Valikko
Kulttuuri

Berlinde de Bruyckeren teokset vavahduttavat Emmassa: taiteilija kertoo, miksi kuolema ja nahantuotanto kiinnostavat

Keväällä 2018 de Bruyckeren teoksille voi antautua täysin, kun Sara Hildénin taidemuseossa nähdään hänen yksityisnäyttelynsä.

Hurjia, hämmentäviä, pelottavia, ovat kävijät kommentoineet belgialaisen Berlinde de Bruyckeren teoksia Emman Nykyaikaa etsimässä -näyttelyssä. Ne kiinnostavat ja ahdistavat.

On totta, että de Bruyckeren teoskolmikko on ryhmänäyttelyn pysäyttävimpiä.

Vahaveistoksissa on pinottu kuolleiden eläinten sinipunertavia, repaleisia nahkoja vyötärön korkeudelle, ja valtavaan metallitelineeseen on ripustettu yksi lisää. Pimeässä sivuhuoneessa on teos, josta on vaikea päättää, esittääkö se jonkinlaista sokeaa eläintä, ruumista vai kyljellään makaavaa puunrunkoa, ja onko siihen köytetty oksia vai verisiä luita.

De Bruyckeren teokset ovat herättäneet viime vuosina samanlaisia reaktioita niin Emmassa, Venetsian biennaalissa kuin museoissa ympäri maailmaa. Parhaiten hänet tunnetaan teoksista, joiden materiaalina hän käyttää kuolleita hevosia. Sellainen teos häneltä nähtiin myös Kiasman Ars 06 -näyttelyssä vuonna 2006.

De Bruyckeren Suomi-suhde on edennyt kymmenen vuoden sykleissä. Ensimmäistä kertaa hän osallistui näyttelyyn Helsingissä 1996, jolloin hän oli nuori, tuntematon taiteilija. Kolmannella kerralla, 2016, hän on jo nykytaiteen kansainvälisiä huippuja.

Hän ei tee taidetta, joka on helppoa katsojalle. Sen hän tietää itsekin.

”Tammikuussa pidin näyttelyn galleriassa New Yorkissa, johon tein teoksia nahoista ja vahasta, ja monille katsojille se oli liikaa”, hän sanoo.

Ei hän päästä itseäänkään helpolla. Hänen teostensa syntymiseen kuuluvat hajut, nesteet ja karvat, kuolema.

Emmassa esillä olevat teokset saivat alkunsa tehtaassa, jossa eläinten vuodat käsitellään ennen kuin ne lähetetään parkittavaksi ja eteenpäin kenkä- ja laukkutehtaisiin.

”Tehdas on kylmässä vanhassa teollisuusrakennuksessa. Siellä on sotkuista, siellä haisee, ja lattialla on verta ja ties mitä nesteitä”, de Bruyckere kuvailee.

Vuodat tulevat teurastamosta tehtaaseen keltaisissa muovipusseissa. Työntekijä ripustaa ne yksi kerrallaan telineelle arvioidakseen niiden laadun, ja sitten ne pinotaan lavoille. Väliin viskataan suolaa, jotta vuodat eivät pilaannu.


”Kun niitä on 50 tai 100 päällekkäin, on kuin eläin olisi tullut takaisin. Se saa muodon, koska nahka on paksumpaa tietyissä kohdissa”, de Bruyckere kuvailee.

Työnteon katsominen teki de Bruyckereen vaikutuksen. Tehtaassa työskentelevät miehet tekivät työnsä kunnioittavasti ja kauniisti.

”Se oli kuin rituaali”, hän sanoo.

Suola kirvelee haavassa, mutta toisaalta suola säilöö nahkaa, de Bruyckere sanoo.

”Ja suolan levitys oli kuin maanviljelijä olisi kylvänyt siemeniä peltoon luodakseen jotain uutta. Se oli myös eroottista, kuin siemensyöksy nahkojen päälle”, de Bruyckere sanoo, eikä pehmennä sanojaan hymyilemällä.

Kahvilan pöydässä De Bruyckere vaikuttaa pohdiskelevalta, kohteliaalta ja ystävälliseltä – ei missään nimessä provosoivalta tai rajulta, vaikka niin voisi teosten perusteella olettaa. Hän tekee työnsä vakavissaan ja hyvin ja puhuu siitä vilpittömästi.

”Ja kun vuodat ripustetaan ja levitetään pylvääseen rasvan poistamista varten, he tekevät sen hyvin tarkkaan”, hän jatkaa.

”Sekin oli hyvin eroottista, kuin olisi katsonut valtavaa vaginaa. Siinä oli elämä ja kuolema, Eros ja Thanatos”, de Bruyckere sanoo.

De Bruyckere assistentteineen vuokrasi osan tehtaasta tehdäkseen pinoista ja telineellään riippuvista vuodista muotit, ja työhuoneellaan hän valoi muotteihin kerros kerrokselta värjättyä vahaa.

”Näissä teoksissa väri oli erityisen tärkeää minulle. Halusin, että ne yhdistyisivät ajatukseen ihmisnahasta eikä lehmännahasta, joka on valkoista”, hän sanoo.

De Bruyckerelle itselleen teokset eivät ole erityisen šokeeraavia.

Syytä hänen luontevaan suhtautumiseensa voi halutessaan etsiä vaikka siitä, että hän kasvoi katsellen vanhaa uskonnollista taidetta sisäoppilaitoksen kappelissa, tai siitä, että hänen isänsä piti lihakauppaa.

”Isäni teki päinvastoin kuin minä”, de Bruyckere sanoo. ”Hän sai kylmiöönsä puolikkaan naudan, leikkasi sen paloihin ja myi sen.”

”Kun minä löydän kuolleen hevosen yliopistollisen eläinsairaalaan kylmiöstä, koen sen kanssa eräänlaista yhteyttä. Tunnen siitä vastuuta. Se on kaunis ja rauhallinen hetki. Hevonen kuoli sairauteen, ja minä teen välissä työni, jotta se voi myöhemmin veistoksena kertoa jotain tästä maailmasta, jossa me elämme.”

Sitä paitsi meidän on elettävä rajun kuvaston kanssa joka päivä.

”Sitä näkee televisiouutisissakin, eikä kukaan suojele sinua siltä”, hän sanoo.

De Bruyckere sanoo pyrkivänsä käsittelemään kauniilla tavalla hankalia asioita: kuolemaa, sotaa, sairautta.

”Panen teoksiini paljon rakkautta, ja uskon että sen tuntee vaikka teokset ovatkin brutaaleja. Se erottaa minut taiteilijoista, jotka todella haluavat sokeerata.”

Mitä hän pyrkii samaan aikaan taiteellaan?

”Annan sinulle esimerkin”, de Bruyckere sanoo.

Muutama vuosi sitten hän kävi flaamilaismaalari Rogier van der Weydenin (1400–1464) näyttelyssä. Siellä hän huomasi, miten eräs pieni teos, jossa Maria pitää sylissään kuollutta Jeesusta, kosketti monia kävijöitä syvästi.

”Kun etsin teoksesta tietoa, minulle selvisi, että van der Weydenille oli tärkeää, että ihmiset voisivat istua kirkossa, katsoa maalausta ja antaa itkun tulla. Ajattelin, että haluaisin, että omat teokseni kommunikoisivat samalla tavalla, sanattomasti.”

Vuonna 2018 de Bruyckeren Suomi-suhteen siisti kymmenen vuoden välein järjestettävien näyttelyiden sarja menee rikki. Keväällä 2018 nimittäin avautuu de Bruyckeren laaja näyttely Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella.

Museonjohtaja Päivi Loimaala kertoo vaikuttuneensa de Bruyckeren teoksista Venetsian biennaalissa.

”Hän on tämän ajan keskeisiä taiteilijoita”, Loimaala sanoo. ”Haastava ja vaikea mutta myös herättävä.”

De Bruyckere ei osaa vielä sanoa itsekään, mitä Sara Hildénillä nähdään. Taiteilija aikoo tehdä sinne uusia teoksia, vaikka mukana on myös vanhoja.

”En halua vain täyttää tilaa teoksilla. On tärkeää, että näyttelyllä on teema”, de Bruyckere sanoo.

Alustavasti näyttelyn taustalla vaikuttavat vuoden 1918 tapahtumat Suomessa.

Nykyaikaa etsimässä Emmassa (Ahertajantie 5) 8. tammikuuta saakka.

Kuka?

Kuvanveistäjä Berlinde de Bruyckere


 Syntynyt Belgian Ghentissä vuonna 1964.

 Tunnetaan parhaiten hevosveistoksistaan. Käyttää materiaalinaan usein vahaa, puuta, villaa, hevosennahkaa ja karvaa.

 Hänen teoksiaan on nähty Suomessa Nykytaiteen museossa 1996 ja Kiasman Ars 06 -näyttelyssä. Nyt teoksia on esillä Emmassa.

 Sai laajempaa julkisuutta Venetsian biennaalissa vuonna 2003 ja uudelleen vuonna 2013 vahaveistoksella Kreupelhout (”aluskasvillisuus”).

Työskennellyt myös yhdessä kirjailija J. M. Coetzeen kanssa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Parisuhde tuntuu puuduttavalta nykymaailman helppouden keskellä – Pitkästä liitosta on rakastuminen kaukana

    2. 2

      Microsoft lakkautti viimein puhelinyksikkönsä – kaikki Nokiasta siirtyneet menettivät työpaikkansa Suomessa

    3. 3

      Tiina luuli saaneensa pojan, mutta lapsi halusikin pukeutua pinkkiin ja vaihtaa nimensä Annaksi – Alaikäisten transsukupuoli­suuden selvitykset lisääntyvät räjähdysmäisesti

    4. 4

      Maailmanlaajuinen verkkohyökkäys jatkoi leviämistään yöllä – Haittaohjelmat iskeneet jo kolmella mantereella yli kymmenessä maassa, myös Suomessa

    5. 5

      Ruotsalaismedia: Näyttelijä Michael Nyqvist on kuollut

    6. 6

      Poliisin sähköinen asiointipalvelu kaatunut – passin hakeminen ei ole mahdollista

    7. 7

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    8. 8

      Suomi ja Ruskeat tytöt mainittu! Isolla jenkkisivustolla julkaistiin pitkä juttu siitä, millaista on olla ei-valkoinen nainen Suomessa

    9. 9

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    10. 10

      Terveystalon ja Diacorin potkuista kerrottiin juuri ennen juhannusta – ”Tietysti toivoisi, ettei perhettä yhdistävää hetkeä pilattaisi irtisanomisuutisilla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    2. 2

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    3. 3

      Helsingin pormestari Jan Vapaavuori palkkasi avukseen stand up -koomikon – Kaikki pormestarien erityisavustajat ansaitsevat yli 5 000 euroa kuussa

    4. 4

      Helsingin alueiden eriytyminen näkyy nuorten arjessa – ”Alepan kulmalta saa helpommin kannabista kuin kaljaa”

    5. 5

      Maailmanlaajuinen verkkohyökkäys jatkoi leviämistään yöllä – Haittaohjelmat iskeneet jo kolmella mantereella yli kymmenessä maassa, myös Suomessa

    6. 6

      Rautatientorille on ilmoitettu jo uusia mielenosoituksia – Poliisi Suomi ensin -aktivisteille: ”Tällä porukalla ei enää Helsingissä osoiteta mieltä”

    7. 7

      Mies löytyi tapettuna kotoaan Helsingissä – Poliisi epäilee erityisen raakaa murhaa

    8. 8

      Liian lapsikeskeisessä liitossa kaikki häviävät – Lapsi voi olla tekosyy vältellä omia ongelmia

    9. 9

      Suomi ja Ruskeat tytöt mainittu! Isolla jenkkisivustolla julkaistiin pitkä juttu siitä, millaista on olla ei-valkoinen nainen Suomessa

    10. 10

      CNN veti pois Venäjä-jutun, kolme toimittajaa erosi – Trump: Vau!

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    7. 7

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    8. 8

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    9. 9

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    10. 10

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    11. Näytä lisää