Valikko
Kulttuuri

Sarjakuvapiirtäjä Moisseinen: Lehmän näkökulma sotaan on yhtä relevantti kuin kenraalin

Sarjakuvapiirtäjä Hanneriina Moisseinen kuvaa sellaista sodan kärsimystä, jota ei ole usein tunnustettu. Evakkotietä kulki äitien, lasten ja vanhusten rinnalla myös 120 000 lehmää.

38-vuotiaalla Hanneriina Moisseisella ei voi olla omakohtaista käsitystä siitä, miltä kesällä 1944 tuntui tulla pakkotoimena evakuoiduiksi kodeistaan noin 280 000 muun karjalaisen kanssa, kun Neuvostoliiton rintama leimahti Kannakselle. Siitä, itäisestä rintamasta ja evakkotaipaleesta hänen sarjakuva-albuminsa Kannas kuitenkin kertoo.

Varoaikaa lähtöön saattoi pahimmillaan olla vain tunti tai vähemmänkin.

Jotkut lähtivät vasta, kun rintaman äänet jo kuuluivat pihapiiriin ja taivas loimusi metsän takana.

Moisseinen on tehnyt kaikkensa pystyäkseen kuvittelemaan kaiken mahdollisimman tarkasti. Ymmärtääkseen paremmin hän on lukenut loputtomasti sota­historiaa, evakkojen kertomuksia ja tutkimuksia.

Hän on kuunnellut kymmeniä tunteja haastattelunauhoja ja puhunut niiden kanssa, jotka ovat vielä elossa. Etenkin sota-arkiston valokuvat evakkotieltä paljastivat jotain hyvin samaistuttavaa ja tuoretta.

Niissä ei nähdä univormuja tai väkijoukkoja. Sen sijaan pää­osassa ovat yksittäiset naiset ja lapset. He istuvat karjankuljetusvaunuissa ja joukkokuljetusten kokoontumispaikoilla odottamassa junaa, jota ei ehkä tule.

Katse on väsynyt ja loukkaantunut, mutta samalla valpas ja epäluuloinen. Toisaalta leikki-ikäiset, nuo Jumalan hullut, riehuvat, kuten aina.

Nämä ihmiset ovat jättäneet kotinsa ja tähänastisen elämänsä evakuointikäskyn tullessa, ja ehkä nähneet, miten sotilaat sytyttävät kaiken tuleen, jotta vihollisella ei olisi mitään saatavaa.

Tähän asti päästäkseen he ovat kulkeneet useita kymmeniä, jotkut satakin kilometriä jalan, toiset ilman kenkiä, raahaten mukanaan pieniä lapsia ja vanhuksia. Sekä niitä kahta kantamusta, jotka kukin sai ottaa mukaansa.

He ovat kulkeneet läpi kaaoksen ja hävityksen kauhistuksen. He ovat kuulleet, miten lehmät ammuvat palavissa navetoissa ja miten koirat haukkuvat hylättyjen talojen pihoilla. He ovat menettäneet omaisuutensa ja yhteiskuntaluokkansa ja muuttuneet sukunimiksi ja numeroiksi.

Kamera on vanginnut heidät keskellä onnettomuutta, joka ei ota loppuakseen.

Jos tämä tapahtuisi nyt, paikalla olisi Punaisen Ristin psykologitiimi ja debriefingryhmä – tai ainakin pitäisi olla.

Sota näyttäytyy Kannaksessa sarjana kaoottisia ja traumaattisia tapahtumia, jotka seuraavat uuvuttavasti toisiaan.


Vaikeneminen on ollut Suomessa suosittu tapa käsitellä ikäviä asioita, ja erityisen suosittua se oli sodan jälkeen. Moisseisen mielestä käsittelemättä jääneet sotatraumat ovat saaneet ilmaisunsa ongelmallisina perhesuhteina, ja siten periytyneet toiseen ja kolmanteen sukupolveen. Siksi sota elää yhä keskuudessamme, vaikka tapahtuneesta on jo yli 70 vuotta.

Moisseinen on taustaltaan kuvataiteilija. Hänen edellinen albuminsa Isä (2013) kertoo siitä, miten hänen oma isänsä 80-luvulla katosi työpaikan vetäytymispäivän yhteydessä.

Hän ei tullut koskaan takaisin.

Perhe jäi vuosiksi jonkinlaiseen pysähtyneisyyden tilaan, kun toinen vanhempi oli yhtäkkiä poissa ja toisaalta poissaolossaan niin voimakkaasti läsnä.

Moisseinen piirsi aiheesta albumin, koska hänen täytyi.

”Tunsin, että minulla on suorastaan velvollisuus tehdä tämä kirja, sillä kukaan muu paitsi tapahtuneen itse kokenut ei voi tietää, miltä läheisen katoaminen tuntuu”, sanoo Moisseinen.

Kannas on eri tarina, vaikka menetyksistä siinäkin on kyse. Moisseinen toivoo voivansa tehdä näkyväksi myös kärsimystä, jonka ei ole koskaan tunnustettu olevan olemassakaan. Hän tarkoittaa naisia, lapsia ja eläimiä.

Tulkinnalle sodasta ei tapahtunut mitään kymmeniin vuosiin, Moisseinen sanoo. Monopoli kertomukseen on viime vuosiin saakka ollut Puolustusvoimilla ja miehillä.

”Naisten kokemus on ollut tunnustettu vain siltä osin, kun se liittyy miesten kärsimyksiin, kuten lottana toimimiseen”, Moisseinen sanoo.

Rintaman kokeneiden mielenterveyden vaurioista ei ole koskaan oikein tosissaan puhuttu, vaikka moni palasi sodasta elävänä kuolleena, Moisseinen sanoo. Sellaista on pidetty näihin päiviin asti veteraanienkin keskuudessa heikkoutena.

”Aihe tuntuu olevan edelleen Puolustusvoimille kuuma peruna”, Moisseinen sanoo.

On mahdollista selata tuhansia ja tuhansia sivuja niin sanottua virallista sotahistoriaa vuosien 1939–1945 tapahtumista törmäämättä kertaakaan mainintaan siitä, että sotilaat sairastuivat sotaolosuhteissa psyykkisesti.

Moisseinen tutki Ville Kivi­mäen kirjaa Murtuneet mielet - taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945, jonka aineistoa ovat muun muassa sotasairaaloiden psykiatriset dokumentit, ja löysi kirjasta tärähtäneen syndrooman.

Hän valitsi sen miespäähenkilölleen Auvolle, joka löydetään tulituksen tauottua ainoana henkiinjääneenä ruumiskasan alta.

Auvo ei pysty enää muodostamaan sanoja tai lauseita. Sen sijaan hän vapisee koko ruumiiltaan.

On kuin taistelukentän räjähdykset olisivat jääneet resonoimaan Auvon kehoon, Moisseinen kuvailee.

Tärähtäneiksi luokitellut miehet määrättiin usein takaisin etulinjaan paarinkantajiksi, keräämään vainajia ja haavoittuneita taistelukentiltä, Moisseinen sanoo.

Tehtävä oli vaarallinen, sillä paarinkantajat liikkuivat usein miinoitetulla maalla ja olivat alttiita vihollisen tulelle. Moni tärähtäneistä teki vielä sodan aikana itsemurhan tai käveli omaan tuleen.

Moisseinen näyttää Kannaksessa asioita, jotka ovat raskaita nähdä. Kuten nuoria kaatuneita arkuissaan.

Hän ei halua albumillaan loukata ketään, kaikkein vähiten ihmisiä jotka ovat kokeneet sodan. Toisaalta taiteilijan velvollisuus on kertoa juuri siitä, mistä mieluiten vaietaan.

”Ihmiset välttelevät vaikeista asioista puhumista”, Moisseinen sanoo.

Muuan mies kertoi Moisseiselle, miten hänen veljensä oli sodan aikana määrätty sidontapaikalle pakkaamaan vainajia arkkuihin, vaikka oli vasta poikanen.

Oli kesä ja kuuma, ruumiit olivat pahoin vahingoittuneita ja odottaneet sijoillaan kauan. Aina ei edes ollut paljoakaan, mitä laskea arkkuun.

Kokemus oli jättänyt veljeen lähtemättömän jäljen.

”Hän ei ollut vieläkään päässyt yli siitä tosiasiasta, että jos hän olisi kieltäytynyt tehtävästä, hänet olisi ammuttu”, Moisseinen sanoo.

”Omat olisivat ampuneet.”

Kuka päättää, kenen kertomus on arvokas ja kenen historiaa kerrotaan? Moisseinen kysyy.

Hänen mielestään lehmän näkökulma vuosien 1939–1945 tapahtumiin on lopulta aivan yhtä relevantti kuin kenraalinkin. ”Tässä kirjassa keskiöön nousee herooisen sotakertomuksen sijaan se, miten ihmiset ja eläimet auttoivat toisiaan”, hän sanoo.

Kun kaikki on Kannaksessa kauheimmillaan, hävityksen keskeltä sumusta erottuvat lehmän ääriviivat. Se katsoo ihmistä puhtailla silmillään, ja nuolaisee ystävällisesti.

Eläimet ovat Moisseiselle tärkeitä. ”Toisin kuin ihmiset ne eivät ole unohtaneet, miten ollaan läsnä”, hän sanoo.

Sodassa evakkoon lähti 120 000 lehmää. Ne kuljetettiin laumoina pitkin pölyisiä teitä, satoja kilometrejä ne kävelivät sotaa pakoon, ja moni uupui matkalle. Moninkertainen määrä jäi evakuoitujen tilojen navetoihin, ja paloi kuoliaaksi kun sotilaat sytyttivät rakennukset tuleen.

Osana taustatyötä, voidakseen piirtää ja ymmärtää lehmiä Moisseinen vietti viikon Sotkamossa kyyttötilalla seuraamassa niiden sielunelämää ja elkeitä.

Hän sai olla mukana, kun kömpelöitä, puolikasvuisia mullivasikoita erotettiin rakkaasta emostaan.

Siksi hän voi kertoa meille, että naudatkin itkevät, kuin ihmiset – oikeita, raskaita kyyneleitä silkinkarvaisille poskille.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sarjakuvat
  • Kulttuuri

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Vain 11 prosenttia synnyttää ilman kipulääkkeitä – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Miksi amerikkalaiset pelkäävät alastomuutta, mutta suomalaiset eivät? ”Tässä suhteessa emme ole kauhean kaukana muslimimaista”

    3. 3

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    4. 4

      Suomi on alkoholipolitiikaltaan jo nyt ”varoittava esimerkki” Pohjoismaissa – ruotsalaisasiantuntijan on mahdoton ymmärtää hallituksen lakiuudistus­kaavailua

    5. 5

      Oikeus kielsi naisia syrjineen käytännön israelilaisen lentoyhtiön lennoilla – naisia ei saa enää pyytää vaihtamaan paikkaa ääriuskovaisten miesten vaatimuksesta

    6. 6

      Mies tappoi vanhuksen Puotilassa, jäi hovioikeudessakin ilman rangaistusta – tekijä esiintyi samana kesänä musiikkivideolla

    7. 7

      Presidentti Martti Ahtisaari paljastaa HS:n syntymäpäivä­haastattelussa kolme henkilöä, jotka ovat vaikuttaneet häneen eniten – yksi heistä on suomalainen

    8. 8

      Espoolaisnuoret varastivat 14-vuotiaan repusta avaimet ja tunkeutuivat tyhjään kotiin – asunnossa riehuttiin ja tietokone murskattiin kirveellä

    9. 9

      Taistelevia jumalia, feminististä seksikomediaa ja Prisman hypnoottinen kassahihna – Nämä kymmenen tv-sarjaa kannattaa katsoa juhannuksena

    10. 10

      Ritva Elomaan paluu perussuomalaisiin nakertaa hallituksen enemmistöä – Nyt käydään sotaa edustajien sieluista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    2. 2

      Teemu Selänne korotettiin Suomessa sankariksi, jota ei voi kritisoida ja joka voi sanoa olevansa ”hauskalla tavalla sovinisti”

    3. 3

      Tunteet voittivat järjen ja 51 vuoden ikäeron, kun Erika ja Danny löysivät toisensa – ”Aina tämä elämä ei mene niin kuin olisi itse käsikirjoittanut”

    4. 4

      13-vuotias tyttö raiskattiin parkkihallissa Keravalla, tekijällä myös muita teiniuhreja – oikeus antoi kolme ja puoli vuotta vankeutta

    5. 5

      Espoolaisnuoret varastivat 14-vuotiaan repusta avaimet ja tunkeutuivat tyhjään kotiin – asunnossa riehuttiin ja tietokone murskattiin kirveellä

    6. 6

      Ritva Elomaa siirtyy takaisin perussuomalaisiin – Halla-aho kehottaa muitakin ”pohtimaan asiaa”

    7. 7

      Näin arabisiirtolaisia houkutellaan olemattomilla lupauksilla Suomeen – Jemeniläinen perheenisä myi koko omaisuutensa ja maksoi Suomessa asuvalle miehelle tuhansia dollareita

    8. 8

      Ritva Elomaan paluu perussuomalaisiin nakertaa hallituksen enemmistöä – Nyt käydään sotaa edustajien sieluista

    9. 9

      Syötkö 40 appelsiinia päivässä, maistuuko koiranlihakeitto vai oletko vielä elävän sushin ystävä? Testaa, ketä diktaattoria muistutat ruokatavoiltasi

    10. 10

      Mies tappoi vanhuksen Puotilassa, jäi hovioikeudessakin ilman rangaistusta – tekijä esiintyi samana kesänä musiikkivideolla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kullervo Hynysen keksintö saattaa mullistaa syövän, Alzheimerin ja Parkinsonin taudin hoidon – fyysikon löytöjä on verrattu penisilliinin ja röntgenkuvauksen keksimiseen

    2. 2

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    3. 3

      Masennus ei ole vain sitä, että maataan sängyssä – me masentuneet koemme syyllisyyttä

    4. 4

      Näin kasvatat hyväkäytöksisen lapsen – Ranskassa jokainen lapsi osaa tervehtiä kohteliaasti

    5. 5

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    6. 6

      Joonas Tolvanen opiskeli Shaolin-soturimunkkien koulussa – nyt hän on lääkäri Kuopiossa, eikä suosittele Kiinan kung-fu-opintoja kenellekään

    7. 7

      Kerrostalotyömaan tulipalo työllisti palokuntaa myöhään yöhön Pohjois-Helsingissä – poliisi teki kaasupulloja vaarattomiksi ampumalla

    8. 8

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    9. 9

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    10. 10

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    11. Näytä lisää