Kulttuuri

Keski-ikäinen mies, useampi ero, kehnosti myyvät kirjat – ja maailman iloisin mieli!

Peter Mickwitz innostuu koko ajan, kaikesta, ja ihan kaikki on myös mahdollista. Hänen uusi proosakokoelmansa ylistää elämän onnea.

Tiedättehän keski-ikäisen miehen, joka alakuloisena laahustaa suomalaisessa kaunokirjallisuudessa. Finlandia-palkinnosta päättänyt Baba Lybeck löysi kaikista tämän vuoden ehdokkaista ennen aikojaan vanhentuneita äijiä, jotka eivät näe elämässään eteenpäin. Eivätkä kai ihmeemmin välittäisi nähdä taaksekaan.

Kaik o mänt, kuten jo Rokka vastasi majuri Sarastien viralliseen mutta onttoon optimismiin Tuntemattomassa sotilaassa.

Kun käsiin osuu joulun alla ilmestynyt lyhytproosateos Se mikä avautuu ja ehtii lukea hieman, täytyy oikein hieraista silmiä: teos vaikuttaa elämän­onnen ylistykseltä ja tekijä ilon apostolilta!

Vaikka on keski-ikäinen suomalainen mies! Vieläpä sellainen, joka taitaa vain ajatella ajattelemista ja kirjoittaa kirjoittamisesta, kuten muutkin kaupallisten kustantamojen tappolistalla olevat nykyrunouden nyhrääjät. Ja tämä tapaus rustailee kaiken kukkuraksi pienen vähemmistön kielellä, ruotsiksi.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

On tavattava Peter Mickwitz (s. 1964) ja selvitettävä, onko hän todellinen.

Pöytään istuu hymyilevä mies. Ei, hän ei purjehdi eikä nyrkkeile.

Eilen hänellä oli kaksi kokousta, jotka veivät käytännössä koko päivän. Tänään on toiset kaksi, ja illalla artikkelin deadline, seuraavana aamuna lähtö Ruotsiin.

Ei kuulosta runoilijan elämältä.

”Juu, ei”, Mickwitz naurahtaa. ”Mutta olen huomannut, että vastuunkantaminen tekee minulle hyvää.”

Kuten esimerkiksi juuri kokoukset. Niitä kertyy luottamustehtävistä. Mickwitz on muun muassa Författarföreningenin varapuheenjohtaja, Nuoren voiman säätiön puheenjohtaja, kirjastoapurahalautakunnassa ja Nylands svenska kulturfondetin johtokunnassa. Valtion kirjallisuustoimikuntaan hän kuului kuusi vuotta.

Uskottu mies yrittää tehdä työtä kirjallisuuden hyväksi.

”Runouden puolesta joutuu tekemään kovasti töitä, jotta se ylipäätään olisi olemassa. Pelkkä runojen kirjoittaminen ei riitä.”

Lisäksi kokoukset pitävät muulloin kotona työhuoneessaan puuhaavan miehen elämän koossa.

”Jos vain kirjoittaisin, tapaisin hädin tuskin ketään ja muuttuisin varmaan aika kummalliseksi. Kun toimin ja teen töitä muiden kanssa tai muiden hyväksi, näen itseni ulkoapäin.”

Tärkein itsensä näkemisen ja sosiaalisuuden areena Mickwitzille ovat kuitenkin – ehdottomasti! – omat lapset. Niitä hänellä on kolme. Kolmen eri naisen kanssa.

Se alkaa jo kuulostaa runoilijan elämältä.

”Juu, niin... Ei tosin ihan vastaa omaa kuvaa itsestäni, mutta näin se vaan on mennyt. Ei kyllä kuulosta kovin vastuulliselta toiminnalta.”

Vanhin lapsi on jo aikuinen, nuorin vasta ihan vauva. Nyt Mickwitz on eniten yhdessä 11-vuotiaan tyttärensä kanssa: joka toisen viikon.

”Pidän hirveästi lapsista”, tuore isä sanoo.

Se näkyy myös hänen teksteissään. Runoilija Kristiina Lähteen valikoimassa, suomentamassa ja toimittamassa lyhytproosakokoelmassa esimerkiksi suru muuttuu pehmoleluksi, jota voi halailla kuin lapsi. Eikä suru sitten enää tunnukaan järin kamalalta. Pikemminkin hellältä.

”Lapsen kanssa oleminen ja kommunikointi on ilman muuta vaikuttanut kirjoittamiseeni. Leikillä on teksteissäni tärkeä osa.”

Kirjoituksessa Muumipeikkoa juhlapöytään lapsiperheiden aarteista valmistetaan vatsojen herkku, kaikella mahdollisella kunnioituksella, rakkaudella sekä niin kulinaarisella kuin kulttuurihistoriallisellakin tietämyksellä. Tyylikkäästi.

Valtion kirjallisuustoimikunnan jäsenenä Mickwitz sai yliannoksen romaaneja.

”Luin miltei kaikki Suomessa julkaistut.”

Niinpä hän siirtyi ahmimaan runouden lisäksi tietokirjoja, oikeastaan mitä tahansa kansantaloustieteestä evoluutiobiologiaan.

”Tämän lukemisen kautta kertynyttä tietoa uudessa suomennosvalikoimassa on paljon, leikin lomassa siis. Teos sisältää todellisia, vääristeltyjä ja keksittyjä faktoja. Tunteiden mysteerit ja luonnonhistoria kohtaavat.”

Suomentaja Kristiina Lähde on luonnehtinut Mickwitzin tekstejä sanalla fuusiokeittiö.

Mickwitz muistuttaa, että scientist-sanaa käytettiin ensimmäisen kerran vasta 1830-luvulla. Sitä ennen tiedemiehet olivat filosofeja.

Ajatus tiedon kauneudesta sopii hyvin Mickwitzin poetiikkaan. Samoin se, että lukemalla lisää oppii myös sen, miten paljon enemmän kuin aiemmin osasi kuvitellakaan on sellaista, mistä ei tiedä mitään.

Ilon apostoli ei nakuttele kiinni aforistisia varmuuksia, vaan haluaa pitää käsitykset liikkeellä, keskustella. Näin hän kirjoittaa:

Kirjoittaminen ei synny, ehkä tietäminenkään ei synny, syventävistä opinnoista vaan heikkoudesta, epätietoisuudesta ja valoisasta keveydestä.

”Se, että ei tiedä, ei ahdista vaan innostaa”, Mickwitz tähdentää.

Ilo on hänelle niin kirjoittamisen kuin elämänkin perusta. Koko ajan oppii enemmän.

”Kaikki on suunnattoman kiinnostavaa, kaikki on mahdollista. Kirjoittaminen perustuu täysin siihen. Mutta myös elämä. Kirjoittaminen ja elämä sekoittuvat.”

”Se on poetiikkaa yksinkertaisimmillaan. Rajoja ei ole. Yhä kummallisempia ja kiinnostavampia hankkeita voi tehdä loputtomiin.”

Niinpä haikeus nuoruuden loppumisesta, saati menettämisestä, on hänelle tyystin vierasta.

Loputon uteliaisuus ja innostus taitavat kulkea Mickwitzeillä suvussa. Myös Peterin isä Johan oli runoilija.

”Kun katsoin, miten hän eli ja mitä runoilijuus teki hänelle, päätin, että kirjailija on viimeinen asia, mitä minusta ikinä tulee. Suunnittelin meneväni lukion sijasta opistoon ja ryhtyväni insinööriksi, koska se on mahdollisimman kaukana kirjallisuudesta.”

Mutta, sattumalta, 15-vuotiaana tuli kirjoitettua yksi runo.

”Heti ymmärsin, että kirjoittamisessa, runoudessa on lupaus täydellisestä vapaudesta. Toki kesti kauan ennen kuin osasin tarpeeksi kirjoittaakseni tavalla, jossa lupaus vapaudesta toteutuu, mutta koukkuun jäin heti.”

Myös se suuntasi nuorukaista, että kotona oli paljon kirjoja.

”Tajusin, että ei ole mahdollista tehdä mitään muuta. Elän kirjoittamisessa ja lukemisessa. Minun kannaltani ihan kaikki maailmassa liittyy niihin.”

Arto Paasilinnan äijäklassikossa Onnellinen mies (1976) siltainsinööri Jaatinen pitää yhtä aikaa kahta vaimoa polvillaan, kokonaista kuntaa johtajineen myös. Mickwitz ei ole katunut päivääkään sitä, että ei ryhtynyt alalle.

Tietysti elämään kuuluu surua.

”Mutta menetys tekee kevyemmäksi”, Mickwitz sanoo. ”Surut eivät saa raahautua mukana ja vetää alas.”

Pääsemme takaisin valoisaan keveyteen.

”Kirjoittaminenkin on menettämistä, asioiden pois antamista. Minulla ei ole mitään valtaa siihen, miten minua luetaan. Sekin on keveyttä, en enää hallitse. Valoisaa se on siksi, että kyse on antamisesta. Annan, enkä saa mitään takaisin.”

Esikoisrunokokoelma i ljuset – niinpä: valossa – ilmestyi jo vuonna 1991. Ensimmäistä omaa suomennoskokoelmaa saatiin odottaa vuoteen 2006 saakka. Silloin ilmestyi Lasinen avaruusalus Jyrki Kiiskisen kääntämänä.

Se mikä avautuu on vasta toinen suomennos merkittävästä tuotannosta.

”Minulle Kristiina Lähteen kokoama uutuus sisältää kaksi kirjaa: omat tekstini, mutta sellaisessa järjestyksessä, että tulos on hieman vieras – myönteisessä mielessä: näen itseni uudessa valossa. Mikä on hyvin tärkeää eteenpäin pääsemisen kannalta.”

Seuraavaksi Mickwitz aikoo yrittää laajempaa proosateosta. Hän ei tosin vielä tiedä, mihin genreen se mahtaisi kuulua, vaikka onkin suunnitellut sitä jo vuodesta 1997 lähtien.

”Olen hyvin, hyvin hidas.”

Hän on aina kirjoittanut rinnakkain useita kirjoja. Edellä mainittu kymmensivuinen muuminpaistojuttu syntyi noin kahdentoista vuoden aikana.

Peter Mickwitz, kaupallisen kustantajan unelma.

”Todellakin”, hän naurahtaa.

”Ainakin kolme kirjaa haluan vielä kirjoittaa. Olen pohtinut niitä pitkään ja tehnyt muistiinpanoja... Ne kypsyvät hitaasti.”

Välillä on kausia, jolloin tekstiä ei synny. Mutta se ei Mickwitziä huoleta.

”Parhaimmillaan kirjoittaminen ja lukeminen ovat euforiaa, joten on suuri etuoikeus saada olla mukana.”

”Vanhemmiten tuntee itsensä paremmin, tietää mitä haluaa ja mitä ei halua. Jatkuvasti avautuu uusia mahdollisuuksia. Mikään ei lopu.”

Peter Mickwitz viittaa brasilialaisen Clarice Lispectorin romaaniin Tähden hetki, joka ilmestyi vuonna 1996 Tarja Härkösen suomentamana sekä Mickwitzin kumppaneineen pyörittämän pienen ai-ai -kustantamon julkaisemana.

Teoksen lopussa päähenkilö tekee kuolemaa. Päätössanat ovat:

Älkää unohtako että siihen saakka on mansikka-aika. Kyllä. 

 

Peter Mickwitz: Lyhytproosaa. Se mikä avautuu. Valikoinut, suomentanut ja toimittanut Kristiina Lähde. Teos. 223 s.

Kuka?

Peter Mickwitz


 Suomenruotsalainen kirjailija (s. 1964), kääntäjä ja taiteilija­professori.

 Esikoisrunokokoelman i ljuset (1991) jälkeen yli kymmenen teosta, niin runoutta kuin lyhytproosaa.

 Toimitti lehtiä ai-ai (1988–91) ja Kontur (1992–94).

 Runoja suomeksi antologiassa Etupainoinen pyrstötähti (2000).

 Jyrki Kiiskisen suomentama runokokoelma Lasinen avaruusalus (2006).

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kirjallisuus
  • Kirjat

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    2. 2

      Ikäviä uutisia veronmaksajalle: Koululounaan jättää syömättä joka kolmas teini – Miksi inhokkiruokia tarjotaan niin sinnikkäästi?

    3. 3

      Millä autolla naapurissasi ajetaan? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    4. 4

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    5. 5

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    6. 6

      Yhä useammalla alalla on pulaa työntekijöistä – Katso hakukoneesta, missä ammateissa kaivataan tekijöitä asuinseudullasi

    7. 7

      Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto 33 prosentin kannatuksella

    8. 8

      Suomen suurin koskaan järjestetty lähiöfestivaali alkaa tänään – HS esittelee kolme kiinnostavaa uutta lähiötä ja festivaalin tärpit

    9. 9

      Trump vaati kansallislaulun aikana protestoiville NFL-pelaajille potkuja – Jacksonville Jaguarsin omistaja riviin pelaajien rinnalle

    10. 10

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    2. 2

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    3. 3

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Ateistia pidetään moraalittomana ihmisenä – paitsi Suomessa

    5. 5

      ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

    6. 6

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    7. 7

      Nykymissit valmistautuvat kilpailuunsa kuin urheilijat – ja näyttävät saunapuhtainakin hämmentävän hyviltä, koska kauneuden eteen tehdään töitä enemmän kuin koskaan

    8. 8

      Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto 33 prosentin kannatuksella

    9. 9

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    10. 10

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    5. 5

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    8. 8

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    9. 9

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää