Kulttuuri

Pianisti Gergely Bogányi suunnitteli Lepakkopianon, jonka futuristinen ulkomuoto tuo mieleen Batmanin auton

Unkarilainen Gergely Bogányi turhautui saatavilla oleviin pianoihin ja päätti suunnitella omansa. Komposiittimateriaaleilla ja automaatiotekniikalla syntyi futuristinen flyygeli, joka kiinnittää huomion ja soi laulavasti.

Ipolytölgyes, Unkari

Ovessa lukee ”Mono Automotive Design Elements”. Gergely Bogányi tulee ovella vastaan ja näyttää tehtaan tuotteita: komposiittimateriaaleista, puusta ja metalleista valmistettuja sisäosia Lamborghineihin, Mercedes-Benzeihin, Audeihin, Porscheihin ja muihin luksusautoihin.

Bogányi, 42, tunnetaan kuitenkin konserttipianistina, ei automiehenä. Täällä hän onkin siksi, että tehdas on laajentamassa tuotevalikoimaansa. Se alkaa valmistaa Bogányin suunnittelemaa uutta flyygeliä, joka näyttää aivan muulta kuin mikään aiemmin valmistettu piano.

”Muusikkona ja pianistina minun oli pakko lähteä tekemään tätä. Konsertoivana pianistina olen huomannut, että pianot eivät aina ole riittävän hyviä”, Bogányi sanoo.

Samalla tekemisen pakko liittyi silkkaan uteliaisuuteen.

”Onko ihan totta, että tämä soitin ei voi olla parempi? Luistimiakin kehitetään jatkuvasti. Samoin suksia. Tämä on tietenkin karkea yksinkertaistus, mutta puusukset eivät vain ole niin hyviä kuin uudet. Jostain syystä tätä instrumenttia ei kuitenkaan ole kehitetty sataan vuoteen.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Ajatus uudesta pianosta syntyi noin kymmenen vuotta sitten Bogányin ja hänen ystäviensä Csaba Szászin ja Péter Üvegesin keskusteluista. Szász on puuseppä ja Üveges suunnittelija.

”Me rakensimme Csaban kanssa yhdessä purjeveneen ja olimme veneilemässä Balaton-järvellä, kun keksimme, että haluamme kokeilla myös pianon rakentamista”, Bogányi kertoo.

”Péter taas on suunnittelija, mutta hän ei ollut tehnyt soittimia aiemmin. Sen takia hänellä ei myöskään ollut ennakkoasenteita sen suhteen, miltä pianon pitää näyttää ja miten se on rakennettu.”

Üveges suunnitteli pianon, jossa on lukuisia muutoksia verrattuna tavallisiin konserttiflyygeleihin. Niiden ulkomuoto ja rakenne vakiintuivat suurimmilta osin 1800-luvun lopulla.

Steinway patentoi vuonna 1859 rakenteen, jossa flyygelin alimmat kielet on sijoitettu päällekkäin ja ristiin, ja siihen perustuvan D-mallin flyygelin Steinway kehitti noin vuonna 1900. Se on edelleenkin yleisimmin konserttikäytössä oleva flyygelimalli.

Ilmeisin ero vanhaan on Bogányi-pianon ulkomuoto, jonka vuoksi sitä on ulkomailla kutsuttu Batpianoksi eli Lepakkopianoksi – viitaten sarjakuvasankari Batmanin käyttämiin futuristisiin laitteisiin.

Bogányi-pianon designin ominaisuudet ovat osaksi kosmeettisia, osaksi funktionaalisia. Esimerkiksi pianon runkoa ympäröivät tyylitellyt kaaret eivät merkittävästi vaikuta pianon sointiin, mutta toisaalta pianon vasen jalka on suunniteltu siten, että se heijastaa pianon alta tulevaa sointia yleisöön päin.

Pianon sisällä muutokset ovat vielä merkittävämpiä. Bogányi-pianon valmistamisessa käytetään nykyaikaista automaatiotekniikkaa ja edistyneitä komposiittimateriaaleja – ja siksi niitä tehdään juuri autojen sisustuselementtejä rakentavalla tehtaalla.

”Osa työstä on automatisoitua, se osa, joka on järkevää automatisoida”, Bogányi kertoo.

”Meillä on käytössä tietokonepohjaista Cad/cam-teknologiaa, ja puuosat tehdään sillä. Esimerkiksi pianon puinen runko tehdään sillä, koska se on tarkin. Samanlaiseen mittaustarkkuuteen ei käsityönä voi päästä.”

”Sen sijaan pianon sielu eli kaikupohja tehdään käsin hiilikuidusta.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tämä onkin yksi Bogányi-pianon merkittävimmistä uudistuksista. Perinteisissä pianoissa kaikupohja on rakennettu kokopuusta, yleisimmin kuusesta. Bogányi-pianossa se on korvattu laminoiduilla hiilikuitulevyillä.

”Traditionaaliset pianot ovat hirveän herkkiä ja haavoittuvia esimerkiksi ilmankosteuden muuttuessa tai niitä siirrettäessä. Pianon kaikupohja muuttuu ajan kuluessa, eikä yleensä hyvään suuntaan. Traditionaalinen piano on täynnä haavoittuvia osia”, Bogányi sanoo.

Komposiittimateriaalit sen sijaan kestävät paljon paremmin esimerkiksi ilmankosteuden vaihteluita.

Mutta mitä hyötyä uusista materiaaleista ja valmistustavoista Bogányi-pianolle sitten on?

”Ehkä suurin saavutus on se, että olemme pystyneet vähentämään sitä koputus­ääntä, jonka koneisto usein tekee perinteisellä pianolla. Halusin saada pianon äänestä laulavamman”, Bogányi sanoo.

”Olen joutunut soittamaan hirveän monta kertaa pianolla, joka ei ole riittävän hyvä. Muusikkona olen tuntenut, että se äänen kvaliteetti, mitä esimerkiksi Franz Liszt on kuullut päässään, ei ole se ääni joka noista pianoista tulee ulos. Liszt itsekin inspiroi soitinrakentajia tekemään parempia soittimia.”

Budapestin keskustassa sijaitsevassa Franz Lisztin (1811–1886) kotimuseossa onkin lukuisia hänelle rakennettuja soittimia: esimerkiksi kaksi bostonilaisen Chickering & Sonsin Lisztille valmistamaa flyygeliä sekä Bösendorfer, jota Liszt käytti kotisoittimenaan. Hän myös rakennutti itselleen piano-harmonin, jossa on kaksi klaviatuuria: yksi pianolle ja toinen harmonille.

”Rakastan niillä soittamista”, Bogányi sanoo. ”Yleensäkin piano on meidän eurooppalaisen kulttuurimme ikoninen manifestaatio. Ei pelkkä instrumentti, vaan ilmiö, jolla on jo nyt rikas historia. Ja minä ajattelin lisätä tähän ihan uuden luvun.”

Tuon uuden luvun kirjoittaminen ei ole ollut helppoa, Bogányi kertoo. Hän julkisti ensimmäisen prototyypin tammikuussa 2015 ja ensimmäisen tuotantomallin saman vuoden elokuussa. Sen jälkeen on tapahtunut paljon.

”Ensimmäiset noin kuusi vuotta rahoitin tätä itse. Äitini kyselikin, miksei minulla ole rahaa mihinkään. Konserttipianistinahan kuitenkin tulee yleensä melko hyvin toimeen. Mutta viime vuonna oli vaikeimmat ajat, joten myin taloni, koska tarvitsin nopeasti rahaa pianon suunnitteluun.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tuotantoon siirryttäessä hyvinkään toimeentulevan pianistin rahat eivät kuitenkaan olisi riittäneet. Bogányi sai noin miljoonan euron apurahan Euroopan unionilta ja perusti sillä Zengafons-yhtiön, jonka omistaja ja toimitusjohtaja hän on.

Miljoona euroa ei vielä riittänyt pianotuotannon aloittamiseen, vaan siihen tarvittiin vielä kolme miljoonaa lisää. Silloin hän löysi oman kotikaupunkinsa Vácin lähellä sijaitsevasta Ipolytölgyesistä Mono Automotive Design Elements -tehtaan, jonka johtaja François Bandura innostui pianosta ja tuli Bogányin yhtiön rahoittajaksi.

”Se oli stellar collision [tähtien törmäys], yksi niistä ihmetapahtumista tällä hetkellä”, Bogányi sanoo.

”Ei voinut kuvitellakaan fantastisempaa fuusiota kuin tämä. Emme ole saaneet pelkästään sijoitusrahaa, vaan saatiin valmis tehdas, joka suureksi osaksi tekee hienommat ja uusimmat osat hienoimpiin autoihin.”

”Ja meillä on kehitysosasto, joka työskentelee näiden autotehtaiden kanssa jatkuvasti. Joka viikko käy vieraita: viime viikolla täällä oli kolme sisustussuunnittelijaa Lamborghinilta, ja sain vilkaista heidän uuden Urus-katumaasturinsa suunnitelmia. He taas katsoivat meidän pianoamme – ja nämä huippudesignerit menivät sanattomiksi.”

Bogányi-pianojen tuotanto on juuri nyt alkamassa, vuoden kestäneiden tuotannonjärjestelyjen jälkeen. Tällä hetkellä tuotantokapasiteetti on noin 18–20 pianoa vuodessa, mutta Bogányi haluaisi kasvattaa sitä noin kolmeenkymmeneen. Siksi hän palkkaakin jonkin verran uusia työntekijöitä ja saa käyttöönsä uutta tilaa tehtaalla.

Halpaa huvia Bogányi-pianon hankkiminen ei ole. Uusi piano maksaa 250 000 euroa, kun markkinajohtaja Steinwayn D-malli maksaa 170 000 euroa. Hyviä pianoja saa hieman halvemmallakin, esimerkiksi Bösendorferin uusimman mallin noin 150 000 eurolla.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tekeillä on myös kokonaan uusi malli. Nykyisen Bogányi-pianon pituus on 262 senttimetriä, jolla Bogányin mukaan saa yhtä voimakkaan äänen kuin perinteisellä D-mallin Steinwaylla. Se on 274 senttimetriä pitkä.

Kielen pituus vaikuttaa soinnin laatuun: pidemmällä kielellä sointi on tyypillisesti rikkaampi ja vahvempi, ja siksikin konserttimallit ovat pianonvalmistajien pisimpiä soittimia.

”Käydään katsomassa”, Bogányi sanoo ja menee edeltä muotoilija Péter Üvegesin työpajaan. Siellä on kuivumassa juuri maalattu 1:2-kokoinen pienoismalli uuden pianon jalustasta ja itse pianosta – joka tulee täysikokoisena olemaan 298 senttiä pitkä.

Suunnitelmissa on käyttää siinä myös aivan uutta kehystä. Perinteisesti pianon kehys on tehty valuraudasta. Raskas valurautakehys oli keskeisessä roolissa nykyäänkin käytettävien pianojen kehityksessä, sillä kielet ovat kiinni kehyksessä ja aiheuttavat sille jopa 20 tonnin vahvuisen rasituksen. Kehyksen täytyy siis olla tarpeeksi kestävä, ja siksi valurautakehys on tähän asti ollut nykypianon vakiovaruste.

Tämän Bogányi haluaa muuttaa. Tehdäänkö Bogányi-pianojen uusi kehys siis myös komposiittimateriaaleista, kuten kaikupohjakin?

”En voi vielä sanoa”, Bogányi sanoo. ”Mutta siinä tulee olemaan sellainen äänenlaatu, jota ei ole vielä olemassakaan.”

Gergely Bogányi

 Unkarilainen pianisti syntyi vuonna 1974 Vácissa.

 1980-luvulla perhe muutti Forssaan, jossa hänen vanhempansa työskentelivät musiikinopettajina.

 Muistakin perheen lapsista tuli muusikoita: Tibor kapellimestari, Bence fagotisti ja Bernadette huilisti.

 Opiskeli pianonsoittoa Liszt-akatemiassa Budapestissä, Sibelius-Akatemiassa Helsingissä ja Indianan yliopistossa.

 Vuonna 1996 hän voitti Franz Liszt -kilpailun.

 Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansioristi vuonna 2002.

 Vuonna 2004 hän sai Kossuth-palkinnon, jota pidetään Unkarin tärkeimpänä kulttuuripalkintona.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Musiikki
  • Unkari

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    2. 2

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    3. 3

      Yritykset maksoivat HOK-Elannon ex-kiinteistöjohtajan perheen hevosharrastuksen kuluja lähes 800 000 euroa – Syytetty: ”Tavanomaista ja hyväksyttyä huippu-urheilun sponsorointia”

    4. 4

      Jopa miljardi kiloa viljaa uhkaa jäädä korjaamatta – Kallistuuko ruoka? Pitääkö viljaa tuoda ulkomailta? Mikä pelastaisi sadon?

    5. 5

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    6. 6

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    7. 7

      Ashin Wirathu on yksi Aasian vaarallisimmista agitaattoreista: Kiihko­buddhalainen munkki lietsoo etnistä vainoa Myanmarissa

    8. 8

      Tamperelainen tanssinopettaja teki historiaa MM-tatamilla: ”Tiesin, miten pitkäksi aikaa saa mielihyvää, kun onnistuu tällaisessa paikassa”

    9. 9

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    10. 10

      Espanja määräsi Katalonian poliisivoimat alaisuuteensa – alueen viranomaiset kieltäytyvät tottelemasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    3. 3

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    4. 4

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    5. 5

      ”Olga” tarjosi kaksiota Helsingin Sörnäisistä 500 eurolla kuussa – Näin tehdään vuokra-asuntohuijaus

    6. 6

      Vihreiden nousukiito hiipui: puolue putosi HS-gallupissa kolmanneksi – perussuomalaisten kannatus jatkaa kasvuaan

    7. 7

      Meidän kaikkien kannattaisi seurata reissuillamme tarkemmin, mitä riksakuskit älypuhelimillaan tekevät

    8. 8

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    9. 9

      Huippulääkäri Sakari Orava kertoo meheviä tarinoita urheilutähtien maailmasta: Beckhamit popsivat pizzaa, toiset huusivat mamma miaa ja suihkuhuone vilisi torakoita

    10. 10

      Helsinki aikoo vaikeuttaa Tuusulanväylän ruuhkasumpussa autoilua entisestään – ”Kauhealta se kuulostaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    7. 7

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää