Valikko
Kulttuuri

Suomalaistaiteilija Hans Rosenströmin uusi julkinen taideteos Tukholmassa kertoo, miten me elämme 50 vuoden päästä

Tukholman Värtahamniin, Siljan laivaterminaalin katolle rakennettu teos 2066 kutsuu kokijansa makailemaan rantakivillä – ja menee suoraan kallon sisään.

Tukholma

Kaikkeen sitä pääseekin, kuten vaikka laivaterminaalin katolle keskellä nopeasti viilenevää syys­iltaa, makaamaan kivenjärkäleellä ja kuuntelemaan päässään kaikuvia ääniä!

Silja Serenadella tai Symphonylla Tukholmaan seilaavat ovat kesästä asti astuneet maihin Värtahamnin hohtavan uudessa terminaalissa. Moni kävelee terminaalista suoraan metroasemalle ja suhahtaa julkisilla suoraan Sergelin torille, mutta taiteenystävä kiipeää terminaalin katolle.

Kattoterassilla, saaristohenkisten pietaryrtti- ja siankärsämö­istutusten keskellä on nimittäin suomalaistaiteilija Hans Rosenströmin uusin teos 2066. Se on tehty Tukholman julkisesta taiteesta vastaavan Stockholm Konstin tilauksesta.

Teos täytyy todella käydä kokemassa terminaalin katolla. Toisin kuin vaikka maalauksesta, tästä teoksesta ei oikein voi painaa lehteen kuvaa, vaikka taiteilija tämän jutun kuvissa näyttääkin miten teos koetaan. Katolle pääsee kuka vain, joten mene rohkeasti ja asetu makuulle!

Ensi katsomalla 2066 näyttää ryhmältä isoja rantakiviä. Niiden pinnassa on pienet metallinupit, jotka ovat teoksen kutkuttava osa: Kun kivelle asettuu makaamaan ja painaa päänsä nuppia vasten, alkaa todella kuulla ­ääniä: oman kallon sisällä alkaa kaikua ajatuksia siitä, miltä maailma voisi näyttää vuonna 2066. On kuin kuuntelisi omia ajatuksiaan – tai päänsisäisen tilan olisivat ottaneet haltuunsa pehmeä-ääniset, englantia ja ruotsia puhuvat nainen ja mies.

Nainen on näyttelijä Jessica Grabowsky ja mies on taiteilija Rosenström itse, ja nyt Rosen­ström on tullut katsastamaan teoksensa vielä päivää ennen terminaalin virallisia avajaisjuhlia. Taiteilija vaikuttaa vähän hermostuneelta, sillä vielä ei ole ihan valmista. Vielä pitäisi esimerkiksi saada päälle kivien lämmitys.

Lämpö tulee tarpeeseen. Lokakuisessa iltahämärässä kivillä lekottelu hytisyttää, mutta ei kiveltä malta oikein noustakaan, sillä päässä kaikuvat äänet kiehtovat. Miten ne oikein syntyvät?

Metallilaatta on yhteydessä kiven sisällä riippuvaan kaiuttimeen, Rosenström kertoo.

Teknisesti 2066 on tavallaan kuin valtava kuulolaite. Se käyttää hyväkseen luujohtumiseksi kutsuttua ilmiötä. Kallon luut välittävät kaiuttimen tuottaman ­äänen suoraan sisäkorvaan sen sijaan, että korva nappaisi äänen ilmasta ja kuljettaisi sen sisäkorvaan tärykalvon ja kuuloluiden kautta. Vaikutelmaa voi kokeilla painamalla korvat kiinni ja hyräilemällä.

Luujohtuminen ratkaisi julkisen ääniteoksen ongelman. Rosenström ei halunnut teoksen kaikuvan terminaalissa kaiket päivät.

”Halusin, että kokemus olisi intiimimpi”, Rosenström sanoo.

Kivellä teoksessa makaillaan siksi, että koko terminaalin suunnittelussa on otettu inspiraatiota saaristoluonnosta.

”Yksi lempiasioitani saaristossa ovat auringon lämmittämät luonnonkalliot, joilla voi maata, lukea kirjaa tai katsella pilviä. Mietin, voisiko terminaaliin tuoda jotain sellaista”, Rosenström kertoo.

Rosenström tunnetaan parhaiten teoksista, jotka käyttävät ääntä hätkähdyttävällä tavalla. Toisinaan teos saattaa olla pelkät kuulokkeet, joista kuuluva äänivelhoilu tuottaa kokijan ympärille tilaa ja tilaan ihmisiä, jotka eivät ole siellä oikeasti.

Usein teokset ovat paikkasidonnaisia ja tilauksesta tehtyjä.

Moni muistaa Rosenströmin teoksenvuoden 2013 Rouva Näkymätön -näyttelystä Amos Andersonin taidemuseossa, jossa Mellan fyra ögon -teos loi voimakkaita kokemuksia lähes tyhjään saliin. Sittemmin Rosen­strömin teoksia on nähty muun ­muassa Bonniers Konsthallissa Tukholmassa, Pariisin Palais de Tokyossa ja Kööpenhaminassa Charlottenborgin palatsin pihalla.

Vaikka Rosenströmin teoksissa kiehtoo muoto, puhutaan myös sisällöstä, siis tulevaisuudesta.

Kun Värtahamnin uusi terminaali avattiin tänä kesänä, olisi purettu vanha terminaali täyttänyt 50 vuotta. Millaisessa maailmassa me elämme, kun uusi terminaali saavuttaa saman iän? Vuosi 2066 ei lopulta ole kovin kaukana, mutta emme tiedä siitä vielä mitään.

Tulevaisuuden ennustaminen on kinkkistä hommaa. Lentävät autot ovat olleet Henry Fordin ajoista asti tulevaisuudenkuvitelmien vakiokalustoa, mutta vieläkään niitä ei ole. Ennustuksemme tulevaisuudesta ampuvat ­aina yli – tai sitten ali, koska ­aivomme eivät veny kuvittelemaan tulevaisuuden mullistuksia. Jälkikäteen ennustukset tuntuvat naiiveilta.

”Olen itse aika pessimistinen”, Rosenström tunnustaa hyväntuulisesti. ”Mutta kaikki ihmiset eivät ole, mikä on hyvä asia.”

Siksi Rosenström kysyi näkemyksiä tulevaisuudesta arkkitehdeiltä, merentutkijalta, robotiikan tutkijalta, nanoteknologilta ja muilta, jotka muokkaavat tulevaisuutta oman työnsä kautta. Suomalaisilta, ruotsalaisilta ja virolaisilta, kun laivaterminaalissa ollaan.

”Halusin tietää, miten he kokevat tulevaisuuden. Esimerkiksi arkkitehtuurissa 50 vuotta ei ole kovin pitkä aika. Suurin osa taloista suunnitellaan kestämään ainakin sen ajan, mutta samalla maailmassa voi 50 vuodessa tapahtua erittäin suuriakin muutoksia.”

Vastauksista Rosenström on punonut noin 20 minuuttia kestävän ääniraidan. Sillä puhutaan rehevöityneestä Itämerestä, kalliista energiasta ja siitä, miten aurinkorantaturismi on siirtynyt Espanjasta Ruotsin rannikolle, mutta myös maa­ilman ongelmien ratkomisesta yhteistuumin.

”Toivon, että se tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden miettiä tulevaa omasta näkökulmastaan”, Rosenström sanoo – ja ehkä päätyä aivan toisenlaiseenkin tulevaisuudenkuvaan.

Facebook oppii, mitä käyttäjä usein klikkaa, ja pessimisti-Rosenströmille palvelu on oppinut näyttämään uutisia brexitistä, muoviroskasta merissä ja Syy­rian sodasta. Hän myöntää kokevansa maailmantuskaa.

”Mutta eikö meidän kaikkien pitäisi kokea vähän tuskaa?” Rosenström kysyy.

Häntä huolestuttavat esimerkiksi luonnonvarojen vastuuton ylikäyttäminen ja väestönkasvu.

(Luonnonvaroista puheen ollen: Marraskuulta maaliskuun alkuun 2066-teosta voi käydä kuuntelemassa, mutta kivien lämmitykseen ei haaskata sähköä.)

Rosenström on luopumisen kannalla.

”Esimerkiksi ylikuluttamisesta, siitä että pitää olla koko ajan uusia vaatteita, uusia autoja ja uusia tietokoneita. Asioita tulisi tuottaa rauhallisempaan tahtiin ja niiden tulisi kestää pidempään. Ja muovi, jota ei voi kierrättää, pitäisi kieltää.”

Kokonaan?

”Ihan täysin”, Rosenström sanoo. ”No ei ehkä ihan, mutta on niin paljon muovia jota ei oi­keasti tarvita, koska nykyään pystytään tekemään hyviä biohajoavia materiaaleja.”

Miten hyvin Rosenström onnistuu itse luopumisessa?

”Valitettavan heikostihan se minultakin menee”, hän myöntää.

Mutta 2066 on yleissävyltään utelias, jopa optimistinen. Rosenströmiä viehättivät erityisesti arkkitehti Sami Rintalan näkemykset.

”Usein arkkitehtuuri yrittää hallita luontoa ja rakentaa luonnolle tiloja arkkitehtuurin sisään. Sami ajatteli, että sen sijaan että luotaisiin häkkejä luonnolle, meidän pitää ymmärtää olevamme yhtä luonnon kanssa.”

Tulevaisuudessa arkkitehdit ehkä suunnittelevat taloja yhteistyössä biologien kanssa, ja ne tarjoavat suojaa ja kasvualustoja myös muille lajeille.

”Tämä symbioottinen puutarharakentaminen tehtäisiin paikallisilla rakennusaineilla eikä jätettä syntyisi, vaan kaikki olisi osa luonnollista kiertokulkua. Tulevaisuuden kaupungista pitäisi tulla metsä.”

Taiteilija kertoo, miten 2066 toimii.

Hans Rosenström

 Syntynyt Lohjalla 1978, asuu ja työskentelee Lontoossa.

 Valmistunut Kuvataideakatemiasta 2007.

 Tunnetaan erityisesti tilalla leikittelevistä ääniteoksistaan.

 Yksityisnäyttelyitä muun muassa Galleria Sinnessä (2015), Helsinki Contemporaryssa (2014) ja Moderna Museetin studiotilassa (2011). Ryhmänäyttelyitä Etelä-Koreassa, Britanniassa, Puolassa, Yhdistyneissä Arabiemiraateissa ja Ranskassa.

 Ars Fennica -ehdokkaana 2015; voitti Suomen Taideyhdistyksen dukaattipalkinnon 2011.

 Teoksia muun muassa Kiasman ja Amos Andersonin taidemuseon kokoelmissa. HS

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuvataide
  • Tukholma
  • Nykytaide

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    2. 2

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    3. 3

      Rintasyövästä kertaalleen parantuneen Astrid Swanin syöpä on uusiutunut

    4. 4

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    5. 5

      Vielä kaksi vuotta sitten Puolaa pidettiin EU:n suurena menestystarinana, nyt maan oikeuslaitos on menettämässä riippumattomuutensa – miksi näin kävi? Tutkija selittää

    6. 6

      Elokuussa uudistuva opintotuki saa yhä kritiikkiä, tukiin voi vaikuttaa sopimuskikkailulla – kokosimme yhteen, mikä kaikki opintotuessa muuttuu ja mikä siinä hiertää

    7. 7

      ”Itseoppineet suomalaistutkijat” haukkuvat hallituksen perustulokokeilun New York Timesissa: ”Lähinnä julkisuustemppu”

    8. 8

      Miten tässä taas kävi näin? Aamulla Helsinkiin luvattiin aurinkoista säätä, saimme rankkasadetta – meteorologi selittää

    9. 9

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    10. 10

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    2. 2

      CNN listasi maailman 50 upeinta luonnonihmettä – Suomesta mukaan mahtui yksi kohde

    3. 3

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    4. 4

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    5. 5

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    6. 6

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    7. 7

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    8. 8

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    9. 9

      ”Ne nipistää lapsilisistä / kiristää tilistä budjettii” – Paleface tunnetaan kantaa ottavista sanoituksista, mutta ovatko ne totta? Tarkistimme faktat

    10. 10

      Donald Trumpin viestintäpäällikkö Sean Spicer on irtisanoutunut – tilalle nousee Valkoisen talon lehdistösihteeri Sarah Huckabee Sanders

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Ruokolahden leijona oli isojen poikien pila – viranomaiset ovat tienneet totuuden 25 vuotta

    9. 9

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    10. 10

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    11. Näytä lisää