Kulttuuri    |   Lauantaiessee

Betoniarkkitehtuurista voi löytää draamaa, proosaa ja runoutta – monien vihaama betonibrutalismi on hitti erityisesti internetissä

Maailmalla 1960- ja 1970-lukujen betoniarkkitehtuuri on muotia, ja siitä tehdään ahkerasti kirjoja ja näyttelyitä. Nyt viimeistään siihen kannattaa ihastua Suomessakin, sillä sitä uhkaa purkuaalto.

Eräs arkkitehti valisti minua Merihaan hienoudesta kymmenisen vuotta sitten.

”Merihakahan on upea, kuin modernistiset urut”, hän sanoi.

Nyökyttelin kohteliaasti, sillä en halunnut provosoida ilmiselvää hullua. Miten joku voi pitää sellaisesta harmaasta ankeudesta, kun Hakaniemen sillan toisessa päässä ovat Kruununhaan ihanat pastellinväriset kivitalot?

Maailma muuttuu ja mielipiteet sen mukana.

Nykyään mielestäni on täysin järkevää lomamatkaohjelmaa käydä tutustumassa Lontoon Barbicanin tai Marseillen Cité Radieusen kaltaisiin betoniarkkitehtuurin helmiin.

Enkä edes ole ainoa. Betonibrutalismiksi usein kutsuttu 1960- ja 1970-lukujen betoniarkkitehtuuri elää nyt uutta kevättä. Internetissä kasvaa betonifanien alakulttuuri.

The Brutalism Appreciation Society -Facebook-ryhmän kymmenet tuhannet jäsenet jakavat toisilleen kuvia neuvostoarkkitehtuurista ja brittiläisiä vuokrakasarmeista. Instagramin betoniarkkitehtuuriin keskittyvät tilit tuovat vaihtelua loma- ja pikkujoulukuvien sekaan, ja vuonna 2010 perustetussa Fuck yeah Brutalism -kuvablogissa on satoja ja satoja kuvia mitä mielikuvituksellisimmista betoniluomuksista. Betonin graafisuus on valokuvissa edukseen, ja siksi se on kuin luotu internetissä jaettavaksi.

Kuulostaa ehkä vähän erikoiselta harrastukselta, mutta mikä rytmi, mikä skaala, mikä valon ja varjon leikki harmaalla betonipinnalla!

Taidekirjakustantamot ottavat trendistä kaiken irti julkaisemalla brutalismista tyylikkäitä kuvateoksia: This Brutal World, Raw Concrete, Brutal London.



Mutta mistä tässä betonifanituksessa on oikein kyse?

Ainakin estetiikasta, sanoo brittivalokuvaaja Simon Phipps, jonka kirja Brutal London ilmestyi tällä viikolla. Phippsin mustavalkoisissa valokuvissa valo ja varjo leikkivät karheilla betonipinnoilla ja brittibrutalismi näyttää Henry Mooren tai Barbara Hepworthin veistoksilta. Se ei ole sattumaa: Phipps aloitti betonibrutalismin valokuvaamisen kuvanveistonopiskelijana.

”Rakennusten muodot ja rytmi kiehtoivat minua”, hän sanoo.

Betoni vapautti arkkitehtuurin muotokielen, sillä siitä voitiin tehdä lennokkaita kaaria ja painovoimaa uhkaavia rakenteita

1960-luvun betonirakennukset näyttävätkin usein upeilta retrofuturistisella tavalla – vähän niin kuin jos Jetsonit-piirretty olisi mustavalkoinen. Jylhyydessään ne voisivat tarjota myös oivia asuinpaikkoja Bond-pahiksille.

Betonibrutalismi viehättää arkkitehtuuri- ja taidenörttejä, mutta laajoja kansanjoukkoja se ei ole vielä onnistunut voittamaan puolelleen.

Betonibrutalismi on kärsinyt pr-ongelmista, joista ainakin yksi johtuu kielimuurista. Betoniarkkitehtuuri ei nimittäin ole lähtökohtaisesti erityisen brutaalia. Raakabetoni nyt vain sattuu olemaan ranskaksi béton brut, ja sillä nimellä tähtiarkkitehti Le Corbusier teki maalaamattoman betonin käytöstä ihailtavaa.

Nimitys betoni­brutalismi on kuitenkin antanut aseet betonin inhoajien käsiin.

Lokakuussa arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon voittanut Aaro Artto kuvaili Helsingin Sanomissa, miten 1960-luvun betoniarkkitehtuuria puretaan nyt pois ja miksi se on virhe.

Artto vertasi esimerkiksi Haapaniemenkadun virastotalon ja Kaartin poliisitalon purkamista samaan vimmaan, jolla 1960-luvulla purettiin uusrenessanssi- ja jugendtaloja modernismin tieltä.

Uusrenessanssi- ja jugendtalojen purkaminen kismittää edelleen monia vanhemman polven helsinkiläisiä. Makkaratalo on äänestetty monesti Helsingin rumimmaksi rakennukseksi ehkä siksi, että sen tieltä purettiin viehättävä Skohan talo.

Nyt on syytä herätä betonin arvoon, sillä Suomessa on paljon hyvää ja säilyttämisen arvoista betoniarkkitehtuuria. Alan harrastajien piirissä ihaillaan esimerkiksi Tapiolan kirkkoa, Weegee-keskusta Emmassa sekä Pyhän ristin kappelia Turussa.

Kirjoja suomalaisesta betoniarkkitehtuurista on vähänlaisesti, mutta suosittelen lämpimästi Suomen betoniteollisuuden keskusjärjestön julkaisemaa teosta Tehdään betonista vuodelta 1989. Siinä betonirakentamisesta puhutaan sellaisin korulausein, joihin julkisessa keskustelussa ei ole totuttu.

Esseessään arkkitehti, professori Tore Tallqvist jakaa suomalaisen betoniarkkitehtuurin draamaan, proosaan ja runouteen.

Betonin dramaatikkoina Tallqvistille pitää esimerkiksi Otaniemen Dipolin suunnitelleita Reima Pietilää ja Raili Paatelaista. ”Tätä lajityyppiä edustavia arkkitehteja voidaan verrata taidemaalareihin, jotka työskentelevät kollaasimaisesti, leveällä siveltimellä ja harmaa väri palettinsa tärkeänä osana”, Tallqvist kirjoittaa.

Betonin proosa on pelkistystä, kuten vaikka Osmo Lapon suunnittelema Vekaranjärven kasarmialueen kieltämättä kovin sotilaallinen ja suoraviivainen keskus.

(Betonin kioskikirjallisuutta tai puhelinluetteloa ei Tallqvistin luokituksesta löydy, mutta kyllä esimerkkejä niistäkin olisi olemassa: ei kaikki betoniarkkitehtuuri ole hyvää, myönnän sen.)

Mutta betonin runous, se se on ihanaa!

Siinä tavoitellaan japanilaista asketismia tai tanskalaista puhdaslinjaisuutta, Tallqvist kuvailee. On tilaa ja valoa.

Viljo Revellin suunnittelemasta Vatialan kappelista Tampereella Tallqvist kirjoittaa näin: ”Revell on onnistunut aikaansaamaan puhtaaksivalettua runoutta, jota voisivat kuvata sanat ”jalo yksinkertaisuus ja hiljainen suuruus”.

Suomalaisia 1960-luvun betonikirkkoja parjataan usein piruntorjuntabunkkereiksi, mutta parhaimmillaan valo lankeaa niissä kuin abstraktissa maalauksessa.

Ainakaan betonibrutalistien arkkitehtuuri ei ole tylsää.

”Tapiolan kirkko on jakanut ihmisten mielipiteitä, mutta minusta se on ainoa mahdollisuus: jos teet jotakin voimakkaampaa, siitä ollaan eri mieltä, ei sille voi mitään”, sanoi arkkitehti Aarno Ruusuvuori haastattelussa vuonna 1991. ”Jos tulos ei vaikuta millään tavalla ihmisiä jakavasti, tiedät tehneesi ihan tylsää; hyväksy se.”

Tällä hetkellä betonikirkkoja voi ihailla paitsi paikan päällä, myös Arkkitehtuurimuseon näyttelyssä, joka esittelee suomalaista 60-luvun arkkitehtuuria.

”Mutta tietysti brutalismi viehättää estetiikan lisäksi myös siksi, mitä se edustaa yhteiskunnallisesti” sanoo Simon Phipps.

Siinä missä lasiarkkitehtuuri edustaa kylmää bisnesajattelua, ainakin Britanniassa betoniarkkitehtuuri yhdistetään ajatukseen hyvinvointivaltiosta, joka viime vuosikymmeninä on murentunut.

Vaikka briteilläkin on hankala suhde betoniin, asenteet ovat muuttumassa, Phipps sanoo.

”Moni katsoo taaksepäin ja näkee, että ne olivat hyvin rakennettuja taloja, jotka tarjosivat ihmisille hyviä asuntoja. Nykyarkkitehtuuri näyttää niiden rinnalla niin vähäpätöiseltä ja merkityksettömältä, jotenkin kädenlämpöiseltä.”

Usein ajatellaan etteivät ihmiset viihdy betoniarkkitehtuurin keskellä, mutta Lontoossa Barbicanin ja Trellick Towerin kaltaisista betoniklassikoista on tullut haluttuja osoitteita. Asunnosta Barbicanissa saa maksaa noin miljoona puntaa. Siinä maksetaan asunnon ohella oikeudesta asua taideteoksessa.

Suomen Barbican on tietenkin Merihaka: 1970-lukulaisen tulevaisuudenuskon ja Kalevi Sorsan ajan Barbican.

Pääministeri Sorsa muutti Merihakaan vuonna 1975 ja asui siellä kuolemaansa saakka. Merihaka oli hyvinvointivaltion utopia, johon mahtuivat niin pääministerin asunto kuin alkoholistien päiväkeskuskin.


Autot piilotettiin pois näkyvistä betonikannen alle, eikä Merihaasta tarvinnut juuri poistua: tarjolla oli kaikki palvelut lastentarhasta apteekkiin, ruokakaupasta kampaamoon. Ehkä Alkossa piti käydä Hakaniemessä tai Kruununhaassa.

Räntäsateessa Merihaan kannella tornitalojen juuressa seisoessa yhtäläisyys Barbicanin kanssa ei aina ole ilmeinen, mutta kyllä se sieltä löytyy jos vähän siristää silmiään.

Mutta modernistiset urut? Niistä en kyllä ole vieläkään ihan varma.

Kestää aikaa että silmä tottuu. Nyt me rakastamme jugendarkkitehtuuria, mutta 1920-luvulla sitä pidettiin outona ja rumana. Nyt moni pitää jo 1950-luvun arkkitehtuurista.

Pitää siis vain malttaa hetki. Ja olla purkamatta betonia, ihan vaikka vain varmuuden vuoksi.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Arkkitehtuuri
  • Kolumnit
  • Kolumni
  • Lauantaiessee

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Halla-aho kirjoitti Facebookiin, toimittajaa kohtasi viharyöppy – poliisi tutkii tapausta ja vetoaa: ”Jäitä hattuun, suomalaiset”

    2. 2

      Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

    3. 3

      Yhdellä Turun pidätetyistä on rikostaustaa Suomessa – 18-vuotias mies on tuomittu pakottamisesta seksuaaliseen tekoon

    4. 4

      Tanskan poliisi löysi naisen ruumiin merestä Kööpenhaminan edustalta – Poliisi: Liian varhaista sanoa, onko kyseessä sukellusveneestä kadonnut ruotsalaistoimittaja

    5. 5

      Turun puukotusten pääepäilty Abderrahman Mechkah oli valittanut turvapaikkapäätöksestään – Poliisi pysäytti hänet Saksassa vuonna 2015, poistui sieltä alkuvuodesta 2016 hakematta turvapaikkaa

    6. 6

      Sdp:lle lankesi ratkaisijan rooli uusien tiedustelulakien voimaantulossa – Olisiko uusilla laeilla voitu estää Turun puukotukset?

    7. 7

      Tutkijat kertovat, miten lähes kenestä vain voi tulla viattomia tappava terroristi

    8. 8

      Mysli on monesta vaihtoehdosta paras aamiainen – Tarkista nämä asiat, kun valitset mysliä, asiantuntija muistuttaa

    9. 9

      Omituinen pyörävaras puuhastelee Espoossa: Jari Sivénin pihasta hävisi polkupyörä – tilalle ilmestyi parempi ja uudempi

    10. 10

      Puukotuksista epäilty Mechkah kävi rukoilemassa juuri ennen veritekoja, kertovat moskeijan kävijät HS:lle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotusten pääepäilty Abderrahman Mechkah oli valittanut turvapaikkapäätöksestään – Poliisi pysäytti hänet Saksassa vuonna 2015, poistui sieltä alkuvuodesta 2016 hakematta turvapaikkaa

    2. 2

      Halla-aho kirjoitti Facebookiin, toimittajaa kohtasi viharyöppy – poliisi tutkii tapausta ja vetoaa: ”Jäitä hattuun, suomalaiset”

    3. 3

      Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

    4. 4

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    5. 5

      Miksi tästä piti tehdä niin vaikeaa? Näin hahmotat paremmin uuden 327-ratikan reitin

    6. 6

      Arlandan miljoonaryöstö vanheni – Nyt Suomessa palkkamurhasta tuomittu ruotsalaisrikollinen sanoo suunnitelleensa kaiken

    7. 7

      Yhdellä Turun pidätetyistä on rikostaustaa Suomessa – 18-vuotias mies on tuomittu pakottamisesta seksuaaliseen tekoon

    8. 8

      Mysli on monesta vaihtoehdosta paras aamiainen – Tarkista nämä asiat, kun valitset mysliä, asiantuntija muistuttaa

    9. 9

      Turkulainen rakennusliike järjestää työnseisauksen Turun terrori-iskun vuoksi ja kritisoi hallitusta: ”Hallitus ei ole onnistunut, jos Suomessa joutuu pelkäämään”

    10. 10

      Tanskan poliisi löysi naisen ruumiin merestä Kööpenhaminan edustalta – Poliisi: Liian varhaista sanoa, onko kyseessä sukellusveneestä kadonnut ruotsalaistoimittaja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    8. 8

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    9. 9

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    10. 10

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    11. Näytä lisää