Kulttuuri    |   Kirja-arvostelu

Uudet kirjat moukaroivat kansallissankaria – Mannerheim ei ollut järin mukava mies

HS:n toimittaja Unto Hämäläinen on lukenut lähes sata Mannerheim-kirjaa. Niistä piirtyy kuva, millainen mies Mannerheim oikein oli.

Historia

Teemu Keskisarja: Hulttio. Siltala. 298 s.

Keijo K. Kulha: Marski ja hänen varjonsa. Docendo. 232 s.

Reima T. A. Luoto: Marsalkan eläkevuodet. Fenix-Kustannus. 136 s.

Martti Turtola: Mannerheim. Tammi. 310 s.

Olen syksyn aikana lukenut neljä kirjaa vapaaherra Gustaf Mannerheimista, joka eli ja vaikutti Suomessa ja Venäjällä vuodesta 1867 vuoteen 1951.

Aihe oli ennestään melko tuttu, sillä olen pitänyt viisikymmentä vuotta kirjapäiväkirjaa, ja sen mukaan olen lukenut lähes sata Mannerheim-aiheista kirjaa. Siksi päätin tällä kertaa jättää suuret tapahtumat sivuun ja keskittyä siihen, millainen mies Mannerheim oikein oli.

Martti Turtolan kirjaa Mannerheim on luonnehdittu ”kriittiseksi elämäkerraksi”. Tämä luonnehdinta on sinänsä totta, mutta se antaa liian suopean kuvan Turtolan tyylistä.

Oikeampaa olisi sanoa, että Turtolan kirja on armoton, paikka paikoin jopa julma kirja Mannerheimista.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Turtola rusikoi läpi kirjan Mannerheimia olan takaa, mutta kirjan toiseksi viimeisellä tekstisivulla hän tulee ikään kuin synnintuntoon.

”Kuva marsalkka Mannerheimista jää kovin yksipuoliseksi ja synkäksi, jos ei lopuksi oteta esiin tekoja, joissa oli suurmiehen otetta”, Turtola huomauttaa.

Niinpä Turtola yrittää vääntää muutaman myötämielisen rivin Mannerheimista, mutta yritys jää kesken.

”Suomi selvisi sodista siitä huolimatta, että Mannerheim oli johdossa”, Turtola kuittaa.

Kirja päättyy vielä viimeiseen moukariniskuun: ”Suomea johti hermostunut, äärimmäisen epävarma ja sairas vanhus”.

Syksyn Mannerheim-kirjoista on suurimman huomion saanut Teemu Keskisarjan kirja Hulttio, joka kuvaa nuorta Mannerheimia.

”Tässä kirjassa päähenkilö ei ole sinivalkoinen vaan päivettynyt ja punaposkinen”, Keskisarja hehkuttelee esipuheessa.

Keskisarja on paneutunut antaumuksella nuoren ja villin miehen tekemisiin, joissa riittää kertomista. Tarinoista päätellen kirjan nimi Hulttio kuvaa varsin osuvasti kuritonta ja irstasta aatelisnuorukaista, joka vähät välitti hyvistä tavoista sekä vanhempiensa, sukulaistensa ja opettajiensa neuvoista.


Lopulta hän sai ansionsa mukaan – potkut Haminan kadettikoulusta. Keskisarja käy tämän vaiheen läpi suorastaan pikkutarkasti ja kieltämättä tarina on herkullinen.

”Gustaf häipyi Haminasta murjottuna mutta suurin piirtein ehjin nahoin.”

Myös Rudolf Walden (1878–1946) opiskeli Haminan kadettikoulussa. Hänestä tuli koulun priimusoppilas.

”Kymmenvuotinen Kadettikoulu muokkasi Waldenista varmakäytöksisen ja melkein aristokraattisesti esiintyvän herrasmiehen, jolle oli tunnusomaista analysoiva, looginen ajattelu”, kirjoittaa Keijo K. Kulha kirjassaan Marski ja hänen varjonsa.

Waldenin lupaavasti alkanut sotilasura jäi lyhyeksi. Nuori upseeri ei hyväksynyt suomalaisille järjestettyjä laittomia kutsuntoja, ja hänet erotettiin Venäjän armeijasta. 1900-luvun alussa Walden työskenteli liikemiehenä ja menestyi erinomaisesti.

Mannerheimin ja Waldenin tiet leikkasivat sisällissodan alussa tammikuussa 1918. Walden auttoi Mannerheimia kokoamaan valkoista armeijaa. Siitä alkoi heidän ystävyytensä, joka kesti Waldenin kuolemaan vuonna 1946 asti.

Keijo K. Kulha pystyy uskottavasti todistamaan, että kenraali Rudolf Walden oli Mannerheimin tärkein ja uskollisin tukimies.

Sisällissodan jälkeen Walden järjesteli Mannerheimin raha-asioita ja 1930-luvulla hän oli vaikutusvaltainen jäsen puolustusneuvostossa, jota Mannerheim johti. Välirauhan ja jatkosodan aikana Walden oli puolustusministerinä linkki poliittisen johdon ja ylipäällikkö Mannerheimin välillä. Pääministeri Edwin Linkomies kuvasi Waldenia ”Suomen uskollisimmaksi palvelijaksi”, joka kulutti itsensä loppuun.

Walden sai vakavan sairaskohtauksen syksyllä 1944, mutta vielä sairaalastakin hän yritti auttaa Mannerheimia.

”Hän ihaili marsalkkaa miltei rajattomasti ummistamatta silmiä tämän inhimillisiltä heikkouksilta. Hänestä ne olivat mitättömiä ajatellen ihailtavia ominaisuuksia”, Kulha arvioi Waldenia.

Mannerheim erosi tasavallan presidentin tehtävistä vuonna 1946. Häneltä odotettiin muistelmia, mutta omin voimin hän ei olisi enää kyennyt kirjoittamaan niitä.

Onneksi hän tapasi Pariisissa kreivitär Gertrud Arco Valleyn, joka oli omaa sukuaan Wallenberg, kuului siis varakkaaseen ruotsalaiseen pankkiiri- ja teollisuussukuun.

Tapaaminen johti romanssiin.

”Marski ihastui uuteen daamiinsa kuin teinipoika ensirakkauteensa. Viikon päivät pariskunta pörräsi yhdessä Tukholman parhaissa ravintoloissa eikä Marskia näyttänyt vaivaavan sen enempää kihti kuin vatsahaavakaan”, Reima T. A. Luoto kuvaa suhteen alkua kirjassaan Marsalkan eläkevuodet.

Ehkä Luoto hieman liioittelee, sillä Mannerheim oli sentään 79-vuotias mies.

Suhde oli kuitenkin historiankirjoituksen kannalta hyvin merkittävä. Kreivitär Arco Valley järjesti ja suurelta osin rahoitti Mannerheimin muistelmien kirjoittamisen.

”Kirjan synty oli yksinomaan minun ansiotani”, Gertrud Arco Valley itse arvioi Mannerheimin kuoleman jälkeen.

Kreivitär yritti myöhemmin saada rahojaan takaisin. Luodon kirjan mukaan Mannerheim-säätiö maksoikin vuonna 1959 kreivittärelle muhkean korvaussumman, jotta vältyttiin julkiselta riidalta.

Neljä uutta kirjaa muodostavat yhdessä hyvän otoksen vuosikymmenten aikana julkaistuista Mannerheim-kirjoista.

Martti Turtolan kirja kuuluu sarjaan ”Mannerheim-myytin murskaajat”. On selvää, että Marskin ihailijat pahoittavat kirjasta mielensä.

Teemu Keskisarja kirjoittaa vetävän ja mehevän tarinan. Keskisarjan teksti on karskia, mutta se ei ole matalamielistä. Marskin ihailijat saattavat siitä närkästyä, mutta eivät voi oikea suuttua.

Keijo K. Kulhan kirja jatkaa perinteisten Mannerheim-kirjojen ketjua. Kulha käsittelee Mannerheimia kunnioittavasti. Kirjan sankari on kuitenkin Rudolf Walden.

Kulhan kirjan sanoman voi tiivistää näin: Mannerheim pelasti Suomen, mutta Mannerheimin pelasti Walden.

Reima T. A. Luodon kirja kuuluu sarjaan ”pienet muistelot Mannerheimista”.

Niin erilaisia kuin nämä neljä kirjaa ovatkin, niistä tulee hyvin esille päähenkilön ristiriitainen persoona.

Mannerheim ei ollut järin mukava mies, mutta hän oli synnynnäinen hurmuri, joka pystyi mystisellä tavalla hallitsemaan lähipiiriään, kuten Teemu Keskisarja kirjoittaa:

”Gustaf voitti puolelleen ihmisiä, miehiä ja naisia. Siinä oli hänen ensimmäinen armonlahjansa.”

Oikaisu kello 11: Rudolf Walden ei toiminut puolustusministerinä talvisodan aikana, kuten jutussa sanottiin. Talvisodan aikana puolustusministerinä toimi Juho Niukkanen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Suomen historia
  • kirja
  • Kirja-arvostelut
  • Elämäkerrat

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    2. 2

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    3. 3

      ”Älä nyt pelästy, isäsi tulee kuolemaan”, outo ääni varoitti – Tutkija päätyi sattumalta tekemään väitöskirjan suomalaisten yliluonnollisista kokemuksista

    4. 4

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    5. 5

      Theresa May tekee vihdoin tarjouksensa: Britannia aikoo selvitä jo sovituista 60 miljardin EU-maksuista 20 miljardilla

    6. 6

      Suomi sallii hyönteisten kasvattamisen ja myymisen ruoaksi

    7. 7

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    8. 8

      NHL-fanit irvailivat Jesse Puljujärven kielitaidolle – suomalaistoimittajan napakka puolustupuhe huomioitiin Ruotsissa: ”Lapsellista koulukiusaamista”

    9. 9

      Kiina ei enää halua opettaa pohjoiskorealaisille mitään, mistä saattaisi olla apua ydinpommin rakentamisessa –Yliopistojen fysiikan opiskelijat erityistarkkailussa

    10. 10

      Kallion seudun suosituille pussikaljakallioille sovitellaan 30 neliön koppia – ”Pömpeli on ongelma”, sanovat kaupunginosa-aktiivit

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    2. 2

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    3. 3

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    4. 4

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    5. 5

      Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

    6. 6

      ”Ehtivät he sen sanoa, että olen mätäpaise” – Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi ja nousi liikkeen vanhimmistoon, mutta sitten runokilpailu paljasti hänen salaisuutensa

    7. 7

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    8. 8

      ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

    9. 9

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    10. 10

      Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

    5. 5

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    6. 6

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    7. 7

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    8. 8

      ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

    9. 9

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    10. 10

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    11. Näytä lisää