Valikko
Kulttuuri

Rap-lyriikka houkuttelee ammattikoululaisia kirjallisuuden pariin

Atomirotan Mikko Sarjanen ja kirjalli­suustoimittaja Aleksis Salusjärvi kiertävät ammattikouluissa kertomassa, että rap-lyriikkakin on kirjallisuutta, jota voi tulkita.

Suomalaiset pojat ovat jäämässä pahasti jälkeen lukemisessa. Tämä tulee vuosi vuodelta yhä selvemmin näkyviin eri tutkimuksissa.

Vaikka Suomi on uudenkin PISA-tutkimuksen mukaan edelleen lukutaidon huippumaa, ero tyttöjen ja poikien välillä on suurempi kuin missään muussa OECD-maassa.

Onko mitään tehtävissä poikien lukutaidon parantamiseksi?

Aleksis Salusjärvi ja Mikko Sarjanen ainakin yrittävät. Sarjanen on tunnettu rap-kokoonpanoista Atomirotta ja Notkea Rotta, Salusjärvi on kirjallisuuteen erikoistunut toimittaja.

Yhdessä he kiertävät ammattikoulujen äidinkielen tunneilla vetämässä työpajoja, joissa rap-lyriikoita pohtimalla innostetaan oppilaita analysoimaan tekstejä.

Työpajoja on pidetty jo parikymmentä kertaa ja seuraavaksi suunnataan Lappiin. Salusjärven ja Sarjasen idea on osoittautunut hämmästyttävänkin toimivaksi.

”Me ollaan kuultu joltain adhd-nuorilta fuksitason analyysia rap-teksteistä. Olisiko niiltä syntynyt mitään, jos olisi pyydetty purkamaan vaikka jotain Pentti Saarikosken runoa? Ja kuitenkin Asa ja Saarikoski tekee samaa juttua”, Sarjanen kertoo.

Salusjärvi iloitsee Bob Dylanin kirjallisuuden Nobel-palkinnosta. Laululyriikan tunnustuksesta ja arvostuksesta myös tässä lukuprojektissa on kyse.

Stadin ammattiopiston autoalan opiskelijat valuvat hitaasti tunnille, osalla on luokassakin kuulokkeet päässään.

”Me puhutaan teille tänään lukutaidosta. Lukutaito on vähän samaa kuin se, että lätkävalmentaja osaa lukea peliä. Tai merimies osaa lukea merta”, Salusjärvi aloittaa.

”Kuunteletteks te suomenkielistä räppiä”, Sarjanen kysyy.

Talvitakkien uumenista kuuluu vaimea joo. Luokka on hiljaa. Vain pari vilkuilee enää kännykkäänsä.

Vetäjät kaivavat esiin ensimmäisen tekstin. Se on Sairas T:tä:

”Ikuisesti perseaukinen Sairas T, nettokävely on ainut duuni jota suostun tekeen, ei nappaa lapioida paskaa ku babyloniin rattaat vaan pyörii ja viisarit hakkaa”.



Salusjärvi kirjoittaa taululle: KUKA PUHUU?

”Tämä on äärimmäisen keskeinen asia”, hän sanoo luokalle.

”Eli mikä jätkä tää on?” kysyy Sarjanen.

Vastauksia alkaa tulla:

”Se ei suostu tekeen duunia.”

”Se on sossupummi.”

”Asuu lähiössä.”

”Tai nistipuolella Kalliossa.”

”Minkä ikäinen se on, miten se pukeutuu?” jatkaa Salusjärvi.

”Joku 25.”

”Sil on päällä vaan jotkut, jota löytyy. Isot lökärit.”

”Tällasia tyyppejä on tullut vastaan?”

Yleistä nyökkäilyä.

Pohditaan myös sitä, miksi rapissa puhutaan usein hahmon kautta.

”Helpompi mennä tunteisiin”, joku vastaa.

Salusjärvi kirjoittaa taululle toisen kysymyksen: KENELLE PUHUTAAN?

”Mitä me tiedetään kuuntelijoista? Tuskin Sairas T puhuisi näin lapsille.”

Sarjanen ja Salusjärvi vastaavat itse:

”Se puhuu jollekin, joka tajuaa tän tekstin, mutta jollekin joka ei tunne sitä.”

Vaihdetaan tekstiä. Sarjanen ottaa esiin Asan. Biisi on jo vanha, kymmenen vuoden takaa: ”Rotat hyppää veteen, laivan kansi palaa. Kaikki ei tuu saamaan leivästämme kansipalaa”.


Sarjanen osoittaa luokan seinällä olevaa taulua, jossa on esitelty suomalaisia kirjailijoita, Mikael Agricolasta, Minna Canthista ja Aleksis Kivestä Sofi Oksaseen.

”Asa voisi olla tossa noiden perässä”, Sarjanen hehkuttaa.

Kuka tässä puhuu?

”Joku joka ei ole tyytyväinen Suomeen”, vastataan.

”Joo, asiat on päin persettä, mutta se ilmaisee sen vaikeasti, kiertoilmauksella. Miksi?” kysyy Salusjärvi.

”Se kuulostaa paremmalta.”

Salusjärvi selittää, että Asan teksti on yhteiskunnallista puhetta, kuin Timo Soini, joka puhuu massalle tai pappi, joka saarnaa.

Tunnin lopussa opiskelijat saavat kirjoittaa itse yhden rivin, ihan mitä vain.

Syntyy tällaisia lauseita:

”Puuhamaa on paras paikka.”

”Laival eka, laival vika.”



Emilia Niemelä ja Nea Hietala kirjoittavat monimerkityksisen riimin:

”Valkosii, keltasii, vihreitä, punasii.

Ollaa nii sinisilmäsii et pistetää vaa silmät kii.”

Ja näitä sitten tulkitaan.

Sarjanen kysyy, mitä sohvalla istuva Teo Haapavirta kuuntelee kuulokkeista.

”Brittiräppiä”, poika vastaa ja tekee Sarjaseen vaikutuksen. Kuten myös edessä istuva Thomas Annonen, joka harrastaa konemusiikkia.

Tunnin jälkeen lehtori Emilia Descargues hymyilee leveästi. Hän ei ole koskaan nähnyt ryhmää tunnilla näin keskittyneenä.

”Lukeminen on monipiippuinen juttu. Oppilaat sanovat aina, että eivät ne lue mitään, mutta sitten kun juttelee enemmän, käykin ilmi, että moni on lukenut Zlatanin elämäkerran. Ne eivät vain ajattele, että sekin on lukemista”, Descargues pohtii.

Fakta

Opettajien aloitteesta


 Aleksis Salusjärven ja Mikko Sarjasen rap-työpajat ovat osa Sanat haltuun -hanketta, jota toteuttaa Lukukeskus ja rahoittaa UPM.

 Toiminnallisia lukutyö­pajoja järjestetään teknisten alojen opiskelijoille ammattikouluissa eri puolilla Suomea.

 Hankkeen alkusysäys tuli ammattikoulujen äidin­kielen­opettajilta, jotka sittemmin ovat osallistuneet myös sen suunnitteluun.

 Hanke kuuluu UPM:n Biofore Share and Care -ohjelmaan. Se sanoo olevansa mukana siksi, että kantaa huolta tulevien työntekijöittensä luku- ja kirjoitustaidosta.

 Metsäteollisuusyhtiöllä on myös Saksassa meneillään vastaavanlainen hanke, joka keskittyy maahanmuuttajanuoriin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Koulu
  • rap-musiikki
  • Runous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Vaatteet paljastavat usein ihmisen luokka-aseman, vaikka sitä yrittäisi salata, kertoo tutkija – Tältä köyhyys näyttää ja tuntuu Suomessa

    2. 2

      Oksennuksen ja ulosteen löyhkä piinaa Helsingissä ja Espoossa

    3. 3

      Suomalaisen postimyynti­yrityksen epäillään jättäneen maksamatta kaksi miljoonaa euroa veroja – ”Asiakkaita ihan valtavasti”

    4. 4

      Helsingin pormestari­ehdokkaat haukkuvat pääministeri Sipilän Malmi-puheet pystyyn: ”Näin isoilla asioilla ei voi leikkiä”

    5. 5

      Pilvi Hämäläiselle, 31, sanottiin, ettei hänestä voi tulla näyttelijää – nyt hän on Aina Inkeri Ankeinen, Putouksen uusi tähti

    6. 6

      Laura ja Kosti Paloposki kävivät läpi hedelmöityshoidot sekä Thaimaan, Kolumbian ja Suomen adoptiojonot – 11 vuoden jälkeen puhelin soi

    7. 7

      Kelan tukikaaokselle ei näy loppua – työntekijät moittivat tahtia: jopa 20 päätöstä päivässä

    8. 8

      Helsingissä vallitsee häkellyttävä hyväntahtoisuus – tutkijat mittasivat ihmisten auttamishalua kirjekokeella ja ällistyivät itsekin tuloksista

    9. 9

      HS bongasi Lapissa naamioituja Mersuja, jotka piilotettiin nopeasti – ”Siellä on varmaan aika monella salaisuuksia”

    10. 10

      Tässä on vuoden paras amerikkalainen elokuva – ”Varma menestyselokuva aikuisemmalle yleisölle”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Autoilijan aamujärkytys Pasilassa: omasta autosta nousi vieras mies lumiharja kädessään

    2. 2

      Laura ja Kosti Paloposki kävivät läpi hedelmöityshoidot sekä Thaimaan, Kolumbian ja Suomen adoptiojonot – 11 vuoden jälkeen puhelin soi

    3. 3

      Presidentin Lennu-koira trendaa juuri nyt maailmalla: ”Suomella on tosi hyvä koira!”

    4. 4

      Arviossa näyttelijä Ville Haapasalon ravintola, jonka lihavartaat loistivat, mutta ei kaikki suinkaan auvoista ollut

    5. 5

      Kenestä Helsingin pormestari? Löydä suosikkisi HS:n pormestarikoneella

    6. 6

      Suomi hankkii vastatykistötutkia pikavauhtia – venäläiset ovat käyttäneet vastaavia tutkia tuhoisasti Ukrainan sodassa

    7. 7

      Tässä on vuoden paras amerikkalainen elokuva – ”Varma menestyselokuva aikuisemmalle yleisölle”

    8. 8

      Sipilän Malmi-linjaus ihmetyttää Helsingin johtoa – Sinnemäki: Malmin tilalle voidaan vaihtaa vain Santahamina

    9. 9

      Helsingissä vallitsee häkellyttävä hyväntahtoisuus – tutkijat mittasivat ihmisten auttamishalua kirjekokeella ja ällistyivät itsekin tuloksista

    10. 10

      Voiko Rinkebyn mellakointi toistua Helsingissä? Tuskin, mutta pulassa ollaan, kun kouluttamattomille ja kieli­taidottomille ei enää löydy töitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaiset nimet aiheuttavat hauskoja ja kiusallisia tilanteita ulkomailla – ”Vieraat ihmiset saattavat hätkähtää, kun he huomaavat, etten ole arabi”

    2. 2

      Rivitaloremontti meni järkyttävällä tavalla pieleen Järvenpäässä – löperösti toiminut valvoja joutuu maksamaan peräti miljoonan euron korvaukset

    3. 3

      Ex-toimitusjohtaja Kari Savolainen, 65, kyllästyi ahneuteen – antaa miljoona euroa, jotta Kirkkonummen korpeen saadaan halpojen asuntojen ekokylä

    4. 4

      Kansanedustaja Touko Aalto teki aidon facepalmin eduskunnan Aito avioliitto -keskustelussa

    5. 5

      Kiusattu koulupoika näki näyn ja perusti oman kirkon Kokkolaan – Patrick Tiaisella, 23, on paljon seuraajia ja outoja kokemuksia

    6. 6

      Pahoinpitelyt ja nöyryyttäminen mursivat 15-vuotiaan sipoolaispojan – Äiti kertoo, että nyt riittää: ”En anna tämän enää olla”

    7. 7

      Trump viittasi terrori-iskuun Ruotsissa – Carl Bildt ihmetteli, onko presidentti poltellut jotain

    8. 8

      USA:n media konservatiivista Foxia myöten päivittelee Trumpin käytöstä sekavassa lehdistö­tilaisuudessa: ”hullua”, ”häiriintynyttä”

    9. 9

      Lauri Katajainen, 20, etsii rakkautta, joka näkisi autistisen kuoren sisälle – ”Tajuan, etten aiheuta suuria intohimoja tytöissä”

    10. 10

      Sähköyhtiöiden hyvitettävä asiakkailleen ylisuuria siirtomaksuja – HS:n hakukone kertoo, oletko saajien joukossa

    11. Näytä lisää