkää ja tehkää. Välivuodet on tosi ok, töiden tekeminen on tärkeetä, ihan kaikennäköisten töiden. Jotain kyllä aina löytää, jos tarvii.”

Nyt Willamo sanoo, että näytteleminen tuntuu hänen jutultaan, eikä hän ”todellakaan ole valmistumassa” yliopistosta kandiksi kolmen vuoden tavoiteajassa.

Mutta jos viiden vuoden päästä tuntuu, että elämässä voisi olla muutakin kuin näytteleminen, niin sitten on seurattava sitä. Ainakin hän on tietoinen realiteeteista, joita uravalinta toisi mukanaan.

Siitä, että jos ja kun vuokra pitää maksaa, ei voi hirveän paljon valita, mitä tekee.

Sen hän tuntuu jo oppineen – ainakin, jos arvioidaan hänen elekieltään puhuttaessa ohjaajista. Mutta vastaus projektien eroista on diplomaattinen. ”Antti Heikki Pesonen on paras ohjaaja, joka mulla on ollut”, Willamo sanoo.

”Mutta rooleja mun näköiselle ja ikäiselle naiselle on Suomessa niin vähän, että jos mä sanon, että en suostu johonkin, löytyy aina joku, joka suostuu, ja kyse on siitä, saanko mä töitä vai en. Tietenkään en mitään ihan paskaa lähde tekemään, mutta en mä voi olla sellaisella asenteella, että tästä lähtien mä teen pelkästään vakavasti otettavaa laatudraamaa. Koska sitten ei oo töitä about ikinä.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Elokuva
  • Opiskelu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Batagaikan jättikraatteri kasvaa nopeasti Siperiassa

    2. 2

      Oksennus tyhjensi uimahallin Espoossa – Asiantuntija rauhoittaa: Uimahallit ovat liian lämpimiä norovirukselle

    3. 3

      ”Painu neekeri takaisin sinne mistä tulit” – Michaela Moua kertoo, millaista on syrjintä Helsingin joukkoliikenteessä

    4. 4

      Aira Samulin täyttää tänään 90 vuotta ja kannustaa välttämään vanhainkotia: ”Meillä on suuret ikäluokat tulossa, ei siitä edes tule mitään”

    5. 5

      Onko Trump saanut mitään hyvää aikaan? Pysyykö hän vallassa koko kautensa? HS vastaa lukijoiden kysymyksiin presidentin alkukaudesta

    6. 6

      Sadat lääkärit kipusivat tuloeliittiin palkkatyöllä – laskuri näyttää, miten Suomen kovatuloisimmat lääkärit tienaavat

    7. 7

      Ex-presidentti George W. Bush näpäytti Trumpia: ”Tarvitsemme riippumatonta mediaa”

    8. 8

      Otatko työpaikkasi hauskuuttajan vakavasti? Syytä olisi, opastavat tutkijat

    9. 9

      Puolueesta erotettu Terhi Kiemunki saa jatkaa Tampereen perussuomalaisten johdossa – vastoin yhdistyksen omia sääntöjä

    10. 10

      Tapaaminen Maahan­muutto­viraston kanssa ei riittänyt turvapaikan­hakijoille – Rautatientorin telttaleiriä ei pureta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Painu neekeri takaisin sinne mistä tulit” – Michaela Moua kertoo, millaista on syrjintä Helsingin joukkoliikenteessä

    2. 2

      Sadat lääkärit kipusivat tuloeliittiin palkkatyöllä – laskuri näyttää, miten Suomen kovatuloisimmat lääkärit tienaavat

    3. 3

      Otatko työpaikkasi hauskuuttajan vakavasti? Syytä olisi, opastavat tutkijat

    4. 4

      Batagaikan jättikraatteri kasvaa nopeasti Siperiassa

    5. 5

      Moonlight palkittiin yllättäen parhaana elokuvana, palkinto kuulutettiin ensin La La Landille – HS listasi kaikki vuoden Oscar-voittajat

    6. 6

      Tuomarineuvoston mielestä Norjan Emil Iversen ei aiheuttanut kaatumista: ”Hidastuksesta näki hyvin, mitä siinä tapahtui”

    7. 7

      Raju pettymys ei voinut tulla Aino-Kaisa Saariselle yllätyksenä – ja lisää saattaa olla tulossa

    8. 8

      Onko islam sodan vai rauhan uskonto? Kysymys on väärä, sillä uskonnot ja aatteet elävät aina tulkinnasta

    9. 9

      Facebook ei paljasta, miten uusia kavereita ehdotetaan – seksuaalirikoksen uhrin näkymään ilmestyi ahdistelijan profiili

    10. 10

      Ruuhkavuosia elävät vanhemmat kertovat, miten he järjestävät aikaa liikunnalle – ”Jos on aikaa katsoa telkkaria, on aikaa treenata”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vaatteet paljastavat usein ihmisen luokka-aseman, vaikka sitä yrittäisi salata, kertoo tutkija – Tältä köyhyys näyttää ja tuntuu Suomessa

    2. 2

      Suomalaiset nimet aiheuttavat hauskoja ja kiusallisia tilanteita ulkomailla – ”Vieraat ihmiset saattavat hätkähtää, kun he huomaavat, etten ole arabi”

    3. 3

      Otatko työpaikkasi hauskuuttajan vakavasti? Syytä olisi, opastavat tutkijat

    4. 4

      Rivitaloremontti meni järkyttävällä tavalla pieleen Järvenpäässä – löperösti toiminut valvoja joutuu maksamaan peräti miljoonan euron korvaukset

    5. 5

      Ex-toimitusjohtaja Kari Savolainen, 65, kyllästyi ahneuteen – antaa miljoona euroa, jotta Kirkkonummen korpeen saadaan halpojen asuntojen ekokylä

    6. 6

      Pelastuslaitos kiittelee autoilijoita, jotka muodostivat Turun moottoritielle pelastuskujan – ”Erinomainen ilmiö”

    7. 7

      Pahoinpitelyt ja nöyryyttäminen mursivat 15-vuotiaan sipoolaispojan – Äiti kertoo, että nyt riittää: ”En anna tämän enää olla”

    8. 8

      Saara Aallon rohkea ilmapallotemppu huipensi X Factor -konsertin Lontoossa

    9. 9

      Tiina Lietzén kyllästyi työhönsä ja laski, ettei tarvitse kuukausipalkkaa – hän muutti alkeelliseen mökkiin ja hakkaa metsää

    10. 10

      Lääketeollisuus salaa suurimman osan lääkäreille maksetusta rahasta – katso, kuuluuko oma lääkärisi eniten rahoitusta saaneiden joukkoon

    11. Näytä lisää