Valikko
Kulttuuri

Arkkitehtikolmikko improvisoi ja käyttää apuna vaikka Legoja – tuloksena Hiljaisuuden kappeli, Olympiastadionin uudistaminen ja Maunulan uusi kirjastotalo

Palkitut K2S-toimiston arkkitehdit ovat pitäneet yhtä jo opiskeluajoista lähtien: silloin perustettiin yhteinen bändi.

K2S:n toimistossa entisessä Motin talossa Töölössä on vipinää. Meneillään on viime vaihe eräästä kilpailusta, eikä toimittajaa lasketa kokoushuonetta pidemmälle kurkkimaan ehdotusta, tehdäänhän kilpailut nimettöminä.

Nelikymppiset arkkitehdit Kimmo Lintula, Niko Sirola ja Mikko Summanen taitavat olla luonteeltaan myös keksijöitä. Heidän jokaiseen suunnitelmaansa Kampin Hiljaisuuden kappelista pian avautuvaan Maunulan kirjasto- ja monitoimitaloon sisältyy jokin pienempi tai suurempi innovaatio.

Maunulassa se oli osallistamiskokeilu, jonka aloite tuli Helsingin kaupungilta. Yhdessä ympäröivien kaupungin vuokratalojen asukkaiden kanssa istuttiin monta kertaa, piirrettiin ja rakennettiin Legoilla.

Jo ennen suunnittelun alkamista kuultiin asukkaiden toiveita siitä, mitä tulevassa kirjastossa, nuorisotalossa ja työväenopiston tiloissa pitäisi olla. Näin nuorisotaloon päätettiin esimerkiksi tehdä tyttöjen huone, joka mahdollistaa Maunulassa asuvien muslimiperheiden tyttöjenkin oleskelun nuorisotalossa. Yksinkertaisen huoneen takaseinä on peilistä.

”Meille oli jopa käänteentekevä kokemus nähdä, miten paljon aito vuorovaikutus prosessin alkuvaiheessa voi vaikuttaa. Yhtään viivaa ei ollut piirretty ennen ensimmäistä workshopia”, muistelee Mikko Summanen.

Joulun alla käyttöön otettava Maunulan kirjasto ja monitoimitalo on nyt loppusuoralla. Vaikka rakennus on marketin kyljessä, se hallitsee valtavine puulla päällystettyine lasiseinäisine sisääntulokatoksineen ympäris­töään. Lasiseinän takana on kirjastosali.


Suunnitelmaan kuuluu myös puutarha, jota päästään rakentamaan ensi keväänä. Uusi kulttuurirakennus tuo juhlavuutta ja arvokkuutta kaupunginosaan. Kirjasto, nuorisotalo ja työväenopisto vetävät eri-ikäisiä kävijöitä samaan tilaan.

Arkkitehdit Lintula, Sirola ja Summanen ovat tunteneet toisensa ensimmäisestä opiskelupäivästä vuodesta 1992 lähtien. Aluksi heitä yhdisti musiikki. He löysivät jostain Teknillisen korkeakoulun kellareista soittimia ja perustivat bändin.

”Vietettiin paljon aikaa soittamalla. Tyylilaji oli vapaa, improvisoitiin. Meillä on sama metodi arkkitehtuurissakin”, kuvaa Kimmo Lintula.

Voiko niin pitkäjänteisessä taiteenlajissa kuin arkkitehtuurissa todella improvisoida?

Arkkitehdit kertovat tavastaan tehdä kilpailuja. Useammin kuin kerran on sattunut, että pitkälle viety suunnitelma hylätään viime metreillä ja tehdäänkin täysin uusi ehdotus, joka on kypsynyt takaraivossa prosessin aikana.

”Olemme ennen kaikkea rakennusten suunnittelijoita, rakentajia. Detaljien miettimistä ei pidä aliarvioida. Etsimme henkevyyttä nykypäivän tuotteistettuun maailmaan”, painottaa Niko Sirola. ”Rakennus punnitaan valmiina. Näemme jokaisen projektin tavallaan hyppynä tuntemattomaan. Meillä ei ole valmista ratkaisua, luotamme intui­tioon.”

Sirolan mielestä sähköasema on yhtä tärkeä kuin julkisen rakennuksen suunnittelu.

Opintojen ohessa kukin kolmikosta työskenteli eri arkkitehtitoimistoissa, mutta bändi jatkoi. Yhteisen toimiston perustamisen ajatus ei syntynyt kilpailuvoiton seurauksena kuten yleensä, vaan oli luonnollinen seuraus pitkästä yhteistyöstä. K2S perustettiin vuonna 2001.


Toimiston läpimurto tuli kahden vuoden päästä, kun se voitti Olympiastadionin itäkatsomon kattamista koskevan kilpailun. Siihen aikaan toimisto myös työskenteli Olympiastadionilla, joten kohde tunnettiin hyvin.

Stadionin itäkatsomon funkishenkinen puukatos on nyt valmis. Koko katsomo on tarkoitus kattaa ja muuttaa sisätiloja nykyaikaiselle urheilutoiminnalle tarkoituksenmukaisiksi tarjoilutiloineen ja vip-huoneineen. Kaikki toiminnot eivät mahdu arvokkaan rakennuksen sisälle, vaan osa on sijoitettu maan alle. Valmista pitäisi olla vuonna 2019.

Yrjö Lindegrenin ja Toivo Jäntin suunnittelema, vuonna 1938 valmistunut Olympiasta­dion on suomalaisen funktionalismin merkkirakennus, modernin suomalaisen yhteiskunnan kansallinen symboli ja pääkaupungin maamerkki.

Eikö stadionin kaltaiseen kansalliseen muistomerkkiin koskeminen hirvittänyt?

Mikko Summanen muistuttaa, että stadionille tehtiin muutoksia ennen vuoden 1952 olympialaisia ja sen jälkeenkin. Mutta toimisto pyysi kuitenkin yhteistyökumppanikseen vanhemmat, erityisesti funkiksen korjaamisessa pätevöityneet NRT-arkkitehdit, joista Kari Raimoranta on suunnitellut muun muassa Tennispalatsin korjaustyöt.

”Se on erittäin arka ja kaunis kohde, kirkas ja kuulas kuin kevättalvinen päivä”, maalailee Kimmo Lintula. ”Toisaalta se on kuin huippu-urheilijan kinnerjänne, kaikki on viritetty huippuunsa. Sinne pitää sijoittaa aika paljon uusia asioita, mikä tekee siitä todella vaikean.”

Uusien osien toivotaan resonoivan alkuperäiseen. ja ”kaikki uusi, jota ei luontevasti saatu sisään, sijoitetaan maan alle. Mutta sinnekin on yritetty tehdä tunnistettavaa jälkeä”, Lintula jatkaa. Stadionin todella tarkoin tutkinut Museovirasto on projektissa mukana viikoittain.

Kilpailuvoiton jälkeen tuli muitakin hankkeita vanhaan ympäristöön kuten kaupunkitalokortteleihin keskustassa, Paasihotelli Kari Lindahlin vuonna 1908 suunnitteleman arvokkaan jugendrakennuksen yhteyteen sekä tulli- ja pakkahuoneen muutokset Katajanokalle.

K2S:n tunnetuin työ lienee Hiljaisuuden kappeli Kampissa, joka valmistui 2012.


”Se oli vaikea tehtävä vaikeassa paikassa. Yritimme etsiä siinä teollista valmistustapaa, joka loisi saman tunnelman kuin käsityöllä tehty. Rakentajaporukka oli niin innostunutta ja motivoitunutta, että löydettiin yhdessä pitkällisten mallien ja tutkimusten perusteella oikea tapa tehdä se”, muistelee Summanen.

”Meitä kiinnostaa luonnonvoimien, ihmisten tarpeiden ja ratkaisujen yhteispeli”, lisää Lintula.

”Niin kuin hyvässä sävellyksessä”, heittää Sirola.

Nykyään K2S:ssä työskentelee 17 suunnittelijaa.

Tuorein K2S:ltä valmistunut työ on Vantaalla Vaaralassa, Fazerin vierailutalo. Vaaralan innovaatio on julkisivulasien taivutettu, kepeä muoto, joka oli sekä esteettinen että rakenteellinen ratkaisu.

Vierailutalon ydin on raaka-aine- ja kaakaopuupuutarha, jonka ympärillä on koottu näyttely- ja vierailutilat pyöreäksi puu-lasirakennukseksi. Työ jatkuu vielä teollisuus- ja toimistotilojen korjaamisella.

Kun monet toimistot aloittavat asuntosuunnittelusta, niin K2S:n ensimmäiset asuinkorttelit ovat rakenteilla vasta nyt Vaasaan. Pientaloja on toki tehty aikaisemminkin.

Arctian kelluva pääkonttori valmistettiin Wärtsilän telakalla ja uitettiin paikalleen Katajanokalle neljä vuotta sitten.

Arkkitehdit kertovat, että tätä suhteellisen pientä toimistotaloa yritettiin aluksi istuttaa kuivalle maalle, mutta siitä olisi tullut liian iso Engelin Merikasarmin edessä.


”Se on arkkitehtoninen tulkinta laivoista, abstraktio jäänmurtajan rungosta”, kuvaa Sirola. Olosuhteet sanelivat horisontaalisuuden ja symmetrisyyden.

Kolmikkoa on jäänyt kiehtomaan ajatus siirrettävistä rakennuksista. Voisiko esimerkiksi jonkin kaupunginosan päiväkodin rakentaa veden päälle ja siirtää toisaalle, kun lapset ovat kasvaneet?

Yksi K2S:n tärkeimmistä töistä ei tule rakennetuksi koskaan. Se on Espoon Puolarmetsän sairaala, josta järjestetyn kansainvälisen kilpailun arkkitehtitoimisto voitti vuonna 2008. Edelliset sairaalakilpailut oli järjestetty 1960-luvulla. Orkidea-niminen idea oli käänteentekevä suomalaisessa sairaalasuunnittelussa ja vaikuttaa edelleen.

Orkideassa toiminnot oli jaettu pieniin yksiköihin, orkidean terälehtiin, niin että sairaaloiden pitkistä käytävistä päästiin eroon. Rakennus jätettiin toteuttamatta osittain grynderien painostuksesta ja kunnallispoliittisen pelin takia. Espoo menetti mahdollisuuden olla edelläkävijä.

”Se oli niin lähellä, että totta kai meitä harmittaa”, myöntää Lintula.

Nykyään kuitenkin kilpailujen tulokset julkaistaan ja ratkaisut leviävät salamannopeasti kaik­kialle internetin välityksellä. Orkidean vaikutus on nähtävissä, vaikka Espoossa loppuikin usko viime metreillä.

K2S:n visiossa on neljä juurta

1. Arkkitehtuurin pitäisi koskettaa, vaikuttaa käyttäjiin ja katsojiin, nimenomaan laadulla.

2. Arkkitehtuurin pitäisi kunnioittaa ympäristöä ja sopeutua siihen.

3. Suomalaisen rakennustaiteen traditiota tulee kunnioittaa.

4. Neljäs juuri kurkottaa tulevaisuuteen: rakennuksen pitäisi pyrkiä olemaan innovaatio, tuomaan jotain uutta, niin muodoltaan kuin rakenteeltaan.

Fakta

Arkkitehtitoimisto K2S:n töitä


 Olympiastadionin katos, valmistui 2005.

 Muut Olympiastadionin uudistustyöt valmistunevat 2019.

 Sipoon koulu Enter, 2007.

 Hiljaisuuden kappeli, Kamppi, 2012.

 Hotelli ja kongressikeskus Paasitorni, 2012.

 Arctian kelluva pääkonttori, 2013.

 Fazerin vierailijakeskus, Vaarala, 2016.

 Maunula-talo, 2016.

 Vaasan keskustan asuinkorttelit, rakenteilla.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Arkkitehtuuri
  • Rakentaminen
  • Miljöö

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Pyörällä mereen ajanut Aleksander Lauraéus, 43, oli kuolla Hietalahden satama-altaaseen – nyt hän vaatii lisää tikapuita rantamuureille

    2. 2

      Kaupunkiympäristön tuhoaminen pyöräilyn varjolla on lopetettava – Jos ei voi ajaa nykyisiä pyöräteitä pitkin, niin ei ole pakko ajaa ollenkaan

    3. 3

      ”Tuntui kuin koko talo räjähtäisi” – Pitseriaan tehtiin omistajan mukaan polttopulloisku Espoossa, poliisi ottanut useita kiinni

    4. 4

      Oletko grillannut aina väärin? Kemisti kertoo, miten paistat täydellisen pihvin

    5. 5

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    6. 6

      Perussuomalaisten jakautuminen puhuttaa myös Venäjällä – ja Halla-ahon puoli on suositumpi

    7. 7

      Humaltujia on neljää tyyppiä – Jos olet ”Mr. Hyde”, syy voi olla perimässä

    8. 8

      Stand-up-koomikko Iikka Kivi katuu höyrähtämistään Halla-ahon ajatuksiin – ei voi olla ”vähän kuin ilta- tai viikonloppunatsi”

    9. 9

      Luonnonvastaisista, sairaista koiraroduista pitää päästä eroon

    10. 10

      Silmälasien avulla voi nuorentua tai jäädä historiaan, kirjoittaa muotitoimittaja Sami Sykkö

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    2. 2

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    3. 3

      Luonnonvastaisista, sairaista koiraroduista pitää päästä eroon

    4. 4

      Punttisalilla aloittelijat ja hyvän perimän omaavat ovat vahvoilla – HS listasi seitsemän vinkkiä lihasten kasvattamiseen

    5. 5

      Stand-up-koomikko Iikka Kivi katuu höyrähtämistään Halla-ahon ajatuksiin – ei voi olla ”vähän kuin ilta- tai viikonloppunatsi”

    6. 6

      Kyypartiomies Mikko Turunen puolustaa pahamaineisia käärmeitä – video näyttää, kuinka haastattelutilanne muuttuikin kyyn yllätys­hyökkäykseksi

    7. 7

      Pariskunta muutti kaupungista maalle, hankki eläinlauman ja ryhtyi tuottamaan ruokaansa itse – ”Ensimmäisessä teurastuksessa seisoin nurkan takana sormet korvissa”

    8. 8

      Putken rikkoutuminen puski tulikuumaa höyryä Helsingin ydinkeskustassa – julkisen liikenteen erikoisjärjestelyt jatkuvat vielä maanantaina

    9. 9

      Humaltujia on neljää tyyppiä – Jos olet ”Mr. Hyde”, syy voi olla perimässä

    10. 10

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    3. 3

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    4. 4

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    7. 7

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    8. 8

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    9. 9

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    10. 10

      Krp: Temppeliaukion kirkon suuroperaatio johtui terrori-iskuun varautumisesta – poliisin mukaan välitöntä uhkaa ei ole

    11. Näytä lisää