Kulttuuri

Sarjakuvapiirtäjä Moisseinen: Lehmän näkökulma sotaan on yhtä relevantti kuin kenraalin

Sarjakuvapiirtäjä Hanneriina Moisseinen kuvaa sellaista sodan kärsimystä, jota ei ole usein tunnustettu. Evakkotietä kulki äitien, lasten ja vanhusten rinnalla myös 120 000 lehmää.

38-vuotiaalla Hanneriina Moisseisella ei voi olla omakohtaista käsitystä siitä, miltä kesällä 1944 tuntui tulla pakkotoimena evakuoiduiksi kodeistaan noin 280 000 muun karjalaisen kanssa, kun Neuvostoliiton rintama leimahti Kannakselle. Siitä, itäisestä rintamasta ja evakkotaipaleesta hänen sarjakuva-albuminsa Kannas kuitenkin kertoo.

Varoaikaa lähtöön saattoi pahimmillaan olla vain tunti tai vähemmänkin.

Jotkut lähtivät vasta, kun rintaman äänet jo kuuluivat pihapiiriin ja taivas loimusi metsän takana.

Moisseinen on tehnyt kaikkensa pystyäkseen kuvittelemaan kaiken mahdollisimman tarkasti. Ymmärtääkseen paremmin hän on lukenut loputtomasti sota­historiaa, evakkojen kertomuksia ja tutkimuksia.

Hän on kuunnellut kymmeniä tunteja haastattelunauhoja ja puhunut niiden kanssa, jotka ovat vielä elossa. Etenkin sota-arkiston valokuvat evakkotieltä paljastivat jotain hyvin samaistuttavaa ja tuoretta.

Niissä ei nähdä univormuja tai väkijoukkoja. Sen sijaan pää­osassa ovat yksittäiset naiset ja lapset. He istuvat karjankuljetusvaunuissa ja joukkokuljetusten kokoontumispaikoilla odottamassa junaa, jota ei ehkä tule.

Katse on väsynyt ja loukkaantunut, mutta samalla valpas ja epäluuloinen. Toisaalta leikki-ikäiset, nuo Jumalan hullut, riehuvat, kuten aina.

Nämä ihmiset ovat jättäneet kotinsa ja tähänastisen elämänsä evakuointikäskyn tullessa, ja ehkä nähneet, miten sotilaat sytyttävät kaiken tuleen, jotta vihollisella ei olisi mitään saatavaa.

Tähän asti päästäkseen he ovat kulkeneet useita kymmeniä, jotkut satakin kilometriä jalan, toiset ilman kenkiä, raahaten mukanaan pieniä lapsia ja vanhuksia. Sekä niitä kahta kantamusta, jotka kukin sai ottaa mukaansa.

He ovat kulkeneet läpi kaaoksen ja hävityksen kauhistuksen. He ovat kuulleet, miten lehmät ammuvat palavissa navetoissa ja miten koirat haukkuvat hylättyjen talojen pihoilla. He ovat menettäneet omaisuutensa ja yhteiskuntaluokkansa ja muuttuneet sukunimiksi ja numeroiksi.

Kamera on vanginnut heidät keskellä onnettomuutta, joka ei ota loppuakseen.

Jos tämä tapahtuisi nyt, paikalla olisi Punaisen Ristin psykologitiimi ja debriefingryhmä – tai ainakin pitäisi olla.

Sota näyttäytyy Kannaksessa sarjana kaoottisia ja traumaattisia tapahtumia, jotka seuraavat uuvuttavasti toisiaan.


Vaikeneminen on ollut Suomessa suosittu tapa käsitellä ikäviä asioita, ja erityisen suosittua se oli sodan jälkeen. Moisseisen mielestä käsittelemättä jääneet sotatraumat ovat saaneet ilmaisunsa ongelmallisina perhesuhteina, ja siten periytyneet toiseen ja kolmanteen sukupolveen. Siksi sota elää yhä keskuudessamme, vaikka tapahtuneesta on jo yli 70 vuotta.

Moisseinen on taustaltaan kuvataiteilija. Hänen edellinen albuminsa Isä (2013) kertoo siitä, miten hänen oma isänsä 80-luvulla katosi työpaikan vetäytymispäivän yhteydessä.

Hän ei tullut koskaan takaisin.

Perhe jäi vuosiksi jonkinlaiseen pysähtyneisyyden tilaan, kun toinen vanhempi oli yhtäkkiä poissa ja toisaalta poissaolossaan niin voimakkaasti läsnä.

Moisseinen piirsi aiheesta albumin, koska hänen täytyi.

”Tunsin, että minulla on suorastaan velvollisuus tehdä tämä kirja, sillä kukaan muu paitsi tapahtuneen itse kokenut ei voi tietää, miltä läheisen katoaminen tuntuu”, sanoo Moisseinen.

Kannas on eri tarina, vaikka menetyksistä siinäkin on kyse. Moisseinen toivoo voivansa tehdä näkyväksi myös kärsimystä, jonka ei ole koskaan tunnustettu olevan olemassakaan. Hän tarkoittaa naisia, lapsia ja eläimiä.

Tulkinnalle sodasta ei tapahtunut mitään kymmeniin vuosiin, Moisseinen sanoo. Monopoli kertomukseen on viime vuosiin saakka ollut Puolustusvoimilla ja miehillä.

”Naisten kokemus on ollut tunnustettu vain siltä osin, kun se liittyy miesten kärsimyksiin, kuten lottana toimimiseen”, Moisseinen sanoo.

Rintaman kokeneiden mielenterveyden vaurioista ei ole koskaan oikein tosissaan puhuttu, vaikka moni palasi sodasta elävänä kuolleena, Moisseinen sanoo. Sellaista on pidetty näihin päiviin asti veteraanienkin keskuudessa heikkoutena.

”Aihe tuntuu olevan edelleen Puolustusvoimille kuuma peruna”, Moisseinen sanoo.

On mahdollista selata tuhansia ja tuhansia sivuja niin sanottua virallista sotahistoriaa vuosien 1939–1945 tapahtumista törmäämättä kertaakaan mainintaan siitä, että sotilaat sairastuivat sotaolosuhteissa psyykkisesti.

Moisseinen tutki Ville Kivi­mäen kirjaa Murtuneet mielet - taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945, jonka aineistoa ovat muun muassa sotasairaaloiden psykiatriset dokumentit, ja löysi kirjasta tärähtäneen syndrooman.

Hän valitsi sen miespäähenkilölleen Auvolle, joka löydetään tulituksen tauottua ainoana henkiinjääneenä ruumiskasan alta.

Auvo ei pysty enää muodostamaan sanoja tai lauseita. Sen sijaan hän vapisee koko ruumiiltaan.

On kuin taistelukentän räjähdykset olisivat jääneet resonoimaan Auvon kehoon, Moisseinen kuvailee.

Tärähtäneiksi luokitellut miehet määrättiin usein takaisin etulinjaan paarinkantajiksi, keräämään vainajia ja haavoittuneita taistelukentiltä, Moisseinen sanoo.

Tehtävä oli vaarallinen, sillä paarinkantajat liikkuivat usein miinoitetulla maalla ja olivat alttiita vihollisen tulelle. Moni tärähtäneistä teki vielä sodan aikana itsemurhan tai käveli omaan tuleen.

Moisseinen näyttää Kannaksessa asioita, jotka ovat raskaita nähdä. Kuten nuoria kaatuneita arkuissaan.

Hän ei halua albumillaan loukata ketään, kaikkein vähiten ihmisiä jotka ovat kokeneet sodan. Toisaalta taiteilijan velvollisuus on kertoa juuri siitä, mistä mieluiten vaietaan.

”Ihmiset välttelevät vaikeista asioista puhumista”, Moisseinen sanoo.

Muuan mies kertoi Moisseiselle, miten hänen veljensä oli sodan aikana määrätty sidontapaikalle pakkaamaan vainajia arkkuihin, vaikka oli vasta poikanen.

Oli kesä ja kuuma, ruumiit olivat pahoin vahingoittuneita ja odottaneet sijoillaan kauan. Aina ei edes ollut paljoakaan, mitä laskea arkkuun.

Kokemus oli jättänyt veljeen lähtemättömän jäljen.

”Hän ei ollut vieläkään päässyt yli siitä tosiasiasta, että jos hän olisi kieltäytynyt tehtävästä, hänet olisi ammuttu”, Moisseinen sanoo.

”Omat olisivat ampuneet.”

Kuka päättää, kenen kertomus on arvokas ja kenen historiaa kerrotaan? Moisseinen kysyy.

Hänen mielestään lehmän näkökulma vuosien 1939–1945 tapahtumiin on lopulta aivan yhtä relevantti kuin kenraalinkin. ”Tässä kirjassa keskiöön nousee herooisen sotakertomuksen sijaan se, miten ihmiset ja eläimet auttoivat toisiaan”, hän sanoo.

Kun kaikki on Kannaksessa kauheimmillaan, hävityksen keskeltä sumusta erottuvat lehmän ääriviivat. Se katsoo ihmistä puhtailla silmillään, ja nuolaisee ystävällisesti.

Eläimet ovat Moisseiselle tärkeitä. ”Toisin kuin ihmiset ne eivät ole unohtaneet, miten ollaan läsnä”, hän sanoo.

Sodassa evakkoon lähti 120 000 lehmää. Ne kuljetettiin laumoina pitkin pölyisiä teitä, satoja kilometrejä ne kävelivät sotaa pakoon, ja moni uupui matkalle. Moninkertainen määrä jäi evakuoitujen tilojen navetoihin, ja paloi kuoliaaksi kun sotilaat sytyttivät rakennukset tuleen.

Osana taustatyötä, voidakseen piirtää ja ymmärtää lehmiä Moisseinen vietti viikon Sotkamossa kyyttötilalla seuraamassa niiden sielunelämää ja elkeitä.

Hän sai olla mukana, kun kömpelöitä, puolikasvuisia mullivasikoita erotettiin rakkaasta emostaan.

Siksi hän voi kertoa meille, että naudatkin itkevät, kuin ihmiset – oikeita, raskaita kyyneleitä silkinkarvaisille poskille.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sarjakuvat
  • Kulttuuri

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Yhdysvaltain senaatti kaatoi yhdellä äänellä Obamacaren ”laihan kumouksen” – McCain taas ratkaisijoiden joukossa

    2. 2

      Trumpin uuden viestintäjohtajan alatyylinen vuodatus vei Valkoisen talon sisäiset riidat uudelle tasolle – haukkui kansliapäällikköä ”skitsoksi” ja uhkasi erottaa kaikki alaisensa

    3. 3

      Professori Markku Kivinen: Putin lähetti lehdistötilaisuudessa piiloviestin Suomelle

    4. 4

      Seksuaaliseen häirintään törmää Helsingissä kaikkialla

    5. 5

      Kymmenet arvokkaat huvilat rapistuvat Helsingin käsiin, koska kaupunki ei ole pystynyt kunnostamaan tai myymään niitä

    6. 6

      23-vuotiaalla Jami Särkisellä on kaksi tyttöystävää ja hän nauttii siitä niin, ettei yksiavioisuuteen ole paluuta – Polyamoria eli monisuhteisuus yleistyy

    7. 7

      ”Lapsena silvottu nainen ei välttämättä tiedä, miltä sukuelimien tulisi näyttää” – Britanniassa silpomisesta saa kovan rangaistuksen, Suomessa ei ole edes silpomista koskevaa lakia

    8. 8

      Suomalaislapsilta vaaditaan liikaa itsenäisyyttä – Ranskassa pikku koululaisten ei tarvitse viettää iltapäiviään yksin

    9. 9

      Vuoden parhaassa nuortenelokuvassa on muskeleita, räjähtäviä taloja ja feministinen sankari, jollaista satavuotias Suomi kipeästi kaipaa

    10. 10

      Olen nähnyt miehiä tyydyttämässä itseään metron penkillä ja uimahalleissa – ei ole Sompasaunan vika, jos lauteilla irstaillaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      23-vuotiaalla Jami Särkisellä on kaksi tyttöystävää ja hän nauttii siitä niin, ettei yksiavioisuuteen ole paluuta – Polyamoria eli monisuhteisuus yleistyy

    2. 2

      Professori Markku Kivinen: Putin lähetti lehdistötilaisuudessa piiloviestin Suomelle

    3. 3

      Treffailussa on edelleen yksi kammottavan vanhanaikainen piirre: Deiteillä nainen odottaa miehen hoitavan kaiken

    4. 4

      Olen nähnyt miehiä tyydyttämässä itseään metron penkillä ja uimahalleissa – ei ole Sompasaunan vika, jos lauteilla irstaillaan

    5. 5

      Näin suomalaiset yrittävät petkuttaa Kelaa – viime vuonna kiinni jäi lähes pari tuhatta huijaria, keskimääräinen vedätys 4 200 euroa

    6. 6

      Huumeita myydään avoimesti Helsingin Torkkelinmäellä – HS vieraili puistossa, jossa huumekauppa asukkaiden mukaan rehottaa

    7. 7

      Niinistö ja Putin kävivät oopperassa Putinin Suomen-vierailun päätteeksi – faniseurue kiljahteli ja heilutti Venäjän lippua, kun he näkivät vilauksen Putinista katsomossa

    8. 8

      Putin arvosteli USA:ta Punkaharjulla: ”On mahdotonta sietää loputtomiin häikäilemättömyyttä maatamme kohtaan” – Niinistö sanoi vastaan venäläistoimittajalle

    9. 9

      Poliisilta erikoinen kirje savonlinnalaisille – Miksi kaupunkilaisten pitäisi välttää parvekkeilla oloa Putinin vierailun aikana?

    10. 10

      Presidentti Niinistö esitti onnistuneesti jäyhää länsisuomalaista äijää – samalla hän viestitti Putinille, että Suomi kuuluu länteen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    2. 2

      23-vuotiaalla Jami Särkisellä on kaksi tyttöystävää ja hän nauttii siitä niin, ettei yksiavioisuuteen ole paluuta – Polyamoria eli monisuhteisuus yleistyy

    3. 3

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    5. 5

      Ruokatoimittaja ja viestintäyrittäjä Elina Jyväs kuoli 40-vuotiaana

    6. 6

      Lappiin matkalla oleva kaupunkifillari hämmensi Hämeenlinnassa – ”Mies otti valokuvia ja uhkasi lähettää ne poliisille”

    7. 7

      Mies tyydytti itseään sekasaunassa, toinen kommentoi naisten vartaloita – seksuaalinen häirintä varjostaa Sompasaunaa

    8. 8

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    9. 9

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    10. 10

      Shanghaissa mitattiin korkein lämpötila 145 vuoteen – Kiinassa on niin kuuma, että ihmiset ovat alkaneet tapella ja panda vaipui transsiin

    11. Näytä lisää