Kulttuuri

”En ole vieläkään antanut anteeksi” – Kari Hakli kuvasi työkseen kadonnutta Helsinkiä, kameran laukaisun jälkeen tulivat puskutraktorit

Arkkitehtuurin kuvaajana tunnettu Kari Hakli kokosi kirjan Helsingistä, josta osaa ei enää ole. Lopulta rakkaiden talojen rinnalle nousivat ihmiset.

Vuosi 1972. Valokuvaaja Kari Hakli kykkii Iso Roobertinkadulla sijaitsevan talon katolla ja tähtäilee kadun toisella puolella olevaa Kaakelitaloa.

Hakli on kiivennyt korkealle, sillä hän haluaa saada kuvattua rakennuksen hienon kattomuodostelman ennen kuin se hävitetään lopullisesti. Hän kuvaa purettavaksi määrättyjä rakennuksia Helsingin kaupunginmuseon toimesta, ja hänen etusormenpainalluksensa toimii samalla lähtökäskynä odottaville kaivinkoneille.

”Kuvattu on, saa purkaa!”, Hakli huutaa valmistuttuaan.

Ironinen huuto on tosin tarkoitettu vain hänelle itselleen; sen voimalla hän haluaa suojella itseään tulevan tuhon ajattelemiselta.

Klik!

Ja seuraavien talojen kimppuun.

Muisto Kaakelitalosta piinaa arkkitehtuurikuvauksen kanssa elämäntyönsä tehnyttä Haklia yhä, 44 vuoden jälkeen.

”Kyllä tämä edelleen herättää tunteita”, hän sanoo kotonaan Vallilassa ja katselee kuvaa haikean näköisenä. ”Se oli ainutlaatuinen ja erikoislaatuinen rakennus Suomessa, toista ei ole ollut eikä tule.”

”Yhä se tuhoamisvimma aiheuttaa minussa sellaista sammumatonta kiukkua.”

Haklin mukaan oli äärimmäisen turhauttavaa mennä paikalle, kun puskutraktorit jo odottivat lähtökäskyä.

”Ihanne kaupunkidokumentoinnissa on, että kuvataan silloin, kun elämää on normaalia, eikä silloin, kun katastrofi on jo tulossa.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Nyt Kaakelitalokuva löytyy Haklin tuoreesta valokuvateosta Helsinki mielessäin – Helsinki in my mind (Maahenki, 2016). Aluksi kirjaan oli tulossa paljon miljöö- ja arkkitehtuurikuvausta, mutta vähitellen ihmiset alkoivat viedä tilaa,

”Jostain syystä he halusivat tulla esiin, vaativat sitä”, Hakli kertoo.

Näin teoksesta syntyi rakkaudenosoitus paitsi Helsingille, myös sen asukkaille.

Kuten tuolle kireissä farkuissaan Makkaratalon viertä kiiruhtavalle nuorukaiselle.

Albertinkadulla syleilevälle nuorelleparille.

Ja Runeberginkadulla uhmakkaasti kameraa tuijottaville kaksoispojille.

Valokuvaaja itse on ihmiskeskeiseen ratkaisuun tyytyväinen.

”Oli se hyvä päätös”, hän sanoo. ”Ihmiset ovat kuitenkin kiinnostavampia kuin paljaat seinät. Näin mukaan pääsi sitä paitsi paljon myös sellaisia kuvia, jotka muuten olisivat jääneet lopullisesti pöytälaatikkoon.”

Pääosin kirkkaassa päivänvalossa kuvatuissa katukuvissa ihmiset näyttävät totisilta, kiireisiltä ja ehkä nykyistä hoikemmilta. Valokuvaaja itse tosin ei tunnusta muutosta huomaavansa.

”Minusta ihmiset on ihan samanlaisia”, hän sanoo. ”Kuvissa he esimerkiksi katsovat silloin lähinnä maahan sen sijaan, että katsoisivat ylväästi ylös ja kohtaisivat muut kulkijat. Ja samalta näyttää nykyäänkin. Eli siinäkään mielestä helsinkiläiset eivät ole yhtään muuttuneet.”

”Itse toki olin vähän hoikempi silloin.”

Yhden toisenkin muutoksen Hakli katukuvassa huomaa.

Puhutaan siitä vähän myöhemmin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kuvia riittää, sillä Hakli on valokuvannut Helsinkiä lapsesta saakka. Omien otoksien lisäksi hän on kuvannut kotikaupunkiaan muun muassa Kaupunginmuseon ja Suomen Rakennustaiteen museon toimeksiannosta. Finlandia-talon rakennusvaiheita hän ikuisti arkkitehti Alvar Aallon pestaamana.

Hänet tunnetaan myös kuvaajantyöstään Kansallisteatterissa, Kaupunginteatterissa ja Kansallisoopperassa.

Helsingin lisäksi hän on kuvannut arkkitehtuuria myös muun Vilnassa, Liepajassa, Berliinissä ja Pietarissa.

Uuden teoksen kuvat ovat kuitenkin valikoituneet kirjaan Haklin tuhansien negatiivien kotiarkistosta. Muiden kaupunginosien ohella hän näyttää kuvanneen myös Kalliota, mutta Haklin lapsuudenkadusta, Pengerkadusta, ei ole ainuttakaan kuvaa.

Siihen saattaa olla yksinkertainen selitys.

”En oikeastaan pitänyt siitä seudusta lainkaan”, hän tokaisee.

Syy ei ole Pengerkadun arkkitehtuurissa vaan asuintalon ilmapiirissä. Perheen asunto oli Saalem-seurakunnan omistamassa rakennuksessa, jossa isä toimi saarnaajana.

Kovassa kurissa elänyt poika koki ympäristön ahdistavana.

”Minua todella tökki se uskonnollinen tunnelma. Kaikki, mikä ei tapahtunut Saalemissa, oli syntiä. Siitä jäi minulle elinikäinen torjunta kaikkia uskontoja kohtaan.”

Muutos tapahtui, kun perhe muutti Munkkiniemeen ja poika vaihtoi koulua.

”Siitä seurasi valtava vapauden tunne.”

Myöhemmin Pengerkatu sai anteeksi, ja nykyisin Hakli pitää Kalliota loistavana kasvuympäristönä.

Kahvit on juotu. On aika lähteä ulos. Mitään suunnitelmaa ei ole, mutta kaupunkikuvausta käsittelevässä jutussa miljöön haistelu tuntuu tarpeelliselta.

Harhailemme siis Vallilassa.

Haklin kotipihalla rakkautta vanhoihin rakennuksiin on vaikea havaita, sillä hän asuu 60-luvulla rakennetussa, vähän mitättömän näköisessä kerrostalossa.

Hän on kuitenkin kotitaloonsa tyytyväinen. Kortteliin sen sijaan ei.

”On sarkasmin huippu, että joudun asumaan sellaisessa korttelissa, mitä eniten vihaan”, hän sanoo ja esittelee käsillään pihaa ympärillään. ”Tällainen avokortteli keskellä kaupunginosaa, joka on umpikortteleilla katettu. Tämä rikkoo sen kokonaan.”

Valokuvateoksensa loppuun pamfletinkin aiheesta kirjoittaneen Haklin kanssa voisi jutella umpikorttelien eduista miten pitkään tahansa, mutta annetaan nyt olla. Todettakoon vain, että niissä on kiistattomat etunsa, eivätkä tuuliset ja liikenteen melun sisäänsä päästävät avokorttelit sovi kantakaupunkiin lainkaan.

Ne kun on lähiöasumiseen luotu.

”Myönnän, että umpikortteli on sanana huono”, Hakli sanoo. ”Pitäisi keksiä sille houkuttelevampi nimi. Ehkä keskustakortteli. Tai elävä kaupunkikortteli.”

”No, kyllä sen joku keksii.”

Jatketaan eteenpäin. Suvannontiellä vastaan tulee puutaloja, jotka pelastettiin aikoinaan asukkaiden aktiivisuuden ansiosta.

Kiittelemme kilpaa asukkaita.

Sturenkadulla sitten tärähtää. Edessä törröttää vuonna 1973 valmistunut peltirakennus, jonka alta purettiin talkootyöllä tehty Vallilan työväentalo. Näyttävä talo oli yksi kuudesta paikasta, jossa Suomen eduskunta on kokoontunut.

”Tilalle tuli sitten tämä kauhistus”, Hakli huudahtaa. Tällainen ruma musta kuutio, joka ei ole 40 vuodessa muuttunut yhtään kauniimmaksi.”

Olisitko valmis purkamaan sen?

”Aivan varmasti! Ilomielin!”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Moni helsinkiläinen jakaa Haklin mielipiteen, mutta arkkitehtipiireissä vaikuttaa olevan nousemassa puolustusrintama modernismin tuottamien betonirakennusten tueksi. Muun muassa Finlandia-palkittu arkkitehti Aaro Artto esitti HS:ssä huolensa nykyistä ”purkuvimmaa” vastaan.

Hakli on tottunut väittelemään aiheesta Museovirastossa työskentelevän poikansa Olli Haklin kanssa.

Ainakaan vielä tämä ei ole onnistunut isänsä päätä kääntämään.

”Kyllä minua edelleen vaivaa kostonhimo siinä mielessä, että pidän siitä, että ne 70-luvun rumilukset hävitetään”, Hakli tunnustaa. ”Niin kuin se Rakennusviraston toimitalo Kasarmitorilla.”

”En ole vieläkään antanut anteeksi.”

Pientä lohtua tuottaa kaunokirjallisuuden tuore Finladiapalkinto. Jukka Viikilän voittoteos kertoo Helsingin ruutukaavan piirtäneestä Carl Ludvig Engelistä.

”Arvostan häntä kovasti, hän teki Helsingistä kansainvälisen tason kaupungin. Ei tämä olisi mitenkään tällä tasolla ilman häntä.”

”Minulla on Engel-pinssikin jossain.”

Peltihökkeleitä, betonikuutioita, lähiöarkkitehtuuria ja kaikenlaista ikävää. Haklia kuunnellessa voisi ajatella hänen olevan menneen maailman miehiä, niitä, jotka haikailevat vanhoja hyviä aikoja ja käpertyvät sisäänpäin.

Mitä vielä!

Haklin mielestä Helsinki on parhaimmillaan juuri nyt.

”Katukuvahan elostuu koko ajan”, hän sanoo. ”Minusta Helsinki on äärettömän paljon vilkkaampi, elävämpi ja houkuttelevampi kaupunki kuin se oli 1960-70-luvulla, ja se on ihana asia.”

Katukuva on myös värikkäämpi. Neljässä vuosikymmenessä muualta tulleet ovat tuoneet eloa Haklin valokuvien harmaaseen ihmismassaan.

”Ja minä olen päässyt sitä muutosta tosi läheltä seuraamaan.”

Helsingin muuttuminen monikulttuuriseksi kaupungiksi onkin asia, joka Haklia mietityttää. Runsas kymmenen vuotta sitten hän oleskeli taiteilijaresidenssissä Villa Karossa Beninissä, ja tutustui siellä naapurivaltio Togosta kotoisin oleva naiseen, Martina Napoon.

Rakkaus roihahti, Martina muutti Suomeen ja kymmenisen vuotta sitten syntyi poika, Onni.

Nyt tämä saattaa joutua kohtaamaan uuden nationalismin aallon.

”Kun ajattelen poikani tulevaisuutta, niin kyllä huolestuttaa”, Hakli tunnustaa. ”Vaikuttaa siltä, etteivät suomalaiset muutukaan monikulttuurisiksi, vaan kehitys on lähtenyt toiseen suuntaan.”

”Tämä ei näytä mitenkään rohkaisevalta.”

Toinenkin asia askarruttaa. 76-vuotiaan Haklin ikäero tokaluokkalaisen pojan kanssa on suuri.

”Toivon hänen pärjäävän. Itse en ehkä tule näkemään hänen aikuiseksi tuloaan.”

Valokuvaaja empii hetken.

”Toisaalta isä eli 96-vuotiaaksi”, hän virnistää sitten.

”Että voihan se hyvinkin olla mahdollista.”

Korjaus 15.40: Humalistonkatu korjattu Suvannontieksi.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Helsinki
  • Kuvataide

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    2. 2

      Hasan juoksi Turun puukottajan perään ja sai itse puukosta kaulaan – ”Hänen silmissään näkyi vain tyhjyyttä”

    3. 3

      21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

    4. 4

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    5. 5

      Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä

    6. 6

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    7. 7

      Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

    8. 8

      Robottiverokarhu alkaa tarkkailla suomalaisia – Verohallinto haluaa kitkeä vilppiä, kasvattaa valtion tuloja ja korvata ihmistyötä

    9. 9

      Suomessa kuoli 10 000 vauvaa vuodessa – sitten ainutlaatuinen järjestelmä muutti kaiken

    10. 10

      Merkel syyttää Turkkia Interpolin väärinkäytöstä – Espanjan poliisi otti kiinni Erdogania kritisoineen saksalaiskirjailijan Turkin pyynnöstä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    2. 2

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    3. 3

      Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

    4. 4

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    5. 5

      Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

    6. 6

      21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

    7. 7

      Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä

    8. 8

      Krp: Turun puukotuksien pääepäiltyä päästiin kuulemaan – esitetään vangittavaksi huomenna

    9. 9

      Ulkomailla moni hämmästyisi, jos kuulisi suomalaisten syvästä rakkaudesta Pentti Linkolaan – paitsi uusnatsit ja hörhöt

    10. 10

      Laura Huhtasaari puhuu kovia mutta hymyilee kivasti ja korostaa äitiyttään – imago on kopioitu Marine Le Peniltä ja muilta oikeistopopulisti­naisilta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    9. 9

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää