Kulttuuri

Näinkö vähän tasa-arvo on edennyt yli sadassa vuodessa – Minna Canthin tarina paljastaa surullisen totuuden

Kaisa Korhonen ohjasi näytelmän Canthista ja löysi tästä paljon yhtäläisyyksiä omaan elämäänsä.

Minna Canth taisteli tasa-arvon puolesta yli sata vuotta sitten. Hänestä kertova näytelmä saa pian kantaesityksensä Kansallisteatterin suurella näyttämöllä, ja surullista kyllä, Canthin taistelun teemat eivät ole vanhentuneet, kertoo näytelmän ohjaaja Kaisa Korhonen.

”Luulenpa, että moni yllättyy, miten samanlaisia ongelmat ovat tänään kuin 1800-luvun lopulla. Keskustelut siitä, mikä on tär­keää maailmassa ja omassa yhteisössä ovat lähes sanasta sanaan samoja. Näinkö vähän tapahtuu muutosta parempaan?”

Kansallisteatterin syyskauden avajaisissa Korhonen kertoi uuden ohjauksensa Canth – kertomus uuden ajan ihmisistä -kantaesityksen lähtökohdista.

Minna Maijalan väitöskirjan nimi Passion vallassa räjäytti mielessäni Minna Canthin ­patsaan.”

Jo keväällä kirjailijan liputuspäivänä HS:ssä julkaistu nuoruudenkuva paljasti erilaisen Minnan. ”Ei mitään siitä pinttyneestä mielikuvasta, joka on vuosikymmeniä hallinnut käsitystä hänen persoonastaan: äkäinen rouvashenkilö, joka tyrkyttää lehdistössä arveluttavia mieli­piteitään”, Korhonen puhui. ”Minna Canth syntyi minulle uudestaan.”

Canth on Korhoselle hyvin henkilökohtainen teos. Yhtymäkohtia Minna Canthin elämään ja pyrkimyksiin on useita.

”Koen olevani hänen oppilaansa, tunnen sellaista yhteenkuuluvuutta. Ei niin, että kun­nioittaisin liikaa, vaan niin, että Minna tulee kovin lähelle. Monitasoinen elämä, jossa kohukirjailijan työ ja seitsemän lapsen yksinhuoltajuus yhdistyivät. Minä taas olen seitsenlapsisen papin perheen tytär.”

Yhteiskunnallinen vaikuttaja Canth ja työväenlauluja radiossa kailottava Kaisa Korhonen. Pinttyneet mielikuvat ovat seuranneet oman aikansa radikaaleja naisia. Sillä on ollut hintansa.

”Kun julkisuuteen ilmestyy huomiota herättävä taiteilija, suomalainen kulttuuri määrittelee hänet vikkelästi, sijoittaa tiettyyn lokeroon ja sinne hän jää”, sanoi Korhonen avajaispuheessaan.

Mielikuvat olivat kuin rautahäkkejä, joihin Minna kahlittiin, ehkäpä Kaisakin.

”Määrittely on vankila, jota on vaikea purkaa. Parikymppisenä Ylioppilasteatterin johtajana ja laululiikkeen vetäjänä minut leimattiin poliittisesti, vaikka meidän sukupolven pääagenda oli yhteiskunnallinen kritiikki, pesäero edelliseen suku­polveen.”

Leimaamiseen vaikutti se, että hän oli nuori nainen ja vieläpä papin tytär.

”Sain osakseni paljon vihaa. Jos olisin ollut poika, näin ei olisi tapahtunut.”

Korhosen työ­toverit, saman ikäpolven miehet väistivät määrittelyn ja noukkivat kunnian, nousivat 1970–80-luvuilla hyviin työpaikkoihin teattereiden ja taidelaitosten johtajiksi.

”Olin pettynyt kun yksi meistä, Peter von Bagh, teki Sininen laulu -sarjan Suomen 1900-luvun taiteiden historiasta. Ääneen pääsivät miehet, vaikka 1980-luvulla ohjaajien enemmistö oli jo naisia.”

Kaisan nuoruudessa luokka­tietoisuus peitti alleen sukupuolikysymykset. Nyt näyttelijä Anna Paavilaisen Play Rape -monologi herätti keskustelun nuoren naisnäyttelijän asemasta. Korhonen sanoo, ettei ole tutkinut koko teatterikenttää, mutta ei ole asiasta tietämätön.

”On fakta, että nuoria naisnäyttelijöitä kiusataan. Se on kammottavaa. Siitä ei puhuta, se on hiljaista alentamista. Vanhempi miesohjaaja ottaa uhrikseen nuoren naisnäyttelijän jota kiusaa, kun ei uskalla haukkua kokeneita näyttelijöitä. Nuorta naista käytetään iskuvaimentajana, jolla ohjaaja ylläpitää miehistä valtaa. Jos siitä hermostuu annetaan ymmärtää, että ’älä ota niin tosissasi, tähän tottuu’.”

Naisasialiike, darwinismi, sielutiede ja työväenaate: siinä teemoja Minna Canthin pyrkimyksistä. Periksi antamatonta työtä taiteen keinoin oikeudenmukaisemman maailman puolesta.

”Haluan Canth-näytelmässä tehdä näkyväksi, miten Minna pystyi sitkeydellään ja kyvykkyydellään edistämään naisten ja miesten tasa-arvoa ja muun ­muassa naisen oikeutta avata oma pankkitili itse ansaitsemalleen rahalle.”

Pelkkä yhteiskunnallinen näkökulma ei riittänyt Canthille, eikä Korhosellekaan. Kummallakin yhteiskunnallinen ja psyko­loginen kietoutuvat yhteen.

Näin se summataan Minna Maijalan Passion vallassa:

”Canthin teokset näyttäytyvät kokeellisina tutkielmina passiosta, intohimojen, halujen ja psyykkisen kärsimyksen vaikutuksista päähenkilöihin, jotka Canthin tuotannossa lähes poikkeuksetta ovat kaikki naisia.”

Korhonen on ohjauksissaan nostanut naisia päähenkilöiksi, mutta tendenssin hän kieltää.

”Minusta kirjoitettiin eräässä teatterijulkaisussa miten perusteellisesti olen käsitellyt naisia, että olisi jo miesten vuoro. Miehetkin ovat kiinnostavia, mutta sukupuoli ei riitä aiheeksi.”

”Oma aihe löytyy lähes aina jostain sieltä, missä on tullut satutetuksi. Se täytyy löytyä itsestä, jotta aiheen voi sisäistää ja laajentaa yleisemmäksi.”

1800-luvun lopulla kirkolla ja uskonnolla oli suuri rooli ihmisten elämässä.

”Minnassa on hauskaa ja lohdullista, että hän oli sosialisti ja kristitty, eikä siinä ollut mitään ristiriitaa. Minua ympäröivät lapsuudessa ihmiset, joille uskonto oli elämän absoluuttinen perusta. Nuorena siihen oli pakko tehdä pesäero itsenäisyyden nimissä. Mutta eipä aikaakaan, kun havaitsin, että eivät virret minusta lähde. Osaan ne yhtä hyvin ulkoa kuin työväenlaulut. Olen myös saanut kantaa uskonnon hyvät puolet matkassani.”

Rajusti jakautunut yhteiskunta ”lyö ällikällä” Korhosen. Kun ­ihmisellä ei ole rahaa, ei työtä, arvostusta. Pahinta on osat­tomuus.

”Miljoonat ovat vihaisia. Ja viha, se on paha sana ja hallitsematon tunne. Vaikka nykyinen väkivallan aika näyttää, ettei kuuluta samaan maailmaan, niin loppujen lopuksi kuulutaan.”

Korhoselle pelkkä äly ei riitä.

”Elämä on salaperäinen. Emme tiedä huomisesta, vaikka meillä olisi millaiset suunnitelmat. Elämä on moninainen ja monimutkainen. Se taide, jossa tällainen näky toteutuu kiinnostaa minua automaattisesti.”

Nyt Kansallisen suurelle näyttämölle nousevat Minna Canth ja aikalaiset, muun muassa Kaarlo ja Emile Bergbom, Ida Aalberg ja Juhani Aho. He luontuvat sinne kuin kotiinsa palanneet. Tuon ajan teatterilaisista kertova, Seppo Parkkisen kirjoittama näytelmä on myös pala Kansallisteatterin edeltäjän, Suomalaisen Teatterin historiaa.

”Läpimenossa on mahdollisuus saada kokemus, ei pelkkää ymmärrystä kokonaisuudesta. Tieto teoksen olemuksesta alkaa paljastua. Kontaktit näyttelijöiden välillä vievät oivalluksia eteenpäin. Mutta teos on olemassa vasta ensimmäisen yleisön myötä, se antaa viestiä ymmärretyksi tulemisesta. Silloin yksityiskohtia voi vielä korjata, mutta kurssia on vaikea kääntää, ei se käänny.”

Korhosen esikoisohjaus oli Bertolt Brechtin Pikkuporvarihäät vuonna 1965, ja seuraavana vuonna hän esiintyi Kalle Holmbergin ohjaamassa legendaarisessa Lapualaisoopperassa. Yli 50 vuotta menestyksekästä ohjaajan työtä ja opettamista Suomessa ja ulkomailla. ”Ohjauksia on kertynyt yli sata, laskuissa on vaikea pysyä”, hän kuittaa.

Kysymyksen, millaisen Minna Canthin Korhonen tuo lavalle, hän ohittaa toistamiseen. Kun yleisö tulee paikalle näytelmä syttyy eloon ja salaisuus pal­jastuu.

Lähde: Minna Maijala: ­­Pas­sion vallassa – hermostunut aika Minna Canthin teoksissa. SKS 2008.

Kaisa Korhosen ohjaaman ja Seppo Parkkisen kirjoittaman Canth-näytelmän ensi-ilta ­Kansallisteatterissa 23.11.

Korjaus 20. marraskuuta klo 12.45: Lapualaisoopperan ohjaaja Kalle Holmberg on lisätty tekstiin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Teatteri
  • Kirjallisuus
  • Historia
  • Tasa-arvo

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

    2. 2

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    3. 3

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    4. 4

      Ulkonäköön kohdistuva pilkka sotki Mikon elämän vuosiksi – Miesten ulkonäköpaineita pitäisi käsitellä enemmän, sanoo tutkija

    5. 5

      Poliisi sakotti Flow-festivaalilta ulos vietyä artistia – tapahtuneesta julkaistiin video sosiaalisessa mediassa

    6. 6

      Pekka Sauri arvioi Pentti Linkolan elämäkerran: Kun Persianlahden sota syttyi, Linkola toivoi ”huomattavaa tappamista”

    7. 7

      Delfiininpoikanen ajautui rantaveteen Espanjassa ja kuoli vartissa, koska ihmiset halusivat ottaa kilvan kuvia sen kanssa

    8. 8

      Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

    9. 9

      Suomessa on jo niin paljon julkisesti hölynpölyyn hurahtaneita, että jopa ”ajatuksia lukeva” Pete Poskiparta kavahtaa

    10. 10

      Suomen EU-ero on Putinin märkä uni

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

    2. 2

      Poliisi sakotti Flow-festivaalilta ulos vietyä artistia – tapahtuneesta julkaistiin video sosiaalisessa mediassa

    3. 3

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    4. 4

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    5. 5

      Espoo tyrmäsi pyörätuolissa istuvan Olivian, 9, koulukyydin musiikkiluokalle – koulumatka olisi pidentynyt 800 metriä

    6. 6

      Ateistia pidetään moraalittomampana kuin uskovaa, paitsi Suomessa – tutkijat selvittivät ihmisten ennakkoluulot erikoisella kyselyllä sarjamurhaajista

    7. 7

      Olen miehille joko vitsi tai huumorintajuton ”feminatsi” – Miksi sovinistisia vitsejä pitäisi sietää?

    8. 8

      Toimittaja kokeili, saako todennäköisesti sinultakin kerättävästä ”nimettömästä” selaustiedosta selville, kuka olet ja missä surffailet – saa, todella helposti

    9. 9

      Delfiininpoikanen ajautui rantaveteen Espanjassa ja kuoli vartissa, koska ihmiset halusivat ottaa kilvan kuvia sen kanssa

    10. 10

      Obaman rasisminvastainen tviitti nousi maailman tykätyimmäksi – Ku Klux Klanin entinen johtaja puolestaan kiittelee Trumpia Twitterissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      HS testasi eineslihapullat: Raati löysi kaksi pyörykkää, jotka nousivat ylitse muiden

    5. 5

      Unitutkija: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista – Päivän pääateria kannattaisi syödä vasta illalla

    6. 6

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    7. 7

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    8. 8

      Nyt on jollakulla ollut ylimääräistä aikaa: Malminkartanon täyttömäen portaiden yli 200 askelmaa maalattiin valkoisiksi keskiviikkoyönä

    9. 9

      On yksinkertaisesti väärin olla rikas

    10. 10

      Tekstiviesti vieraalta naiselta muutti Tonin elämän – Pettämisestä kuuleminen voi musertaa, mutta anteeksianto on usein paras selviytymiskeino

    11. Näytä lisää