Kulttuuri

Ehkä Sillan tekijät matkivat meitä, Sorjosen käsikirjoittaja sanoo – Äänestä oma suosikkisi parhaaksi suomalaiseksi poliisisarjaksi

Tänään tulee taas miljoonayleisön kerännyt Sorjonen, joka näyttää aivan Sillalta – käsikirjoittaja kiistää kopioineensa ruotsalaismenestystä

Mitä yhteistä on Minna Haapkylällä, Oiva Lohtanderilla ja Ville Virtasella? Kaikki ovat esittäneet pääosaa suomalaisessa poliisisarjassa. Haapkylä esitti nimiroolia Rikospoliisi Maria Kallio -sarjassa, Lohtander muistetaan Raidista ja Ville Virtanen sekä Sorjosesta että Kylmäverisesti sinun -sarjasta.

Suomalaisten poliisi- ja rikossarjojen historia on kovin lyhyt ja niukka. Kun Raid ilmestyi vuonna 2000, se oli siihen mennessä suurin kotimainen rikossarja. Vielä 2000-luvun lopullakin televisiota varten kirjoitetut poliisisarjat olivat suhteellisen uusi ilmiö Suomessa.

Täällä on viime vuodet lähinnä seurattu vierestä, miten naapurissa Ruotsissa ja Tanskassa tehdyt poliisisarjat ovat synnyttäneet uudenlaisen buumin. Puhutaan nordic noirista. Se on nimitys Pohjoismaissa syntyneelle ilmiölle, jolla tarkoitetaan pääasiassa ruotsalaisia ja tanskalaisia tv-sarjoja, joiden maine on levinnyt ympäri maailmaa, joista tehdään uusia versioita ja joiden estetiikka on tietynlaista.

Suomalaisten panos nordic noiriin saatiin viimein viikko sitten sunnuntaina, kun Ylen TV1:ssä alkoi rikosdraamasarja Sorjonen. Tuotantoyhtiö Fisher Kingin sarjaa on pidetty ensimmäisenä suomalaisena nordic noir -sarjana, jonka uskotaan menestyvän myös kansainvälisesti. Sorjosen avausjaksoa seurasi yli miljoona katsojaa.

Palaute on ollut enimmäkseen hyvää, jopa innostunutta, mutta moni katsoja moitti sarjan ainakin avausjaksonsa perusteella muistuttavan liikaa supersuosittua Siltaa, joka on yksi tunnetuimmista nordic noir -sarjoista.

Miksi siinä on niin paljon samaa kuin Sillassa, käsikirjoittaja Miikko Oikkonen?

”En osaa sanoa, ovatko Sillan tekijät plagioineet meitä jossain vaiheessa, en usko. Sorjosen ensimmäiset versiot on kirjoitettu 2010, ja Sillan ensiesitys Suomessa oli 2013. Ei sinne ole sen jälkeen työnnetty tai laitettu mitään. Ensimmäisen kauden Siltaa en kirjoitusvaiheessa katsonut tarkoituksellisesti, etteivät asiat sekoittuisi”, Oikkonen vastaa.

”Jos siinä jotain Siltaa on, se on kyllä aika tahatonta.”

Sorjosenkin kuvissa näkyy usein silta, on tuulivoimaloita, ilmakuvaa kaupungin (Lappeenranta) valojen yllä, hyvin erityislaatuinen rikostutkija, jopa tunnusmusiikissa on samankaltaisuutta.

”Ilmakuva on ihan yleinen elementti kaikissa nordic noir -sarjoissa. Maisemointi on samanlaista. Paikka, jossa rikokset tapahtuvat, esittää yhtä roolia. Se miljöö täytyy pystyä maisemoimaan isosti”, Oikkonen sanoo.

Hänen mukaansa Sorjoseen ei tehty ilmakuvaa vain ilmakuvan vuoksi, vaan siksi, että niillä olisi joku kerronnallinen syy olla olemassa. ”Sitä pitkin mennään johonkin.”

Oikkonen kertoo, että Lappeenrannan Luukkaansalmen silta valittiin käsikirjoitukseen symbolina, joka kuvasti päähenkilön siirtymää kodista työhön tai toisinpäin.

Vaikka nordic noir -sarjoissa onkin paljon samankaltaisuutta jo tummasta ja uneliaasta visuaalisesta ilmeestä lähtien, ei Oikkosen mukaan ole olemassa mitään nordic noir -genren raamattua, josta poimittaisiin tietyt pakolliset elementit.

”Nehän muuttuvat ja muokkautuvat koko ajan. Ei nordic noirista puhuttu silloin, kun Wallanderia ja Beckiä tehtiin, vaikka kyllähän niissä on ne peruselementit ja ajatukset olemassa. Se rytmi ja millaisia rikoksia tehdään.”

Nordic noir on löytynyt film noir -elokuvasta.

”Siitä, että on olemassa rikoksia, jotka koskettavat tavallista keskiluokkaa, uskalletaan näyttää ihmisten pimeitä puolia”, Oikkonen sanoo.

Hän sanoo pitävänsä tekijöiden ammattitaitona sitä, että genreä tehtäessä osataan käyttää joitakin kliseitä myös omaperäisesti hyväkseen.

”Uskallan väittää, että ainakin Sorjosessa on muutama originaliteetti. Yksi on itäraja, sitä ei ole vielä aiemmin nähty niin isossa roolissa.”

Toinen on Oikkosen mukaan perhe. Sorjosen tekijät halusivat sarjaan perheen, joka välittää ja haluaa toisilleen hyvää, koska rikkinäisiä perheitä on nähty ihan tarpeeksi.

Tuoreita rikoksiakin etsittiin pitkään.

”Aikamoinen rivi niitä jäi käyttämättä. Rikokset ovat kaikki mielikuvituksen tuotetta, mutta niissä on paljon yksityiskohtia, joita on metsästetty sekä kirjallisuudesta että eurooppalaisista lehdistä.”

Sorjosen matka maailmalle on jo alkanut. Oikkosen mukaan kiinnostusta sarjaa kohtaan on ulkomailla ollut paljon. Ensimmäisen tuotantokauden jaksojen oikeudet on myyty jo ainakin Saksaan (Sky Deutchland), Ranskaan (Canal Play), Belgiaan (Yleisradioyhtiö) sekä Yhdysvaltoihin ja Australiaan.

Kansainvälisillä markkinoilla Sorjonen tunnetaan nimellä Bordertown.

Sorjosesta on tehty myös kirjasarja, jonka ensimmäinen osa on nimeltään Nukkekoti (Gummerus), ja sen käännösoikeudet on myyty ainakin Saksaan.

Sorjoselle on suunniteltu jatkokautta, vaikka tuotantoyhtiö Fisher King on parhaillaan konkurssiuhan alla. Oikkosen mukaan suunnitelmia ei toistaiseksi ole haudattu.

”Toistaiseksi näyttää siltä, että voidaan tehdä. Nyt ollaan käsikirjoituspöydän ääressä ja kirjoitetaan toista kautta. Jos se onnistuu hyvin ja rahoittajat, jotka nyt ovat kiinnostuneet lähtemään mukaan toiselle kaudelle, ovat vielä kiinnostuneita, sitten nähdään, käynnistyykö.”

Eli yhtiön talousongelmat eivät voi kaataa suunnitelmia?

”Eivät ne sellaisenaan kaada.”

Miikko Oikkosen mukaan poliisisarjoille on tilausta koko ajan, sillä mysteerikerronta kiehtoo ja kiinnostaa ihmisiä.

”Niille löytyy maailmalla useimmilta kanavilta jo esityspaikat valmiiksi. Tiedän, että niitä on kehitteillä tässäkin maassa tällä hetkellä monta. Ei tämä mikään ohimenevä asia tule olemaan.”

Se väite, että suomalaisia poliisisarjoja ei ole tehty jonoksi asti, ei Oikkosen mukaan pidä täysin paikkaansa. Ehkä niiden tuotannossa oli hänen mukaansa jossain vaiheessa vain pieni tauko.

”Mielestäni se on kuitenkin yksi genre, jota täällä selkeästi tehdään, mutta meillä tehdään ylipäänsä aika vähän prime time -draamaa. Meillä on kolme kanavaa, jotka siihen kykenevät, mutta Yle on oikeastaan ainoa, joka pystyy tilaamaan useamman sarjan per vuosi”, Oikkonen sanoo.

”Kyllä minä lasken tietyt trillerit tai sen tapaiset kuten esimerkiksi Helpon elämän (MTV3, 2009) kuuluvan siihen lajityyppiin jollain muotoa.”

Samaa sanoo tv-tutkija Iiris Ruoho.

”Rajat ovat häilyvät, mutta pidän rikossarjana draamaa, jonka keskiössä on rikosten selvittäminen ja jonka pääosissa ovat rikostutkijat”, Ruoho sanoo.

Rikos- ja poliisisarjat vaativat Ruohon mukaan erityistuntemusta samaan tapaan kuin sairaalasarjat (esim. Syke). Kirjoittajan, ohjaajan ja näyttelijöiden täytyy tutustua eri ammattiryhmien arkeen tarkasti voidakseen luoda uskottavaa draamaa. Se on ehkä yksi syy, miksi niitä sarjoja ei tehdä niin paljon.

”Paljon tapahtuu lisäksi studion ulkopuolella, visuaalisuus korostuu ja jaksoihin tulee aina uusia hahmoja, mistä syystä tuotannot voivat muodostua kalliiksi. Sorjoseen on selvästi satsattu, ja sille odotetaan katsojia myös muualta kuin Suomesta.”

Ruohon mukaan rikossarjojen rikosten voidaan katsoa toimivan metaforana yhteiskunnan tai kulttuurin tilasta.

Sorjosen kohdalla on vielä vaikea sanoa, mutta uhka näyttäisi tulevan sekä perheen sisältä (vaimon sairaus, tyttären sopeutumattomuus) että ulkoa (mm. Pietari, Itä). Sarjan erityisyys on tapahtumien sijoittaminen Suomen ja Venäjän rajaseudulle.”

Rikossarjojen yhteiskuntakuvaa analysoineen Ruohon mukaan perhe-elämän kuvaukset ovat siirtyneet paljolti rikossarjojen sisään. ”Kuten Sorjosessa, monissa muissakin pohjoismaisissa rikossarjoissa kuvataan myös poliisien ja rikosten ratkojien perhe-elämää.”

Ensimmäiset suomalaiset rikossarjat keskittyivät aluksi lamaan liittyviin talousrikoksiin. Sarjoissa käsiteltiin laman syitä ja seurauksia järjestäytyneen rikollisuuden ja inhimillisen kärsimyksen kautta. Omatuotantoinen rikosgenre löi Ruohon mukaan itsensä läpi suomalaisessa televisiossa vasta 1990-luvulla.

Millaisia poliisisarjoja meillä sitten on Suomessa nähty vuosien saatossa?

Listasimme tähän muutamia sarjoja:

Ilman kavaluutta (YLE TV1 1996)

Sarja kertoi nuoresta naisesta, joka joutui tekemänsä henkilökohtaisen velkatakauksen vuoksi vaikeuksiin.

”Helmi suomalaisten rikossarjojen joukossa: tiivis, ajankohtainen, koskettava ja aidosti jännittäväkin. Miksei tästä alkanut kehitys pohjoismaiselle tasolle?”

(Leena Virtanen, HS)

Pimeän hehku (YLE TV2 1999)

Sarjassa salakuljetetaan plutoniumia ja juonitaan pankkien takahuoneissa. Siinä suomalainen Kansallinen Yrityspankki KYP rahoittaa laillista uraanin kuljetusta Kuolan niemimaalta Itä-Afrikkaan

Iiris Ruohon mukaan Pimeän hehku oli ensimmäinen kansainväliseen levitykseen tarkoitettu rikossarja. Sitä ennen tehnyt tehdyt sarjat olivat lyhyempiä ja perustuivat yleensä romaanin dramatisointiin, kuten Harjunpää-sarjat.

Pimeän hehku oli suuren luokan rikossarja, jonka sisällössä ei satsattu erityisesti ”suomalaisuuden” kuvaamiseen. Kuitenkin sarja käsitteli yksittäisten ihmisten tasolla pankkikriisiä ja talousrikoksia, jotka pääsivät otsikoihin 1990-luvun Suomessa”, Ruoho toteaa teoksessa Radio- ja televisiotutkimuksen metodologiaa (2008).

”Katsoja tempautuu seuraamaan Pimeän hehkun tarinaa ja Ilkka Vanteen ohjaamaa, luistokkaasti kulkevaa ja leikattua esitystä. Sen suuri pohja, uraanin kuljetukseen liittyvät riskit, rahavirrat ja etenkin rikokset ovat vankasti ja pelottavasti tätä päivää. Niiden dramatiikka tehoaa.”

(Jukka Kajava, HS)

Raid (YLE TV1 2000)

Harri Nykäsen kirjoihin perustuvasta sarjasta tuli yleisön suosikki, joka sai useita Venla-palkintoja. Pääroolissa nähtiin Kai Lehtinen. Raid oli hyvin sepitetty tarina alamaailman ja uuden ajan yläluokan kytköksistä.

”Suomalaisten ikisuosikki oli oikeasti aika kökkö, mutta poliisisarjassahan tärkeintä onkin aina hyvä päähenkilö. Katsojat kiintyivät Raidiin ja muutamaan mainioon sivuhenkilöön. Sarja toi esiin itämafian ensipilkahduksia. Se osui nykysuomalaisten pelkoihin. Raid taisteli vääryyttä vastaan, mikäs sen varmempi resepti tv-sarjalle.

(Leena Virtanen, HS)

Iiris Ruoho arvelee sarjan suosion selittyvän sen yhteiskunnallisella osuvuudella:

”Sarjan lähetysajankohtana laman kauaskantoiset seuraukset olivat vasta alkaneet näkyä suomalaisten elämässä. Raidissa kuvattiin liioittelua hyväksi käyttäen sitä, mitä tässä muutoksessa voi tapahtua: osa talouselämästä on vapautettu kaikista yhteiskunnallisista sidoksista, sairaalan käytävät ovat täynnä paareilla makaavia potilaita, poliisilaitoksesta tehdään väkisin tulosyksikköä ja työttömät turvautuvat terroritekoihin. Sarja kuvaa yhteiskunnan rapautumista – tilannetta, jossa yhteiskunnan instituutiot ja niiden myötä demokratia ovat menettäneet uskottavuutensa ja jäljellä on vain yksilön moraali.”

Harri Nykäsen dekkareihin perustuva sarja sai aikoinaan myös yllättävää kansainvälistä menestystä. Sitä myytiin lähinnä muihin Pohjoismaihin, mutta sarjaa näytettiin vuonna 2005 myös Yhdysvalloissa Washingtonin seudulla näkyvällä MHz Networks -yhtiön kanavalla. Yhtiö on erikoistunut esittämään kansainvälisiä huippusarjoja. Raid kuuluu kanavan suosituimpiin sarjoihin, josta katsojat ovat toivoneet uusintoja.

Tämän vuoden elokuussa elokuussa kanava toteutti katsojien toiveen ja näytti sarjan uudestaan.

Kylmäverisesti sinun (Nelonen 2000)

Sarja hyödynsi ainakin ensimmäisellä kaudellaan tosielämän rikosuutisointia.

”Sarja oli ulkoiselta ilmeeltään kelpo avaus 2000-luvun poliisisarjaksi, ja se toi Neloselle uusia katsojia, mutta sen eettinen puoli jäi kiusaamaan. Varsinkin rikosten omaisia, koska sarjan alkaessa aiheet napattiin tositapauksista omaisilta kysymättä.

(Leena Virtanen, HS)

Rikospoliisi Maria Kallio (MTV3 2003)

Sarja perustui Leena Lehtolaisen samannimisiin kirjoihin.

”Kuten Harjunpäistä näistäkin voisi saada enemmän irti, mutta alkuperäisissä romaaneissa on vähemmän ammennettavaa. Toistaiseksi ainoa varteenotettava naispoliisi.”

(Leena Virtanen, HS)

Alamaailma (Yle TV1 2010)

Sarja pureutui kansainväliseen ammattirikollisuuteen.

”Kotimaiset tv-dekkarit ovat niin kömpelöitä, että ne eivät ymmärrettävästi ole päässeet pohjoismaiseen rikosdraamabuumin imuun. Nyt kuitenkin on löytynyt lupaava kirittäjä. Avausjakson perusteella sarja on synkkä ja ehdoton, mutta ei lainkaan ylidramaattinen tai ”rajuudessaan” korni. Marko Leinon dekkariin pohjautuvassa avaustarinassa uskalletaan rakentaa draamaa ja syventää henkilöitä verkkaiseen tahtiin. Erityisesti tarinan päähenkilön Vesa Levolan (Max Ovaska) tragediaa pedataan pahaenteisesti – pohjoismaisen tyylikkäästi.”

(Ilkka Pernu, HS)

”Yksi harvoista laatusarjoista. Psykologisesti uskottavia henkilöhahmoja ja tapauksia, vakuuttavaa näyttelemistä. ’Ruma’ rikollisuus on suomalaisten heiniä, mutta se jää usein miesten jutuksi.”

(Leena Virtanen, HS)

Roba (MTV3 2012–)

Roba kertoo Helsingissä Pienellä Roobertinkadulla työskentelevistä poliiseista. Sarja pyrkii realistiseen, liioittelemattomaan ilmaisuun ja henkilöhahmojen uskottavuuteen.

”Sekä naispoliisin asema mieskollegoiden keskuudessa että uuden pomon ja vanhojen kyttien keskinäiset kiistat ovat tuttua tavaraa amerikkalaisista ja brittiläisistä poliisisarjoista. Kuten myös vanhemman poliisin raskaaksi käyvä henkinen painolasti. Roba näyttää siis olevan tutun angloamerikkalaisen formaatin kohtalaisen onnistunutta soveltamista suomalaisiin oloihin. Omaperäisyyttä siltä lienee turha odottaa. Draamaa kyllä pukkaa ehkä hieman liiankin leveällä lapiolla.”

(Pertti Avola, HS)

Tellus (YLE TV1 2014–)

Sarjassa joukko hyvin toimeentulevia, työssä käyviä ja opiskelevia nuoria haluaa herättää ihmiset huomaamaan ympäristöongelmat ja ekologisen kriisin.

”Telluksessa on satsattu laadukkaaseen tuotantoon ja siihen, että se myös näkyy ja kuuluu. On laajoja maisemakuvia, kylmän Helsingin kauneutta ja ylipäätään elokuvallista vaikuttavuutta – mutta ei itsetarkoituksellisesti. Kerrankin on ajateltu isosti, mutta maltettu toteuttaa pelkistetysti. Sarja saatiin näyttämään kansainväliseltä, mutta huolimaton käsikirjoitus pilasi koko hoidon.

(Leena Virtanen, HS)

Mikä on mielestäsi kaikkien aikojen paras suomalainen poliisi- ja rikossarja? Äänestä!

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • rikossarjat
  • Televisiosarjat
  • Televisio

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Halla-aho kirjoitti Facebookiin, toimittajaa kohtasi viharyöppy – poliisi tutkii tapausta ja vetoaa: ”Jäitä hattuun, suomalaiset”

    2. 2

      Yhdellä Turun pidätetyistä on rikostaustaa Suomessa – 18-vuotias mies on tuomittu pakottamisesta seksuaaliseen tekoon

    3. 3

      ”Suuri amerikkalainen auringonpimennys” kulkee pian halki Yhdysvaltojen – HSTV:n kolmetuntinen suora lähetys käynnissä

    4. 4

      Turun puukotusten pääepäilty Abderrahman Mechkah oli valittanut turvapaikkapäätöksestään – Poliisi pysäytti hänet Saksassa vuonna 2015, poistui sieltä alkuvuodesta 2016 hakematta turvapaikkaa

    5. 5

      Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

    6. 6

      Espanjan poliisi vahvistaa: Barcelonan terrori-iskun epäilty yliajaja on surmattu – oli pukeutunut räjähdevyöhön

    7. 7

      Supolla oli vihje Turun puukotuksista epäillystä, mutta konkreettista isku-uhkaa ei pitänyt olla – ”Jokaista vihjettä ei ole mahdollista käsitellä täydellä höyryllä”

    8. 8

      Tutkijat kertovat, miten lähes kenestä vain voi tulla viattomia tappava terroristi

    9. 9

      Puukotuksista epäilty Mechkah kävi rukoilemassa juuri ennen veritekoja, kertovat moskeijan kävijät HS:lle

    10. 10

      Tapamme ostaa vaatteita muuttuu, ja se ravistelee kauppaa – Seppälä haettiin konkurssiin, Lindexin tulos puolittui

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotusten pääepäilty Abderrahman Mechkah oli valittanut turvapaikkapäätöksestään – Poliisi pysäytti hänet Saksassa vuonna 2015, poistui sieltä alkuvuodesta 2016 hakematta turvapaikkaa

    2. 2

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    3. 3

      Halla-aho kirjoitti Facebookiin, toimittajaa kohtasi viharyöppy – poliisi tutkii tapausta ja vetoaa: ”Jäitä hattuun, suomalaiset”

    4. 4

      Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

    5. 5

      Miksi tästä piti tehdä niin vaikeaa? Näin hahmotat paremmin uuden 327-ratikan reitin

    6. 6

      Hasan juoksi Turun puukottajan perään ja sai itse puukosta kaulaan – ”Hänen silmissään näkyi vain tyhjyyttä”

    7. 7

      Arlandan miljoonaryöstö vanheni – Nyt Suomessa palkkamurhasta tuomittu ruotsalaisrikollinen sanoo suunnitelleensa kaiken

    8. 8

      Turkulainen rakennusliike järjestää työnseisauksen Turun terrori-iskun vuoksi ja kritisoi hallitusta: ”Hallitus ei ole onnistunut, jos Suomessa joutuu pelkäämään”

    9. 9

      Mysli on monesta vaihtoehdosta paras aamiainen – Tarkista nämä asiat, kun valitset mysliä, asiantuntija muistuttaa

    10. 10

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    8. 8

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    9. 9

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    10. 10

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    11. Näytä lisää