Kulttuuri

Onko Guggenheim kaikkien aikojen vedätys vai tuleva vetonaula?

Guggenheimia kannatetaan ja vastustetaan niin taiteen kuin taloudenkin nimissä. Kiivasta museokeskustelua leimaavat myös huhut ja epävarmuus – kuten aina tulevaisuudesta puhuttaessa.

Ensi keskiviikkona Helsingin kaupunginvaltuusto ratkaisee, miten vuosien vääntö päättyy: rakennetaanko Guggenheimin taidemuseota Helsinkiin vai ei.

Kolmas ehdotus malliksi, jolla museo rakennettaisiin Helsinkiin esiteltiin kolmas marraskuuta. Kaksi aiempaa kaatuivat.

Hanketta ajaa Guggenheim Helsingin tukisäätiö, jonka puheenjohtaja on pankkiiri Ari Lahti. Säätiön hallituksessa on muun muassa liike-elämän vaikuttajia ja taiteenkerääjiä. Pää­oman lahjoittajat ovat varakkaita taiteenystäviä ja yrityksiä.

HS kävi läpi väitteitä Guggenheimin museon puolesta ja sitä vastaan.

Mitä Guggenheim toisi Suomen taide-elämään?

Kyseessä on kansainvälinen taidemuseoverkosto, jota yllä­pitää voittoa tavoittelematon ja yleishyödyllinen taidekeräilijä Solomon R. Guggenheimin vuonna 1937 perustama säätiö.

Säätiön tehtävä on lisätä taiteen, arkkitehtuurin ja visuaalisen kulttuurin tuntemusta ja arvostusta. Sen budjetti on pienempi kuin vaikkapa New Yorkin Metropolitan Museum of Artilla tai MoMalla.

Guggenheimin tunnustettuja vahvuusalueita ovat 1900-luvun modernismi ja nykytaide. Säätiö järjestää näyttelyitä ja taidekasvatusta, laatii tutkimuksia ja julkaisuja sekä kartuttaa kokoel­miaan. Jos voittoa kertyy, sää­tiön tulee sääntöjensä mukaan käyttää rahat tuodakseen esille lisää modernismia ja nykytaidetta. Toki raha tuo mahdollisuuden myös palkata tavoiteltuja johtajia ja kuraattoreita.

Helsinkiin saapuisivat New Yorkissa, Bilbaossa ja tulevaisuudessa ehkä myös Abu Dhabissa kiertävät suuret näyttelyt, jos museo Abu Dhabissa toteutuu.

Näyttelyiden kierrätys on yksi kritiikin perusta.

Guggenheim-verkostoa on syytetty franchising-ketjuksi, joka kierrättää kaikille samaa. ”Että meidän [Helsingin] majakka olisi jokin franchising, mä en halua sitä, vaikka se olisi ilmainen”, sanoi Osku Pajamäki 2. 11.

Myös kaupungin Guggenheim-raportti muistuttaa kulttuuri­vaikuttajien esittämästä ”mahdollisesta ristiriidasta liittyen ’franchising’-periaatteella toimivan kulttuuri-instituution sekä Helsingissä viime aikoina korostuneen ruohonjuuritason kulttuuritoiminnan ja eksoottisuuden yhteensovittamiseen”. Taloudellisesti raportti pitää Taloustutkimuksen aikaisemman tutkimuksen tavoin museota veronmaksajille kannattavana.

Vielä voimakkaammin hanketta arvostelee kuvataidetoimittaja Lee Rosenbaum Arts Journalissa. Hän kutsuu satelliittimuseoiden perustamista toisiin maihin kolonialismiksi.

Ari Lahti ei niele kolonialismiväitettä vaan huomauttaa, että toiminnasta vastaisi itsenäisen suomalaisen museosäätiön palkkalistoilla oleva henkilökunta.

Guggenheim-verkoston nimittämistä kaikille samaa sisältöä kierrättäväksi franchising-ketjuksi Lahti pitää harhaanjohtavana. ”Bilbaossa on ollut koko museon toiminnan ajan hyvin itsenäinen ohjelma, jossa on ollut esillä myös paljon paikallista taidetta. Samoin Venetsian museolla on museon itsensä rakentama ohjelmaprofiili.”

Kaikki museot tekevät yhteistyötä. Jokaisen tuottamalla sisällöllä on mahdollisuus kiertää muissa Guggenheim-museoissa.

”Esimerkiksi Helsingin Guggenheim-museon ohjelma rakentuisi siten, että noin kolmannes näyttelyistä suunniteltaisiin Helsingissä paikallisen henkilökunnan voimin, kolmannes näyttelyistä kiertäisi Helsinkiin muista Guggenheim-museoista ja noin kolmannes näyttelyistä tehtäisiin yhteistyönä muiden maailman museoiden kanssa.”

Keskeistä Helsingissä olisi design ja arkkitehtuuri, jossa Suomella on painokasta tarjottavaa.

”Muut Guggenheim-museot eivät näitä teemoja tällä hetkellä strategisesti käsittele. Näin myös suomalainen ja pohjoismainen design ja arkkitehtuuri pääsisi kiertonäyttelyiden kautta esille muihin Guggenheim-museoihin”, Ari Lahti sanoo.

Siinä, että kansainvälisesti merkittävät taidenäyttelyt kiertävät kaupungista toiseen, ei ole mitään poikkeuksellista.

Ateneumin Modigliani-näyttely kiersi aikaisemmin Budapestissa ja Lillessä. HAMin eli Helsingin taidemuseon Yayoi Kusaman näyttely sai alkunsa Lousianan taidemuseossa Tanskassa ja kiersi Oslon ja Tukholman kautta Tennispalatsiin.

Yhteistyöllä säästetään kuluja. Silti näyttelyitä voidaan täydentää ja muokata paikallisesti.

Helsingin taidemuseon johtajan Maija Tanninen-Mattilan mukaan franchising-sana sekoittaa asioita – ”kuten tässä keskustelussa käy niin usein”.

”Guggenheiminkin jokainen näyttely on omanlaisensa, vaikka ne järjestetään yhden brändin alla”, hän sanoo. ”Yhteistyötä tehdään aina museoiden välillä, ja Guggenheim tuo siihen vahvan museo­brändinsä, mistä on myös etua. Vahvat museo­brändit tuovat uskottavuutta ja mahdollistavat riskien oton: yleisöä riittää, vaikka tuodaan esiin suurelle yleisölle myös vähemmänkin tunnettuja nimiä. Ja niinhän Guggenheim tekeekin.”

Guggenheim voisi Helsingin mu­seon markkinoinnillaan hyödyttää myös muita pääkaupunkiseudun museoita, Tanninen-Mattila arvelee: ”Se kasvattaisi kansainvälisesti Helsingin mainetta nimenomaan museokaupunkina.”

Monet muutkin Helsingin museonjohtajat kannattavat Guggenheimia, kuten Kansallisgallerian pääjohtaja Risto Ruohonen ja Ateneumin museon­johtaja Susanna Pettersson.

Hankkeen näkyvimpiä vastustajia julkisuudessa on ollut toimittaja ja taidekriitikko Otso Kantokorpi. Nyt Otso Kantokorpi ilmoittaa, että on lopen kyllästynyt aiheeseen. ”Olen entistä vakuuttuneempi siitä, että olisi monia tätä Guggenheimin hanketta järkevämpiä ja toimivampia keinoja tuoda nykytaidetta ihmisten katsottavaksi. Emme tarvitse institutionaalisia palatseja vaan ihmisen kokoista taidetta.”

Guggenheimia ei kannateta vain taiteen vuoksi, vaan sitä pidetään hyvänä hankkeena myös matkailun kannalta. Toisaalta osa taideväestä pitää hanketta liian kaupallisena. Osa vastustajista taas arvioi hanketta vain kaupallisesta näkökulmasta ja on epäileväinen sen kannattavuudesta.

Guggenheimin tukisäätiö arvioi­ markkinatutkimuksen, museovertailujen ja muiden Guggenheim-museoiden kokemuksien pohjalta, että Helsingin museossa kävisi vuosittain 550 000 ihmistä.

Toisiko museo Suomeen todella niin paljon matkailijoita? Mahdotonta tietää, sillä mikä tahansa tulevaisuuteen viittaava väite on pelkkä arvio.

Ateneumin johtaja Susanna Pettersson pitää kävijä­arviota ­realistisena. Kävijämäärät ovat yleisesti nousussa, ja Guggenheimilta on lupa odottaa tasokkaita näyttelyitä.

Helsingin kaupungin marraskuussa julkaiseman selvityksen mukaan Suomeen saapuisi Guggenheim-museon ansiosta ulkomailta vuosittain 25 000 uutta yöpyvää matkailijaa ja 20 000 uutta päiväkävijää, ja noin 20 000 ulkomaista matkailijaa pidentäisi oleskeluaan museon vuoksi. Lisäksi laskelmissa kotimaan matkailu lisääntyisi pääkaupunkiseudulla noin 11 000 uudella yöpyvällä, 11 000 päiväkävijällä ja 11 000 kotimaanmatkailijaa pidentäisi vierailuaan. Vuosittain matkailijoiden on arvioitu tuovan 16,1 miljoonaa euroa. Luvut perustuvat paitsi Boston Consulting Groupin 2011 tekemään matkailijatutkimukseen, myös asiantuntija-arvioihin.

Kaupungin selvityksessä ar­vioidaan myös, että Guggenheim Helsinki lisäisi Helsingin kansainvälistä tunnettuutta ja piristäisi Suomen matkailua.

Selvityksessä myönnetään kuitenkin, että matkailuvaikutusten arviointi on vaikeaa ja luvut suuntaa-antavia. Esimerkiksi kyselytutkimuksilla saatavat tulokset ovat riippuvaisia tutkimus­tavasta, tutkimuksessa esitettävistä kysymyksistä sekä otoksesta. Kaupungin selvitys vetoaa siihen, että Alankomaissa kahdeksan prosenttia ja Ruotsissa viisi prosenttia ulkomaisista matkailijoista saapuu pääasiallisena matkakohteenaan juuri museot.

Taloustutkimuksen tammikuussa 2016 julkistaman kyselytutkimuksen mukaan 40 prosenttia kyselyyn vastanneista eurooppalaisista ja aasialaisista matkailijoista arvioi Guggenheim Helsingin lisäävän Helsingin houkuttelevuutta. Jos matkailu lisääntyisi vastaajien aikomusten mukaisesti, pääkaupunkiseudun matkailutulot voisivat kasvaa 36–45 miljoonaa euroa vuodessa. Hanketta tukevat mm. matkailu- ja ravintola-alan järjestö MaRa, monet hotelli- ja ravintolayritykset sekä Finnairin, Tallink Siljan ja Taksi Helsingin kaltaiset kuljetusyritykset.

Vastustajia arviot matkustajamääristä eivät vakuuta. Toisaalta tarjolla ei ole niitä kumoavia laskelmia.

”Minun on kovin hankala pitää sitä [arviota Guggenheimin Helsinkiin tuomista matkailijoista] uskottavana”, sanoo kaupunginvaltuutettu Wille Rydman (kok). ”Guggenheim-brändillä on tietysti ehkä jotain houkuttelevuutta, mutta tuskin niin suurta kuin jotkut olettavat.”

”Bilbaon tapauksessa yksi vetotekijöistä on wau-arkkitehtuuri, mutta tällaisesta ei arkkitehtuurikilpailun voittaneessa ehdotuksessa ole Helsingissä kyse.”

Rydmanin mielestä on vaikea kuvitella matkaa Bilbaoon käymättä Guggenheimin museossa, mutta Helsingin kulttuuritarjonta kiinnostaisi sitä ilmankin.

”Tässä rahoitusmallissa matkailu- ja ravitsemusalanyrittäjien oma panos on verrattain pieni ja veronmaksajan panos ja riskit varsin suuret. [Matkailu- ja ravintola-alan yrittäjien] näkö­kulmasta riittää, jos hanke lisää turismia edes sen verran, että oma investointi tulee kuitatuksi. Ymmärrän heidän näkökulmansa, mutta minun näkökulmani ei ole etujärjestöjen vaan veronmaksajan kukkaron vahtiminen, ja veronmaksaja ottaisi tässä rahoitusmallissa kyllä kohtuuttoman riskin.”

Millainen rahoitusmalli olisi? Museon rakennusinvestointi olisi 130 miljoonaa euroa, josta Helsingin kaupunki sijoittaisi rakennukseen 80 miljoonaa. Loput 50 miljoonaa euroa kustannettaisiin yksityisellä rahoituksella ja museon omilla tuloilla. 35 miljoonaa euroa rakentamiskuluista olisi perustettavan kiinteistöyhtiön ottamaa lainaa, jonka kaupunki takaisi.

Kuvataiteilija ja tutkija Merja Puustinen pitää mallia liian riskialttiina. Hän ehdotti HS:n mielipidesivulla, että ”Guggenheim Helsinki -sopimusesitys kirjattaisiin sellaiseen muotoon, että säätiö ja sen henkilö- ja yhteisöjäsenet vastaavat omilla takauksillaan ja toiminnallaan käyttötalouden alijäämistä tai kustannusten ylityksistä – kuten säätiön edustajat ovat julkisuudessa vakuuttaneet”.

”Säätiö vastaa museotoiminnan riskeistä ja siitä, että museon tulot ja menot kohtaavat”, vastasi apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Puustiselle lauantaina 26.11. HS:n mieli­pidesivulla. ”Näin on missä tahansa organisaatiossa. Viime kädessä säätiön toimintaa ohjaa säätiölaki.”

Lainan kaatuminen veronmaksajien syliin on epäilijöiden esiin tuoma riski. Tukisäätiön mukaan Helsingin kaupungin takaus on suunnitelmassa mukana sen takia, että pankki antaisi lainalle mahdollisimman pienen koron. ”Todennäköisyys sille, ettei Guggenheim Helsingin tukisäätiö pystyisi kattamaan lainan kuluja pääsylipuista tehtävillä varauksilla (ensisijainen tapa) tai museon muilla tuloilla, muulla varainhankinnallaan tai muita kuluja karsimalla, on erittäin pieni”, säätiö vakuuttaa.

Museon aloitettua toimintansa Helsingin kaupunki maksaisi suunnitelman mukaan museon tilakustannukset, joiden arvioidaan olevan 6,5 miljoonaa euroa vuodessa. Museo voisi saada opetus- ja kulttuuriministerin Sanni Grahn-Laasosen (kok) mukaan tukea myös valtionosuusjärjestelmästä enintään 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Muut menot katettaisiin tukisäätiön keräämällä yksityisellä rahoituksella ja museon omilla tuloilla.

Aiemmassa vaiheessa Guggenheimin vastapainoksi syntyi Checkpoint Helsinki -ryhmä.

Checkpoint Helsinkiin kuuluivat mm. kuvataiteilijat Markus Kåhre, Terike Haapoja, Tellervo Kalleinen, Jussi Kivi ja Vesa-Pekka Rannikko. Sen ehdotuksen hankkeesta luopumisesta allekirjoitti yli 140 taiteilijaa ja taidealan toimijaa Tuula Ar­kiosta Anssi Kasitonniin.

Pitkään New Yorkissakin työskennellyt Osmo Rauhala puolestaan lukeutuu kannattajiin, samoin kansainvälisesti menestynyt kuvataiteilija ja akateemikko Eija-Liisa Ahtila.

Rauhalan mukaan Helsinkiin kaavailtu museo olisi erinomainen mahdollisuus suomalaisille taiteilijoille ja suomalaisen taiteen viennille. Se antaisi oikotien kansainvälistymiseen. Samalla Guggenheim toisi Suomeen sellaista taidetta, jota täällä ei muuten nähtäisi. ”Se tuo myös kuraattoreita, kriitikoita, keräilijöitä ja museojohtajia, jotka katsovat muuta taidetta. Sitä kautta se auttaa taiteen viennissä.”

Eija-Liisa Ahtila uskoo, että museo voisi omalta osaltaan toimia uutena avauksena lisääntyvälle kansainvälistymiselle.

”Museolla ei liioin ole merkitystä apurahajärjestelmään. Jos se Helsinkiin saadaan, panostus ei ole pois apurahoista. Jos sitä ei taas Helsinkiin saada, apurahoja ei ole tulossa lisää.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Yhteenveto Barcelonan yliajosta: ainakin 13 kuollut ja yli sata loukkaantunut, kaksi pidätetty, poliisien päälle yritettiin ajaa illalla

    2. 2

      Game of Thrones -sarjan varjopuoli: hylätyt huskyt, joiden määrä on monin­kertaistunut – sarjan näyttelijä vetoaa faneihin eläinsuojelu­järjestön kanssa

    3. 3

      Lahtelainen Aino-Maija Makkula, 19, pelastui täpärästi pakettiauton alta Barcelonassa – ”Tuntui epätodelliselta”

    4. 4

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    5. 5

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    6. 6

      Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä

    7. 7

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    8. 8

      Liika terrorismin pelko voi jopa heikentää turvallisuutta – tutkija Leena Malkki neuvoo, miten toistuvien iskujen kanssa voi elää

    9. 9

      Trumpin väkivalta­lausunnot ajoivat hänet nurkkaan – yritysjohtajat pakenevat presidentin ympäriltä, republikaanit moittivat ja hallintoa kuvataan ”halvaantuneeksi”

    10. 10

      Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    2. 2

      Yhteenveto Barcelonan yliajosta: ainakin 13 kuollut ja yli sata loukkaantunut, kaksi pidätetty, poliisien päälle yritettiin ajaa illalla

    3. 3

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    4. 4

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

    5. 5

      Poliisi: Hengitysoireita aiheuttanut aine Mannerheimin­tiellä saattoi olla peräisin ruokapalosta

    6. 6

      Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

    7. 7

      Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä

    8. 8

      Lahtelainen Aino-Maija Makkula, 19, pelastui täpärästi pakettiauton alta Barcelonassa – ”Tuntui epätodelliselta”

    9. 9

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    10. 10

      Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    5. 5

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    8. 8

      On yksinkertaisesti väärin olla rikas

    9. 9

      Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

    10. 10

      Yhteenveto Barcelonan yliajosta: ainakin 13 kuollut ja yli sata loukkaantunut, kaksi pidätetty, poliisien päälle yritettiin ajaa illalla

    11. Näytä lisää