Valikko
Kulttuuri

Kouluampuja on kuin yksi meistä

Valokuvaaja Harri Pälviranta näkee koulusurmien taustalla väkivaltamyönteisen kulttuurin.

Tilaajille

Puolitoista metriä korkeista kuvista tuijottaa ensin Matti Saari, sitten Pekka-Eric Auvinen. Koulusurmaajien kuvat gallerian seinällä ovat niin suuria, että tekee mieli kyyristyä - jotenkin edes väistää niitä. Tai kääntyä pois, palata sinne, missä on vain aurinkoista, ja kieltäytyä juuri nyt ajattelemasta koko asiaa.

Lähempää selviää, että kuvat koostuvat pienistä neliöistä, jotka ovat sanomalehdestä poimittuja ampumauutisia.

Eniten häiritsee se, että kuvia on kolme. Saaren ja Auvisen välissä on nuorehko, siilitukkainen mies nimellä "mahdollinen koulusurmaaja". Vaikka kuinka yritän, en tunnista henkilöä.

"Se olen minä", valokuvaaja Harri Pälviranta sanoo.

Pälvirannan kuvat ovat osa Kenttätöitä / Field works -ryhmänäyttelyä Galleria Augustassa Suomenlinnassa. Näyttely tuo esiin kolmentoista tutkimusta tekevän valokuvataiteilijan teoksia, jotka asettuvat taiteen ja tutkimuksen rajapintaan. Pälviranta on tutkinut neljä vuotta valokuvataiteen vastaanottamista väitöskirjaansa varten. Hänen valokuviensa lisäksi mukana on teoksia muun muassa Hanna Weseliukselta, Taneli Eskolalta, Liisa Söderlundilta ja Marko Karolta.

Pälviranta kiinnostui väkivaltakysymyksistä armeija-aikana. Mieli teki keskeyttää, mutta porvarisperheen poika ja kahden sotaveteraanin lastenlapsi ei ollut tarpeeksi vahva toimimaan verenperintöään vastaan.

Systeemin epämiellyttävyys kulminoitui Pälvirannan huomioon siitä, että asekoulutuksen edetessä neliön muotoiset maalitaulut alkoivat muistuttaa yhä enemmän ihmistä.

"Se oli merkkipaalu, jolloin aloin ajatella kysymystä, miksi aseet." Kun Jokelassa rytisi 2007, Pälviranta alkoi tutkia suomalaista asekulttuuria syvemmin. Kouluammuntaa koskevassa uutisoinnissa valokuvaajaa kiusasivat asiantuntijoiden lausunnot potentiaalisten koulusurmaajien profiloinnista. Pälviranta kokeili peilata heihin liitettyjä piirteitä itseensä: viihtyy yksin, käyttää paljon aikaa tietokoneella, lukee väkivaltakirjallisuutta, tunnustaa olevansa kiinnostunut väkivaltaelokuvista, tekee useita aseisiin ja väkivaltaan liittyviä projekteja.

"Jokin aika sitten olisin voinut vielä sanoa, etten ole koskaan asunut naisen kanssa." Profiloinnin perusteella hän voisi yhtä hyvin olla ihminen, joka ongelmia ratkaistakseen tarttuu aseeseen - kuten moni muukin suomalainen mies, Pälviranta mietti.

"En usko, että surmissa on ainoastaan kyse yksittäisten mielenhäiriöisten ihmisten teoista. Kulttuurissamme on jotain, joka mahdollistaa ja sallii tällaisen vaihtoehdon harkitsemisen." Pälviranta puhuu kulttuurisesta koodista ja mainitsee useaan otteeseen, miten ase- ja väkivaltamyönteinen maa Suomi on.

"Mielellään käytetään energiaa argumentointiin sen puolesta, että aseet ovat hyvä asia." Suomessa elää uskomus siitä, että armeija tekee pojista miehiä. Monilla tavallisilla miehillä myös on laittomia aseita kotonaan - isoisän perintöä tai muuta juhlallista.

Räjähtävää metallia pidetään kiihottavana, aseen painoa harteilla luonnollisena, melkein kauniina, Pälviranta luettelee.

Pälviranta tuntee itsekin laittomien aseiden haltijoita, mutta ei ole keskustellut heidän kanssaan asiasta. Aseista puhuminen on hänestä yhtä intiimi asia kuin sukupuolitaudeista kysyminen.

"On paljon välitilan ihmisiä, jotka eivät tiedä, ovatko aseet oikein vai väärin. Ollaan jompaakumpaa mieltä riippuen tilanteesta." Samaa kulttuurista koodia Pälvirannan mielestä on se, että Tampereella Hornetien aiheuttamaa jyrinää pidetään arkipäiväisenä ilmiönä.

"Sitä ei tulla ajatelleeksi, että se on tuhoamiseen teknisesti huippuviritetty laite." Pälviranta suivaantui, kun koko asekeskustelu tiivistyi kouluampujiin, vaikka ampumatapauksia tapahtuu ympäri vuoden, ja kulttuurisena ilmiönä aseet ovat "mielettömän paljon laveampi ilmiö". Hän alkoi kerätä pieniä ampumauutisia, lehdissä lähes päivittäin vilisevää uutismassaa ja mietti, miten voisi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun taiteen kielellä.

Lopulta pikku-uutiset saivat muotonsa: koulusurmaajakuvat koostuvat kukin 1050 uutisneliöstä.

"Pienissä uutisissa asekulttuuri visualisoituu niille, jotka eivät ole sen kanssa muuten tekemisissä. Ampumaotsikko on enemmän kuin informaatio, se on kuva, joka välähtää ihmisen mielessä." Aikaisemmin Pälviranta on kuvannut katuväkivaltaa ja hakattuja. Verta ja muuta raflaavaa.

Nyt hänen oma kuvansa on Saaren ja Auvisen keskellä. Sekin on raflaavaa. Kuten mediaa, myös Pälvirantaa voisi kritisoida koulusurmaajien jalustalle nostamisesta, ikonisoimisesta.

"Jos kuvat haluaa nähdä heroisointina, se ajatus on ihmisellä jo itsellään, ja hän vain oksentaa sen teosteni päälle", hän sanoo painokkaasti.

"Jos olisi olemassa kouluampujien kilta, niin epäilemättä joku kuvista voitaisiin nostaa sen alttariksi." Pälvirinta korostaa, että hän on tehnyt kuvat galleriaan tai museoon - hiljaiseen, turvalliseen tilaan, johon katsoja tulee vapaasta tahdostaan.

"Mietiskelylle jää enemmän tilaa kuin televisiossa tai sanomalehdessä. Myös oheistekstin takia niitä on vaikea nähdä väkivaltamyönteisinä." Haluaako valokuvaaja kuitenkin sokeerata? Näillä eväillä saa ainakin hyvää materiaalia valokuvan vastaanoton tutkimukseen.

"En tee tarkoituksella raflaavia teoksia. Yritän vain häpeilemättömästi katsoa maailmaa ja tutustua sellaisiinkin aiheisiin, jotka tuntuvat epämiellyttäviltä." Pälviranta haluaa siis huomiota, mutta ei sokeeraamisen takia. Hän toivoo, että teokset herättäisivät pohtimaan väkivaltaa kollektiivisesti.

"Se on hyvä, jos järkyttyminen saa katsojan miettimään asiaa laajemmin." Pälviranta ei ole itse koskaan ollut tappelupukari. Aikuisiällä häntä on lyöty vain kerran: jouluaattona, Pariisin metrossa, samalla, kun kännykkä vietiin kädestä. Hän tunnistaa aggression, mutta pyrkii olemaan koko ajan enemmän väkivaltakielteinen.

"Koen ahdistavaksi, jos asioita ratkaistaan voimalla. On karmeaa, että aina isompi ja vahvempi on oikeassa, mutta... maailmassa se usein menee niin." Kenttätöitä / Field works 26.9. saakka Galleria Augustassa Suomenlinnassa. Mukana valokuvataiteilijat Kristoffer Albrecht, Taneli Eskola, Ari Kakkinen, Marko Karo, Timo Korhonen, Harri Laakso, Pekka Luukkola, Ismo Luukkonen, Harri Pälviranta, Merja Salo, Päivi Setälä, Liisa Söderlund ja Hanna Weselius.

"Ampumaotsikko on kuva, joka välähtää ihmisen mielessä."

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    2. 2

      Mies löytyi tapettuna kotoaan Helsingissä – Poliisi epäilee erityisen raakaa murhaa

    3. 3

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    4. 4

      Tällaisen merkin voit pian nähdä vessoissa ja pukuhuoneissa – Nyt puhuu suomalaisen unisex-logon suunnittelija: ”Halusin turvallisia tiloja kaikille”

    5. 5

      Viinaralli kallistuu, Viro nostaa oluen verotusta tällä viikolla peräti 70 prosenttia – sataman alkoholimarket hamstrasi varastot täyteen

    6. 6

      Poliisi keskeytti uuden Suomi ensin -mielenosoituksen Rautatientorilla – neljä ihmistä otettiin kiinni

    7. 7

      Euroopan maihin kohdistunut laaja kyberhyökkäysten sarja – Häiriötilanteet vakavia ainakin Ukrainassa, Venäjällä ja eri puolilla Länsi-Eurooppaa

    8. 8

      CNN veti pois Venäjä-jutun, kolme toimittajaa erosi – Trump: Vau!

    9. 9

      Suomi ja Ruskeat tytöt mainittu! Isolla jenkkisivustolla julkaistiin pitkä juttu siitä, millaista on olla ei-valkoinen nainen Suomessa

    10. 10

      Venäläismiehen yhdeksänmetrinen matkailuvene upposi Kotkassa laituriin, sitten omistaja katosi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    2. 2

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    3. 3

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    4. 4

      Helsingin alueiden eriytyminen näkyy nuorten arjessa – ”Alepan kulmalta saa helpommin kannabista kuin kaljaa”

    5. 5

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    6. 6

      Liian lapsikeskeisessä liitossa kaikki häviävät – Lapsi voi olla tekosyy vältellä omia ongelmia

    7. 7

      Helsingin pormestari Jan Vapaavuori palkkasi avukseen stand up -koomikon – Kaikki pormestarien erityisavustajat ansaitsevat yli 5 000 euroa kuussa

    8. 8

      Rautatientorille on ilmoitettu jo uusia mielenosoituksia – Poliisi Suomi ensin -aktivisteille: ”Tällä porukalla ei enää Helsingissä osoiteta mieltä”

    9. 9

      Ruotsalaismeteorologin suomenkielisestä ennusteesta tuli somehitti – Pererikin upeasti lausumaa juhannussäätä katsottiin satojatuhansia kertoja

    10. 10

      Venäjä uhkaa kieltää viestipalvelun käytön, uutissivuston mukaan Telegram on siirtänyt työntekijänsä Suomeen – HS etsi heitä venäläisomisteisesta lomakeskuksesta Savitaipaleella

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    7. 7

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    8. 8

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    9. 9

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    10. 10

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    11. Näytä lisää