Valikko
Kulttuuri

”Saamelaisalue on Suomen siirtomaa”, ja siksi saamelaiset pahastuvat, kun suomalaiset käyttävät heidän pukuaan

Historian taakka musertaa saamelaisia aina, kun suomalaiset pukeutuvat heidän kansallispukuunsa. Puku on tärkein monumenttimme, kertoo Inarista kotoisin oleva Jenni Laiti.

Aloitetaan saamelaisten kansallispuvusta.

”Se ei ole mikä tahansa rätti. Se on osa identiteettiä. Puku kertoo, mistä ihminen on kotoisin, mihin sukuun hän kuuluu, iloitseeko vai sureeko, onko matkalla häihin vai hautajaisiin. Asu tehdään jokaiselle henkilökohtaisesti, se on rakas ja tärkeä. Eikä myytävänä.”

Näin sanoo pohjoissaamelainen Jenni Laiti. Hän istuu haastateltavana hotelli Kultahovin ravintolassa Inarissa, koska olen pyytänyt häntä selittämään, miksi saamelaiset niin herkästi pahoittavat mielensä.

He vaikuttavat loukkaantuvan usein, ja monesti tunne liittyy juuri saamenpukuun.

Siihen, että joku ei-saamelainen pitää saamenpukua tai väärennettyä sellaista. Milloin puvussa esiintyy missi, urheilija tai anonyymi tanssija, kuten Jenni Hiltusen videoteoksessa Grind. Hiltunen on puolustautunut sanomalla, ettei Grindissa ole kyse saamelaiskulttuurista.

Jenni Laiti vääntää rautalangasta, miksi saamenpukua täytyisi kunnioittaa: ”Saamenpuku on meidän tärkein monumenttimme. Meillä ei ole hienoja rakennuksia.”

Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäis- ja luonnonkansa, joista osa vielä pari sukupolvea sitten asui tunturiin tai metsään koottavissa laavuissa eli kodissa.

He eivät ole jättäneet ympäristöön muistomerkkejä, kuten patsaita, joilla länsimaiset kulttuurit paaluttavat kulttuurisen perimänsä. Saamelaiset kantavat omaansa harteillaan, ja siksi monumentin väärinkäyttö tuntuu pahalta.

Jenni Laitin mukaan saamelaisilla on kansallispukunsa käyttöön yksinoikeus. Perittyä oikeutta ei ole kirjattu mihinkään, joten säännöt leviävät suusta suuhun saamelaisten keskuudessa. Valtaväki ei sääntöjä joko tunne tai ei niistä piittaa, ja seuraukset ovat sen mukaiset.

Ilmiöstä on viime aikoina puhuttu kulttuurisena omimisena, mutta ikää sillä on jo rutkasti. Suomalaiset kautta sukupolvien ovat halunneet pukeutua saamelaisasuihin, monesti myynnin edistämiseksi – esimerkiksi Lapin matkailussa. Vaikkapa postikorteissa suomalaiset ovat poseeranneet saamelaisina vuosikymmenien ajan.

Itse olen seurannut Käsivarressa, kuinka suomalainen mies oli vetänyt ylleen Enontekiön puvun ja esiintyi turisteille saamelaisena. Puku saattoi olla aito, mutta mies ei.

Neljäntuulenlakin takaosasta roikkui pitkiä nauhoja. Niiden merkityksestä mies runoili turisteille englanniksi aivan omiaan. Minulle hän huomautti suomeksi: ”Näitä juttuja ei sitten lehteen.”

Jenni Laiti huokaa ravintola Kultahovin pöydässä. Feikkisaamenpukuun törmääminen yhä uudestaan tökkii kipupisteitä, joiden moni suomalainen ei tiedä edes olevan olemassa. Saamelaiselle väärennetty kansallispuku on vain yksi palanen pitkässä vääryyksien ketjussa.

”Suomi on nuori valtio, vain sata vuotta. Mutta sen sadan vuoden aikana Suomi on kolonisoinut meitä ja sulauttanut meitä valtaväestöön”, Laiti sanoo.

Tästä on saamelaisille koitunut suurta harmia. Etenkin moni vanhemman polven edustaja on joutunut takavuosina kohtaamaan suoranaista rasismia.

Yksi heistä on enontekiöläislähtöinen Ristenrauna Magga. Hän kertoo nyt kouluajoistaan.

Sie haiset. Niin sanoivat Ristenraunalle koulutoverit, jotka kuuluivat Suomen valtaväestöön. Elettiin 1950-luvun loppua, ja Magga kävi keskikoulua Muoniossa. Hän kuului porosaamelaiseen perheeseen, joka vaelsi karjansa perässä tuntureilla kesälaitumilta talvilaitumille. Eräällä näistä reissuista, vuonna 1945, Magga oli syntynyt laavuun. Taloa perhe ei tuolloin omistanut.

Koulukavereille Maggan saamelaisuus oli jatkuva pilkan aihe. He kutsuivat häntä ”mätölappalaiseksi”, siis mädäksi lappalaiseksi. ”Lappalainen” oli ja on yhä haukkumasana, vähän kuin ”neekeri”. Kumpikin sana halventaa kohdettaan.

Magga ei omistanut pipoa, kuten muut lapset, vaan hän piti poronvasan nahasta tehtyä lakkia. Toiset lapset juoksivat hänen perässään ja ilkkuivat. Niinpä Magga osti salaa pipon, jonka vaihtoi vasannahkalakkiin ennen kuin palasi koulusta kotiin.

Valtakulttuuri painosti Maggan siis luopumaan heimoidentiteetistään, vaikka eihän pikkutyttö asiaa noin osannut muotoilla.

Eikä siinä kaikki. Magga joutui maksamaan kavereilleen, jotta sai nauttia heidän seurastaan. Vasta, kun Magga oli antanut suomalaistytöille rahaa, makkaraa tai makeisia, hän sai kävellä heidän kanssaan välitunnilla käsikynkässä koulun pihalla.

Kotiväelle Magga ei uskaltanut kertoa. Hän uskoi, että isä olisi suuttunut niin, että olisi vetänyt tytön pois koulusta.

Maggan kokemukset ovat tavallisia vanhemman saamelaisväestön keskuudessa. Jotkut heistä hylkäsivät äidinkielensä, ja salasivat saamelaisidentiteettinsä, jotta selviäisivät helpommalla.

Maggan tapauksessa kiusaajia olivat koulukaverit, mutta heitäkin suurempi vastus saamelaiskulttuurille takavuosina oli koko koululaitos. Tavallista oli, että oppivelvollisuuden koitettua saamelaislapsi majoitettiin koulun yhteydessä olevaan asuntolaan, joka sijaitsi mittavan taipaleen päässä kotoa.

Takaisin perheen luo pääsi vasta lukukauden päätteeksi, eikä saamea saanut puhua. Joissain asuntoloissa jopa fyysisen rangaistuksen uhalla. Saamelaisia suomalaistettiin siis julmasti ja järjestelmällisesti. Myös Ristenrauna Maggan sisaruksia asui asuntoloissa.

Maggalta Suomen valtio yritti viedä nimenkin.

Saamelainen pappi kastoi hänet syntymäkodassa Ristenraunaksi, mutta kun Magga 1980-luvun lopulla haki kirkkoherranvirastosta virkatodistusta, hän sai huomata nimensä muuttuneen. Kirkonkirjoissa luki ”Kristiina Rauna”.

Oman nimensä virallistamiseen Maggan täytyi anoa lupaa nimilautakunnalta.

”Minusta se oli älytöntä. Miksen mie voi olla Ristenrauna, vaikka mie olen”, hän sanoo.

Miten koulussa kiusatuksi joutuminen vaikutti Maggaan?

”Se loukkasi hirveästi. On jättänyt jäljen.”

Ja tätä taustaa vasten loukkaa nykyään se, että suomalaiset eivät kunnioita saamelaisten kansallispukua vaan käyttävät sitä luvatta omiin tarkoituksiinsa.

”Siellä takana on se historian taakka”, Magga sanoo.

Eikä tätä historiaa opeteta suomalaisille kouluissa. Virallinen Suomi vaikenee vanhoista väärinkäytöksistään. Anteeksipyyntöä ei ole valtiolta kuultu.

Uutta se on, että enää saamelaiset eivät pysy hiljaa ja niele osaansa.

Aiemmin Saamen kansa ei ole pitänyt meteliä. Menneinä vuosisatoina, kun uudisasukkaat kuokkineen ja peltoineen vähä vähältä levittäytyivät saamelaisten omina pitämille saalistusmaille, ei syttynyt mitään saamelaissotia.

Euroopan alkuperäiskansa luopui ikiaikaisista tantereistaan paljon rauhallisemmin kuin vaikkapa Amerikan intiaanit.

Mutta nyt nuori polvi, johon 35-vuotias Jenni Laitikin kuuluu, on saanut mittansa täyteen.

”Meillä ei ole kansallista itsemääräämisoikeutta. Se kyllä suututtaa”, hän sanoo.

Laitin mielestä Suomi kolonisoi Saamenmaata edelleen röyhkeästi. Hän luettelee tuoreita murheenaiheita:

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimus numero 169, joka parantaisi monien saamelaisten oikeuksia. Suomi ei ole ratifioinut sopimusta.

Saamelaismääritelmä. Korkein hallinto-oikeus hyväksyi saamelaisiksi ihmisiä, joita Saamelaiskäräjät ei heimoon lue.

Uusi metsähallituslaki. Siitä jätettiin saamelaisia kuulematta pois pykälät, jotka kielsivät heikentämästä saamelaiskulttuuria.

Tenon uusi kalastussopimus. Jos se astuu voimaan, rajoittuvat Utsjoen saamelaisten perinteiset pyyntimuodot.

Pysyväisongelma on, että ani harva saamelainen lapsi pääsee äidinkieliseen päiväkotiin, vaikka laki näin velvoittaa.

Mikä avuksi?

Taide ja toiminta, Jenni Laiti uskoo. Laiti tekee työtä saamen kielen parissa, mutta parhaiten hänet tunnetaan Suohpanterror-taiteilijayhteisön puhenaisena ja saamelaisaktivistina.

Suohpanterror (pohjoissaamea, suomeksi ”Suopunkiterrori”) on anonyymeistä taiteilijoista koostuva ryhmä, joka luo ärhäkkää poptaidetta puolustaakseen Saamenmaata.

”Taiteen muotoista politiikkaa”, Jenni Laiti määrittelee. Kuvien tarkoituksena on ”provosoida ja herättää keskustelua”.

Valta-Suomikin on Suohpanterrorin huomannut: nykytaiteen museo Kiasma on esitellyt yhteisön töitä, ja keväällä Suohpanterror sai Kritiikin kannukset -palkinnon.

Eniten säväyttävät ne Suohpanterrorin kuvat, joissa saamelaiset kantavat tuliaseita.

Yllyttääkö Suohpanterror väkivaltaan, Jenni Laiti?

”Tulkitsen ne kuvat siten, että nyt on meidän aikamme toimia. Sata vuotta ollaan puhuttu samoista asioista, eivätkä asiat ole edenneet. On tullut aika, ettei enää jakseta pelkästään neuvotella. Koen tärkeäksi, että neuvottelujen rinnalla on kansalaistottelemattomuutta ja väkivallatonta suoraa toimintaa.”

Mikä on hyväksyttävää kansalaistottelemattomuutta?

Jenni Laiti huokaa ja miettii pitkään.

”Mielestäni on ookoo kaikenlaiset mielenilmaukset... ja tietenkin tapauskohtaisesti kaivos- tai hakkuukoneiden tai isojen luonnonhyväksikäyttöprosessien pysäyttäminen. Esimerkiksi tiesulut. Tietenkin ketään tai mitään vahingoittamatta.”

”Itse teen väkivallatonta performatiivista toimintaa. Se on minulle tosi voimauttavaa ja tärkeää myös asialle.”

Esimerkkinä Laiti mainitsee Mannerheimin patsaan valtauksen, johon hän osallistui viime vuonna Helsingissä. Eräs Suohpanterrorin aktivisteista, naamioitunut mies, kiipesi patsaan jalustalle. Sitten mies kohotti nyrkin ilmaan ja heilutti toisella kädellään uhmakkaasti Saamenmaan lippua.

Tässä kohtaa, hyvä lukija, voit kysyä itseltäsi: häpäisivätkö saamelaiset kansallisen monumentin? Onko vastauksesi kyllä, ja tunnet närkästystä, kiukkuakin?

Onneksi olkoon!

Olet askeleen lähempänä ymmärrystä siitä, miksi saamelaiset pahoittavat mielensä, kun vieraat ihmiset pukeutuvat heidän kansallispukuunsa.

Tässä lisää feikkisaamelaisia esitteleviä postikortteja. Kortit kuuluvat toimittaja Jorma Lehtolan kokoelmaan.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Saamelaiskulttuuri
  • Saamelaiset
  • Sanoma Pro
Kulttuurin uutiskirje

Kerran viikossa saapuva HS:n kulttuuriuutiskirje kokoaa yhteen sähköpostiin parhaat kulttuurijutut viikon varrelta sekä viikonlopun kiinnostavimmat kulttuuritärpit.

Uutiskirje on ilmainen.

Katso esimerkki uutiskirjeestä tästä.


Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Mausteista löytyi syöpää aiheuttavaa maaliväriä pääkaupunkiseudulla – viranomaiset takavarikoivat chiliä, currya ja kurkumaa

    2. 2

      Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että juhlarahan teloituskuva on lavastettu – mutta onko kuvassa valkoisia vai punaisia?

    3. 3

      Välipohjissa mikrobikasvua, ullakolla linnunraatoja – Kätilöopiston sairaala suljetaan puolen vuoden kuluessa laajojen homevaurioiden takia

    4. 4

      Kun kollega irtisanoutuu, työyhteisö voi tuntea surua ja stressiä – Lähtemisestä voi tulla myös tarttuva tauti, sanovat asiantuntijat

    5. 5

      Asuntotukileikkuri rankaisee pääkaupunkiseudun köyhiä, Helsinki pelkää – ”Kuvitteleeko joku, että asuminen tämän seurauksena halpenee?”

    6. 6

      Hankalia nuoria ei ole olemassa – on vain kesken­eräisyyttä ja kyvyttömiä aikuisia

    7. 7

      Halla-aho: Perussuomalaisten uutta salkkua vaikea nähdä yhtä painavana kuin pois annettua oikeusministerin tehtävää

    8. 8

      Salaperäinen ”rouva P” kuoli ilman perillisiä – kaupunki saa tililleen mittavan omaisuuden

    9. 9

      Aiheuttavatko heräilevät vauvat todella kärsimystä vanhemmilleen?

    10. 10

      Hallitus piti tiedotus­tilaisuuden siitä, että se päätti ostaa kahdet farkut ja paidan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kela rankaisi ystävääni vanhemman menettämisestä

    2. 2

      Juhlarahakohu meemeinä: Rahapajan versiossa teloitetaan vankeja, internet kehitteli heti vaihtoehtoisia ”juhlavuoden” aiheita

    3. 3

      Salaperäinen ”rouva P” kuoli ilman perillisiä – kaupunki saa tililleen mittavan omaisuuden

    4. 4

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    5. 5

      Kolmen tunnin juhlarahakohu – suomalaisten päivittäisen pöyristymisen tarve synnyttää merkityksettömiä mikroskandaaleja

    6. 6

      Näin upeina et ole koskaan nähnyt Signe Branderin ja muiden Helsinki-kuvaajien otoksia – tästä päivästä lähtien huippulaatuisia kuvia saa käyttää vapaasti

    7. 7

      Kielletyn sisällissotakolikon suunnittelija ja tilaaja puolustavat työtä: ”Kansakunnan sivistyneisyys punnitaan sillä, kuinka se pystyy käsittelemään omaa historiaansa”

    8. 8

      Hallitus jakaa lisää rahaa tutkimukseen, mutta ei saanut leikattua yritystukia – työttömyystuki heikkenee, jos ei käy töissä tai työllistämis­ohjelmissa

    9. 9

      Asumistukeen leikkauksia, ministereitä kolme lisää – HSTV:n suora lähetys hallituksen tiedotustilaisuudesta juuri nyt

    10. 10

      Ministeriö vetää takaisin punavankien teloitusta esittävän juhlarahan – Orpo pahoittelee: ”En kiinnittänyt riittävää huomiota asetuksen visuaaliseen suunnitelmaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    2. 2

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    3. 3

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    4. 4

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    5. 5

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    6. 6

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää