Valikko
Kulttuuri

Rap-lyriikka houkuttelee ammattikoululaisia kirjallisuuden pariin

Atomirotan Mikko Sarjanen ja kirjalli­suustoimittaja Aleksis Salusjärvi kiertävät ammattikouluissa kertomassa, että rap-lyriikkakin on kirjallisuutta, jota voi tulkita.

Suomalaiset pojat ovat jäämässä pahasti jälkeen lukemisessa. Tämä tulee vuosi vuodelta yhä selvemmin näkyviin eri tutkimuksissa.

Vaikka Suomi on uudenkin PISA-tutkimuksen mukaan edelleen lukutaidon huippumaa, ero tyttöjen ja poikien välillä on suurempi kuin missään muussa OECD-maassa.

Onko mitään tehtävissä poikien lukutaidon parantamiseksi?

Aleksis Salusjärvi ja Mikko Sarjanen ainakin yrittävät. Sarjanen on tunnettu rap-kokoonpanoista Atomirotta ja Notkea Rotta, Salusjärvi on kirjallisuuteen erikoistunut toimittaja.

Yhdessä he kiertävät ammattikoulujen äidinkielen tunneilla vetämässä työpajoja, joissa rap-lyriikoita pohtimalla innostetaan oppilaita analysoimaan tekstejä.

Työpajoja on pidetty jo parikymmentä kertaa ja seuraavaksi suunnataan Lappiin. Salusjärven ja Sarjasen idea on osoittautunut hämmästyttävänkin toimivaksi.

”Me ollaan kuultu joltain adhd-nuorilta fuksitason analyysia rap-teksteistä. Olisiko niiltä syntynyt mitään, jos olisi pyydetty purkamaan vaikka jotain Pentti Saarikosken runoa? Ja kuitenkin Asa ja Saarikoski tekee samaa juttua”, Sarjanen kertoo.

Salusjärvi iloitsee Bob Dylanin kirjallisuuden Nobel-palkinnosta. Laululyriikan tunnustuksesta ja arvostuksesta myös tässä lukuprojektissa on kyse.

Stadin ammattiopiston autoalan opiskelijat valuvat hitaasti tunnille, osalla on luokassakin kuulokkeet päässään.

”Me puhutaan teille tänään lukutaidosta. Lukutaito on vähän samaa kuin se, että lätkävalmentaja osaa lukea peliä. Tai merimies osaa lukea merta”, Salusjärvi aloittaa.

”Kuunteletteks te suomenkielistä räppiä”, Sarjanen kysyy.

Talvitakkien uumenista kuuluu vaimea joo. Luokka on hiljaa. Vain pari vilkuilee enää kännykkäänsä.

Vetäjät kaivavat esiin ensimmäisen tekstin. Se on Sairas T:tä:

”Ikuisesti perseaukinen Sairas T, nettokävely on ainut duuni jota suostun tekeen, ei nappaa lapioida paskaa ku babyloniin rattaat vaan pyörii ja viisarit hakkaa”.



Salusjärvi kirjoittaa taululle: KUKA PUHUU?

”Tämä on äärimmäisen keskeinen asia”, hän sanoo luokalle.

”Eli mikä jätkä tää on?” kysyy Sarjanen.

Vastauksia alkaa tulla:

”Se ei suostu tekeen duunia.”

”Se on sossupummi.”

”Asuu lähiössä.”

”Tai nistipuolella Kalliossa.”

”Minkä ikäinen se on, miten se pukeutuu?” jatkaa Salusjärvi.

”Joku 25.”

”Sil on päällä vaan jotkut, jota löytyy. Isot lökärit.”

”Tällasia tyyppejä on tullut vastaan?”

Yleistä nyökkäilyä.

Pohditaan myös sitä, miksi rapissa puhutaan usein hahmon kautta.

”Helpompi mennä tunteisiin”, joku vastaa.

Salusjärvi kirjoittaa taululle toisen kysymyksen: KENELLE PUHUTAAN?

”Mitä me tiedetään kuuntelijoista? Tuskin Sairas T puhuisi näin lapsille.”

Sarjanen ja Salusjärvi vastaavat itse:

”Se puhuu jollekin, joka tajuaa tän tekstin, mutta jollekin joka ei tunne sitä.”

Vaihdetaan tekstiä. Sarjanen ottaa esiin Asan. Biisi on jo vanha, kymmenen vuoden takaa: ”Rotat hyppää veteen, laivan kansi palaa. Kaikki ei tuu saamaan leivästämme kansipalaa”.


Sarjanen osoittaa luokan seinällä olevaa taulua, jossa on esitelty suomalaisia kirjailijoita, Mikael Agricolasta, Minna Canthista ja Aleksis Kivestä Sofi Oksaseen.

”Asa voisi olla tossa noiden perässä”, Sarjanen hehkuttaa.

Kuka tässä puhuu?

”Joku joka ei ole tyytyväinen Suomeen”, vastataan.

”Joo, asiat on päin persettä, mutta se ilmaisee sen vaikeasti, kiertoilmauksella. Miksi?” kysyy Salusjärvi.

”Se kuulostaa paremmalta.”

Salusjärvi selittää, että Asan teksti on yhteiskunnallista puhetta, kuin Timo Soini, joka puhuu massalle tai pappi, joka saarnaa.

Tunnin lopussa opiskelijat saavat kirjoittaa itse yhden rivin, ihan mitä vain.

Syntyy tällaisia lauseita:

”Puuhamaa on paras paikka.”

”Laival eka, laival vika.”



Emilia Niemelä ja Nea Hietala kirjoittavat monimerkityksisen riimin:

”Valkosii, keltasii, vihreitä, punasii.

Ollaa nii sinisilmäsii et pistetää vaa silmät kii.”

Ja näitä sitten tulkitaan.

Sarjanen kysyy, mitä sohvalla istuva Teo Haapavirta kuuntelee kuulokkeista.

”Brittiräppiä”, poika vastaa ja tekee Sarjaseen vaikutuksen. Kuten myös edessä istuva Thomas Annonen, joka harrastaa konemusiikkia.

Tunnin jälkeen lehtori Emilia Descargues hymyilee leveästi. Hän ei ole koskaan nähnyt ryhmää tunnilla näin keskittyneenä.

”Lukeminen on monipiippuinen juttu. Oppilaat sanovat aina, että eivät ne lue mitään, mutta sitten kun juttelee enemmän, käykin ilmi, että moni on lukenut Zlatanin elämäkerran. Ne eivät vain ajattele, että sekin on lukemista”, Descargues pohtii.

Fakta

Opettajien aloitteesta


 Aleksis Salusjärven ja Mikko Sarjasen rap-työpajat ovat osa Sanat haltuun -hanketta, jota toteuttaa Lukukeskus ja rahoittaa UPM.

 Toiminnallisia lukutyö­pajoja järjestetään teknisten alojen opiskelijoille ammattikouluissa eri puolilla Suomea.

 Hankkeen alkusysäys tuli ammattikoulujen äidin­kielen­opettajilta, jotka sittemmin ovat osallistuneet myös sen suunnitteluun.

 Hanke kuuluu UPM:n Biofore Share and Care -ohjelmaan. Se sanoo olevansa mukana siksi, että kantaa huolta tulevien työntekijöittensä luku- ja kirjoitustaidosta.

 Metsäteollisuusyhtiöllä on myös Saksassa meneillään vastaavanlainen hanke, joka keskittyy maahanmuuttajanuoriin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Koulu
  • rap-musiikki
  • Runous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    2. 2

      Tutkimus: Noin puolet suomalais­nuorista ei koe mitään puoluetta omakseen – nuorten kielteisyys romaneja kohtaan yllätti tutkijat

    3. 3

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    4. 4

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    5. 5

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    6. 6

      ”Olennaista on miehen ja naisen välinen valtataistelu” – Sofia Coppolan uudessa elokuvassa naiset tarjoavat itseään mihin hintaan tahansa

    7. 7

      New York Times: Venäläiset keskustelivat, miten Trumpiin voisi vaikuttaa

    8. 8

      Jimi Hendrix ei päässyt Helsingissä keikkaillessaan sisään ravintolaan

    9. 9

      Kesätorstaisin Mauno Koivistolle ei saanut puhua politiikkaa, muuten seuraukset olivat tylyt – lentopallokaverit muistelevat peli-iltoja Kultarannassa

    10. 10

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    2. 2

      Täytyykö kolmekymppisistä repiä kaikki irti, pohtii 34-vuotias isä ja luokanopettaja – Nyt hän hoitaa kotona lapsia, jotta ei tarvitse myöhemmin katua

    3. 3

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    4. 4

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    5. 5

      Kaupunkipyörien palautuksissa ongelmia, käyttäjät saaneet lähes sadan euron mätkyjä – ”Kyllä tällaisesta väärinymmärryksestä johtuvat tilanteet on lähtökohtaisesti hyvitetty”

    6. 6

      Leonardo da Vincin äidin arvoitus ratkesi viimein: Keksijä-taiteilija oli 15-vuotiaan orpotytön lapsi, josta varttui aikamme ylistetyin nero

    7. 7

      Video näyttää golfkentällä löntystelevän karhun – poliisi varoittaa Espoossa liikkuvasta yksilöstä

    8. 8

      Alkoholi­lain uudistus voi kaatua kokonaan – keskusta vastustaa vahvojen juomien tuloa kauppoihin

    9. 9

      Heikki Aittokosken essee: Kauna on aikamme avainsana, ja toistuvat terrori-iskut voivat panna Euroopan vielä kovalle koetteelle

    10. 10

      Tytöt ja nuoret naiset tinkivät ehkäisystä rahanpuutteen takia – ”Asun yksin ja mietin, ostanko ruokaa vai e-pillereitä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    7. 7

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    8. 8

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    9. 9

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    10. 10

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    11. Näytä lisää