Valikko
Kulttuuri    |   alaviite

Vuosi 1917 ei ollut Suomelle vuosi nolla

Tilaajille

Suomen tasavallan lasketaan täyttävän yhdeksänkymmentä vuotta 6. joulukuuta tänä vuonna. Mutta on väärin sanoa, että "Suomi" täyttäisi nyt vain yhdeksänkymmentä. Suomi on paljon vanhempi, ja ylimalkaan vuoden 1917 - tai paremmin 1918 - korostaminen käännekohtana on saanut liian tärkeän aseman.

Suomen valtiollisen itsenäistymisen olennainen asia on, että Suomi 1917-1918 pyrki ja onnistui säilyttämään maansa, valtionsa ja yhteiskuntansa osapuilleen ennallaan. Suuri murros ei nimittäin tapahtunut Suomessa, vaan Venäjällä. Itse asiassa voisimme sanoa, että Suomi ei itsenäistynyt Venäjästä, jossa kaikki muuttui, vaan Venäjä Suomesta, jossa lähes kaikki jatkui ennallaan samanlaisena kuin Suomen suuriruhtinaskunnassa.

Suomi oli aikalaisten käsityksen mukaan jo ennestään "itsenäinen", nimittäin sisäisesti itsenäinen. Tätä ilmaisemaan kehitettiin myöhemmin termi "autonomian aika", kun "itsenäisyys" varattiin tarkoittamaan myös ulkopoliittista itsenäisyyttä, suvereeniutta.

Se mikä Suomessa muuttui, oli oman erillisen armeijan ja oman ulkomaanedustuksen perustaminen. Muut muutokset olivat vähäisiä tai johtuivat maailmansodan ja sen taloudellisten seurausten vaikutuksista enemmän kuin valtiomuodon muutoksista.

Itsenäistyminen johti vuoden 1919 hallitusmuotoon, joka sekin oli olennaisesti vain 1700-luvun kustavilaisten hallitusmuotojen uudelleenkirjoitus. Myöskään siirtyminen perintömonarkiasta presidenttivaltaiseen "vaalimonarkiaan" ei seurannut välittömästi itsenäistymisestä. Valitsihan itsenäisen Suomen eduskunta maalle vielä perinnöllisen kuninkaan, vaikka hanke sortuikin suurvaltojen voimasuhteiden muutoksen seurauksena.

Suomen ominaislaatu on siis jatkuvuus. Se käy hyvin ilmi, jos vertaamme Suomea muihin maailmansodan seurauksena syntyneisiin uusiin valtioihin. Useimmilla niistä oli ensimmäisenä tehtävänä maan rajojen määrittäminen, päättäminen siitä missä maa sijaitsee.

Kaikkien muiden uusien valtioiden piti luoda valtiolliset instituutiot, hallitus, parlamentti, keskuspankki, oma raha. Suomessa vanha lainsäädäntö pysyi voimassa, eduskunta valittiin vuoden 1906 keisarillisen päätöksen mukaisessa järjestyksessä, toimeenpanovalta jatkui senaatissa, kunnes nimi mutta vain nimi muutettiin valtioneuvostoksi. Markka pysyi markkana ja penni penninä.

Oikeuslaitoksen ylin kerros muutettiin jo aikaisemmin tehtyjen suunnitelmien mukaan, mutta hovioikeudet, kihlakunnanoikeudet ja raastuvanoikeudet jatkoivat toimintaansa kuten ennenkin. Instituutioiden nimistä vain poistettiin niihin ennen kuulunut epiteetti "keisarillinen", mutta sekin oli tehty jo Venäjään vielä kuuluvassa Suomessa maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen.

Suuriruhtinaskunnan ja Venäjän välinen vanha raja pysytettiin voimassa Tarton rauhansopimuksessa 1920 (paitsi että Suomi sai lisäksi Petsamon).

Venäjä, siis nyt neuvostohallitus, hyväksyi Suomen itsenäistymisjulistuksen 4. tammikuuta 1918, ja useimmat muut maat pian sen jälkeen, Englantia ja Yhdysvaltoja lukuun ottamatta. Suomen eroaminen Venäjästä ei siis tapahtunut sodan tai vallankumouksen merkeissä vaan helpon neuvottelun tuloksena.

Tämän teki tosin ongelmalliseksi Venäjän sotajoukkojen läsnäolo Suomessa ja osittainen osallistuminen Suomen sisällissotaan, joka tämän vuoksi tuli olemaan myös vapaussota. Sotilaallisesti ja poliittisesti epäselvä tilanne jatkui vuoden 1920 lopulle, jolloin solmittiin Suomen ja Venäjän välinen Tarton rauhansopimus.

Milloin Suomi sitten syntyi?

Suomi on itsessään ikivanha käsite, joka alun perin tarkoitti nykyisen maamme lounaiskulmaa. Se liitettiin muodostumassa olevaan Ruotsin valtakuntaan vähitellen ja alueittain ja niin, että sen osat aina vuoteen 1809 saakka ja senkin jälkeen olivat suorassa suhteessa Tukholmaan muodostuvaan keskusvaltaan. Vaasan ja Viipurin maaherrat, porvarit, ja valtiopäiville matkustavat talonpojat ja muut olivat suorassa suhteessa keskukseen, ei siis jonkin kuvitteellisen Suomen yhteishallinnon kautta.

Myös Ruotsin valtakunnassa Suomi oli olemassa käsitteenä ja alueena, tosin niin, ettei Pohjanmaata ja Karjalaa useinkaan laskettu tähän "Suomeen" kuuluviksi. Suomi esiintyi myös heraldisena käsitteenä, jolla 1580-luvulta alkaen oli oma vaakunakin. Mutta tätä Suomea ei pidä verrata Ruotsiin kokonaisuutena, vaan "Svean" tai "Götan valtakuntiin" tai Norlannin maakuntaryhmään tai muihin Ruotsin vanhan valtakunnan aluekokonaisuuksiin, tietenkin ottaen huomioon Suomen ominaislaadun.

Varsinaisesti Suomi täsmentyi käsitteenä ja rajoiltaan vuonna 1809 Venäjän valloituksen ja Haminan rauhan tuloksena, jolloin siitä myös muodostettiin hallinnollinen kokonaisuus, suuriruhtinaskunta. Se oli, kuten sanottiin, "valtio-alkio", joka sitten kehittyi sekä valtiona että varsinkin kansakuntana sadassa vuodessa sellaiseksi, että se oli "valmis" vastaanottamaan ja pysyttämään myös täyden ulkopoliittisen itsenäisyyden.

Sivistyksellisesti ja kielellisesti - hallinnon, lehdistön, opetuksen osalta - se vielä pitkään melkein "kuului" Ruotsiin, sotilaallisessa suhteessa se kuului Venäjään.

Suomen suuriruhtinaskunnan aikainen sisäinen yhdentymiskehitys hallinnon, sivistyksen, kieliolojen, liikenteen (kanavat ja rautatiet) ja talouden alalla on ratkaiseva Suomen erillisen, "itsenäisen", kehityksen kannalta. Vuosi 1917 ei ollut mikään "vuosi nolla", jolloin olisi aloitettu tyhjästä.

Suomi on siis paljon vanhempi kuin yhdeksänkymmentä vuotta. Sopii kysyä, onko valtioiden syntymäpäiviä yleensä syytä viettää, vieläpä viettää niin liikuttavan tiheään tahtiin kuin meillä tehdään, jos sellainen johtaa historiankäsityksen vääristymiseen.

Monissa maissa lasketaan syntymäpäiviä vallankumouksista alkaen, kuten Ranskassa ja Yhdysvalloissa ja ennen Neuvostoliitossa. Mutta Suomi ei itsenäistynyt vallankumouksen tietä, nimittäin oman vallankumouksen, vaan Venäjän bolshevikkivallankumouksen.

Siihenhän Suomi nimenomaan ei tahtonut osallistua ja liittyä.

Matti Klinge

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    2. 2

      Globaali kyberhyökkäys levisi nyt myös Suomeen – Haittaohjelmat iskeneet jo kolmella mantereella yli kymmenessä maassa

    3. 3

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    4. 4

      Mies löytyi tapettuna kotoaan Helsingissä – Poliisi epäilee erityisen raakaa murhaa

    5. 5

      Murhatutkimuksissa yllättäen paljastuneen metsähaudan vainajia yritetään nyt tunnistaa – hautaa on hoidettu, paikalliset arvelevat

    6. 6

      Tällaisen merkin voit pian nähdä vessoissa ja pukuhuoneissa – Nyt puhuu suomalaisen unisex-logon suunnittelija: ”Halusin turvallisia tiloja kaikille”

    7. 7

      Terveystalon ja Diacorin potkuista kerrottiin juuri ennen juhannusta – ”Tietysti toivoisi, ettei perhettä yhdistävää hetkeä pilattaisi irtisanomisuutisilla”

    8. 8

      Viinaralli kallistuu, Viro nostaa oluen verotusta tällä viikolla peräti 70 prosenttia – sataman alkoholimarket hamstrasi varastot täyteen

    9. 9

      Suomi ja Ruskeat tytöt mainittu! Isolla jenkkisivustolla julkaistiin pitkä juttu siitä, millaista on olla ei-valkoinen nainen Suomessa

    10. 10

      Poliisi keskeytti uuden Suomi ensin -mielenosoituksen Rautatientorilla – neljä ihmistä otettiin kiinni

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    2. 2

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    3. 3

      Helsingin alueiden eriytyminen näkyy nuorten arjessa – ”Alepan kulmalta saa helpommin kannabista kuin kaljaa”

    4. 4

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    5. 5

      Liian lapsikeskeisessä liitossa kaikki häviävät – Lapsi voi olla tekosyy vältellä omia ongelmia

    6. 6

      Helsingin pormestari Jan Vapaavuori palkkasi avukseen stand up -koomikon – Kaikki pormestarien erityisavustajat ansaitsevat yli 5 000 euroa kuussa

    7. 7

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    8. 8

      Rautatientorille on ilmoitettu jo uusia mielenosoituksia – Poliisi Suomi ensin -aktivisteille: ”Tällä porukalla ei enää Helsingissä osoiteta mieltä”

    9. 9

      Ruotsalaismeteorologin suomenkielisestä ennusteesta tuli somehitti – Pererikin upeasti lausumaa juhannussäätä katsottiin satojatuhansia kertoja

    10. 10

      CNN veti pois Venäjä-jutun, kolme toimittajaa erosi – Trump: Vau!

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    7. 7

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    8. 8

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    9. 9

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    10. 10

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    11. Näytä lisää