Valikko
Kulttuuri    |   Näkökulma

Ylen ”hyvä tie” on kivinen tie – tähän asti nähty pelastusoperaatio ei vakuuta ketään

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) jääviysepäilyistä alkunsa saanut kohu sai keskiviikkona uuden käänteen, kun kaksi Yleisradion tunnettua toimittajaa erosi yhtiön palveluksesta. Ajankohtaistoimituksen esimies Jussi Eronen ja alkuperäisen Sipilä-uutisen toimittaja Salla Vuorikoski viestittivät selväsanaisesti eroratkaisujen liittyvän huoliin Ylen riippumattomuudesta suhteessa johtaviin poliitikkoihin.

”Näkemyserot sananvapaudesta päätoimittajan kanssa ovat liian suuret”, Eronen twiittasi keskiviikkona aamupäivällä, kun oli tehnyt eropäätöksensä.

Erosen mukaan vallanpitäjien kriittisen tarkastelun pitäisi olla keskeisimpiä Ylen tehtäviä, mutta ”päätoimittajan tiiviissä käsiohjauksessa toimitus kohtelee juuri poliitikkoja – etenkin pääministeriä – kaikkein varovaisimmin”.

Vuorikosken päivitys Facebookissa oli hyvin samansuuntainen: ”Viime aikojen ja kuluneen vuoden tietyt tapahtumat ovat kuitenkin osoittaneet, että Ylessä on perustavanlaatuisia ongelmia ratkottavana. Ne koskevat journalismin ydinaluetta: riippumattomuutta ja yleisön – Ylen rahoittajien – oikeuksien toteutumista.”

Ylen omassa uutisessa vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen perusteli Erosen eroon johtaneita syitä Ylen journalistisilla periaatteilla ja arvoilla. ”Kun tutkivaa journalismia tehdään, olennaista on huolellisuus ja se, että väitteet pitävät. Tällainen huolellisuus ei ole sananvapauden rajoittamista”, hän muistutti.

Kohun silmään ja todelliseen uskottavuuskriisiin ajautunut Yle on nyt kovan paikan edessä. Talon jättävät toimittajat ovat alallaan kokeneita ja arvostettuja tekijöitä, monen mielestä suomalaisen tutkivan journalismin parhaimmistoa. Heidän väitteensä Ylen kyykistelystä vallanpitäjien edessä ovat poikkeuksellisia ja rajuja. Ne heittävät väistämättä varjon Ylen journalistisen riippumattomuuden päälle.

Väitteitä ei voi eikä pidä kuitata olankohautuksella. Sananvapaus on perustuslailla turvattu oikeus ja suomalaisen avoimen yhteiskunnan, kansalaisyhteiskunnan ja demokratian yksi kulmakivi.

Yle on verovaroin rahoitettu julkisen palvelun laitos, jonka velvollisuus osoittaa riippumattomuutensa sitä valvovista poliitikoista on erityisen kova. Kuuliainen puudeli olisi katu-uskottavan mediatalon irvikuva.

Ketä tässä jupakassa pitäisi oikein uskoa? Onko esimerkiksi pelko Ylen rahoituksen puolesta ohjannut journalistisia päätöksiä tavalla, jota ammattietiikassaan tinkimättömien toimittajien on mahdoton hyväksyä? Vai onko Ylen toimituksellinen johto ainoastaan tehnyt tunnontarkasti sitä työtä, josta heille maksetaan – hyveinään huolellisuus, tarkkuus ja suhteellisuudentaju?

Todennäköisesti vastauksia löytyy näkökulmasta riippuen useampiakin. Varovaisuuden, ylivarovaisuuden ja itsesensuurin rajat ovat veteen piirrettyjä. Ulkopuolisille vaikutusyrityksille alistuminen vaatisi kuitenkin vahvaa näyttöä, koska välissä on aina journalistinen harkinta.

Selvää on, että päätoimittajat joutuvat kaikissa välineissä tekemään linjauksia siitä, mitä aiheita, miten ja kuinka laajasti kulloinkin käsitellään. Kohtuus ja oikeudenmukaisuus ovat osa hyvää harkintaa.

Myös Yleisradion journalistisesta historiasta löytyy esimerkkejä ylilyönneistä, joissa toimittajan työtä on ohjannut työhypoteesi tai sitä vastaava ennalta naulittu näkökulma – ja faktat ovat taipuneet näiden mukaisiksi. Tässä suhteessa muidenkaan suomalaisvälineiden historia tuskin on tahraton. Kun takana on viikkojen penkomistyö, saattaa olla suuri houkutus julkaista juttu, vaikka varsinaista pihviä ei löytynytkään.

Itsesensuurin kultakautena muistetaan tietysti Urho Kekkosen presidenttikauden loppuvuodet.

Tänä päivänä Ylen tai minkään muunkaan viestimen riippumattomuus ei ole ilmoitusasia. Juhlapuheissa ja haastattelulausunnoissa julistettu riippumattomuus on kyettävä osoittamaan myös käytännössä kriittisemmillekin arvioijille.

Kaikki ei ole siis Ylessä mennyt putkeen ainakaan tässä suhteessa.

Kyse on mitä suurimmassa määrin myös johtajuuskriisistä. Jos tehdyt ratkaisut ovat perusteiltaan kestäviä, ne pitää myös pystyä perustelemaan kestävällä tavalla. Legitiimi journalistisesta päätöksestä tulee vasta, kun se myös koetaan hyväksyttäväksi. Näin ei ole nyt kaikesta päätellen tapahtunut.

Jotta vyyhti menisi mahdollisimman sotkuisaksi, myös Ylen hallintoneuvosto on pistänyt lusikkansa soppaan. Hallintoneuvosto sai tiistai-iltana Ylen johdolta selvityksen yhtiön työilmapiiriin ja toimintamalleihin liittyvästä kritiikistä. Puheenjohtaja Kimmo Kivelä (ps) arvioi HS:n uutisessa, että selvitykseen suhtauduttiin ”solidaarisen kriittisesti”.

”Hyvälle tielle on lähdetty. Toimitusjohtaja keskustelee ongelmallisten yksiköiden ihmisten kanssa. Ja vastaava toimittaja omien alaistensa. Hyvä, että keskustellaan syvemmässä mielessä journalismin etiikkaan liittyvistä kysymyksistä”, Kivelä kertoi HS:lle.

Ylen uutisessa Kivelä antoi tukensa toimenpiteille, jotka Ylen toimiva johto on aloittanut.

Keskiviikkona hallintoneuvoston demarijäsen Maarit Feldt-Ranta kuitenkin kiiruhti kiistämään, että hallintoneuvosto olisi tukenut ketään tai mitään.

Tosiasiassa Kivelän maalaama ”hyvä tie” näyttäytyykin keskiviikon tapahtumien valossa kivisenä tienä. Esimerkiksi Ylen päälliköiden ja yksittäisten toimittajien julkiset kirjelmät Atte Jääskeläisen puolesta ovatkin saattaneet syventää talon sisäistä kriisiä, kun osa toimittajista on leimattu häiriköiksi, ”jotka yrittävät murskata Ylen arvokasta työtä julkisella, pääosin Atte Jääskeläiseen kohdistetulla hyökkäyksellä”.

Yleisradion johto hoiti kriisiviestinnän Suomen Kuvalehden paljastusuutisen jälkeen ihailtavalla avoimuudella ja ammattitaidolla. Aihetta käsitelleet A-studion ja Pressiklubin lähetykset jäävät hämmentävässä itseruoskinnassaan suomalaisen journalismin historiaan.

Alkukuohunnan jälkeen Yle on viestinnässään kuitenkin pyrkinyt osoittamaan, että ongelmat keskittyvät yksittäisiin ongelmaosastoihin, ja muuten asiat ovat kunnossa. Tämän taktiikan hintana kaksi kovaa ammattilaista päätti nyt lähteä Ylen palveluksesta.

Ylen pyrkimys eristää ongelma koskemaan vain pientä, hankalasti johdettavaa yksikköä on inhimillisesti ymmärrettävä. Kovin hyvää kuvaa se ei kuitenkaan anna tavasta, jolla toimitusta johdetaan. Jos johtamisongelma uhkaa kärjistyä jossain päin laitosta, on sen tunnistaminen, hallitseminen ja ratkaiseminen juuri johdon tehtävä. Kipuilua ei pidä jättää yksittäisen työntekijäryhmän henkilökohtaiseksi ongelmaksi.

Yleisradio on tärkeä kansallinen instituutio. Suomalainen laatujournalismi ei tietenkään ole, eikä sen pidä olla yksin Ylen tekemisten varassa. Nyt käynnissä oleva uskottavuuskriisi on hyvä muistutus siitä.

Ylen toimiva johto on saanut viime vuosina paljon aikaan. Reipas tuuletuskin on varmasti ollut tarpeen, ja siitä jää väistämättä myös haavoja niin organisaatiolle kuin yksittäisille työntekijöillekin. Katkeruuttakin voi joidenkin puheenvuorojen takaa aistia.

Nyt eronneet toimittajat eivät edusta sitä Ylen kokenutta polvea, joiden mielestä nykyjohdon linjaama suunta on väärä. Päinvastoin: kumpikin on suhteellisen tuore rekrytointi kilpailijoiden palveluksesta. Vertailukohtaa toisenlaiseen menoon ja toisenlaiseen toimituskulttuuriin on siis omasta takaa.

Jokin Ylessä on siis toisin.

Poliitikot ovat tähän asti ratkoneet Ylen haasteita järjestämällä sille rahoitusmallin, joka on kilpailijoiden silmin näyttänyt ”ikuiselta joululta”. Nyt näiden samojen poliitikkojen ja Ylen toimivan johdon pitäisi päästä kovalle maaperälle kriisissä, joka ei ratkea rahalla.

Tähän asti nähty pelastusoperaatio ei vakuuta ketään. Yle instituutiona, Ylen henkilökunta ja ennen kaikkea me suomalaiset ansaitsisimme parempaa.

Kirjoittaja on HS:n päätoimittaja.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Media
  • Johtaminen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Näin paljon autosi arvo alenee, kun ajat sen ulos autokaupasta – data-analyytikon gradutyöstä syntyi laskuri, joka paljastaa autokaupan todellisuuden

    2. 2

      Lääkärit ovat kalliita osastonsihteereitä

    3. 3

      Tutkimusprofessori: Yksi kysymys paljastaa parisuhteen tilan – ”Jos suhteessa ei ole suutelua, harvoin siinä on onnellisuutta”

    4. 4

      Tiina luuli saaneensa pojan, mutta lapsi sanoo olevansa tyttö ja pukeutuu pinkkiin – Alaikäisten transsukupuoli­suuden selvitykset lisääntyvät räjähdysmäisesti

    5. 5

      Östersundomin metrolinja vedettiin jälleen kerran uusiksi – kalliiksi tullut unelma uudesta jätti­kaupunginosasta on ajautumassa vuosikymmeniksi pöytälaatikkoon

    6. 6

      Suomea uhkaavat yhä rajummat verkkohyökkäykset– ”Olemme kokeneet vain pieniä laineita”

    7. 7

      Maa on litteä – Voiko se olla totta? Skepsis-yhdistyksen juhlakirja esittelee epäilijöille nykyajan huuhaata ja rajatietoa

    8. 8

      Poliisi hääti taas Suomi ensin -mielenosoittajia Rautatientorilta

    9. 9

      Yhdysvaltoihin lentävien turvatarkastukset lentokentillä tiukkenevat, tietokoneen saa silti ottaa matkustamoon

    10. 10

      Syyte: Sarjakuristaja valmisteli alaikäisen tytön kuristamista Helsingissä – syyttäjä vaatii neljän vuoden enimmäistuomiota, syytetty pysyy vangittuna

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Parisuhde tuntuu puuduttavalta nykymaailman helppouden keskellä – Pitkästä liitosta on rakastuminen kaukana

    2. 2

      Tiina luuli saaneensa pojan, mutta lapsi sanoo olevansa tyttö ja pukeutuu pinkkiin – Alaikäisten transsukupuoli­suuden selvitykset lisääntyvät räjähdysmäisesti

    3. 3

      Näin paljon autosi arvo alenee, kun ajat sen ulos autokaupasta – data-analyytikon gradutyöstä syntyi laskuri, joka paljastaa autokaupan todellisuuden

    4. 4

      Tutkimusprofessori: Yksi kysymys paljastaa parisuhteen tilan – ”Jos suhteessa ei ole suutelua, harvoin siinä on onnellisuutta”

    5. 5

      Microsoft lakkautti viimein puhelinyksikkönsä – kaikki Nokiasta siirtyneet menettivät työpaikkansa Suomessa

    6. 6

      Maailmanlaajuista verkkohyökkäystä ei ole saatu pysäytettyä – Asiantuntija: Moni tekijä viittaa venäläisrikollisiin

    7. 7

      Netflix peruu sarjojaan, ja se on hyvä uutinen

    8. 8

      Suomalainen unisex-symboli ei ollutkaan uusi: Merkin suunnittelija vastaa plagiointisyytöksiin

    9. 9

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    10. 10

      Mika Kaurismäki muistelee kuollutta Michael Nyqvistiä: ”Corona-baarissa hän kävi pelaamassa biljardia Antti Reinin ja muiden kanssa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    7. 7

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    8. 8

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    9. 9

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    10. 10

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    11. Näytä lisää