Kulttuuri

Oliko esi-isä kansallistaiteilijan lehtolapsi? Venla Hiidensalo kirjoitti romaaniinsa Albert Edelfeltistä myös oman sukunsa arvoituksen

Sinun tähtesi -romaani kertoo kuvataiteilijasta, joka muovasi suomalaista kulttuuria ja makasi mallejaan inspiraation toivossa.

Piika katsoo taivasta päällään huohottavan miehen olkapään yli. Tällaista on tulla lumotuksi, hän ajattelee. Aktin jälkeen hän nyppii havunneulasia hameestaan, ja mies sujauttaa käteen setelin.

Kohtaus on Venla Hiidensalon ensi viikolla ilmestyvästä romaanista, joka kertoo kuvataiteilija Albert Edelfeltin (1854–1905) elämästä. Sinun tähtesi -romaanin mukaan mallien makaaminen kuului siihen olennaisena osana. Miksi?

”Käsittääkseni Edelfelt ei osannut maalata kuin rakastuneena. Hän tarvitsi lumoutumista ja intohimoa suhteessa malliinsa”, Hiidensalo analysoi.

Mallien näkökulmasta Suomen kultakauden taidetta ei ole vielä pitkään katsottu. Nyt puhutaan jo reilusti siitäkin, että malleja käytettiin seksuaalisesti hyväksi. Niin teki myös Edelfelt.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Hän pystyi tekemään niin. Mutta ehkä siinä oli rocktähtiasetelmaakin: naiset olivat mielellään hänen kanssaan, koska hän oli kuuluisa ja komea.”

Rocktähdestä Hiidensalo olikin ensin kolmatta romaaniaan kirjoittamassa. Sitten kansallistaiteilijan tarina kiilasi väliin.

Olihan se myös sukutarina.

Niin kauan kuin Hiidensalo (s. 1975) muistaa, hänen helsinkiläisperheessään on kerrottu totena tarinaa siitä, että isoisän isä oli Edelfeltin avioton poika.

Tämän Julius Num­melinin äiti Agatha oli piika ja neljän aviottoman lapsen äiti – tuskin omasta halustaan vaan siksi, ettei kyennyt estämään raskauksiaan. Köyhyydestä huolimatta hänen kerrotaan lasten syntymän jälkeen perustaneen siirtomaatavarakaupan.

Hiidensalo näyttää lehtileikettä vuodelta 1883, jossa Agatha tarjoaa Yrjönkadulta kaksiota vuokralle.

”Mistä piika olisi saanut sellaisen asunnon? Tai pesämunan kaupan perustamiseen”, Hiidensalo kysyy.

Sukutarinan mukaan Agatha oli ollut Edelfeltin malli, ja sen takia tämä avusti lapsensa (tai lastensa) äitiä. Kun Julius kasvoi, hän suomensi nimensä Unholaksi ja loi Helsinkiin kokonaisen siirtomaatavarakauppaketjun. Vaimo Ida puolestaan hoiti vaatekauppoja.

Ennen sotia Unholat olivat menestyvä kauppiasperhe, jonka elämään kuului juhlia, ulkomaanmatkoja ja mahonkinen moottoripursi.

Yhden sukutarinan mukaan Julius ajeli poikansa kanssa autolla Porvoon seudulla ja pysähtyi katsomaan Haikon kartanon mailla sijaitsevaa taloa, jonka Edelfelt osti 1880 huvilakseen.

”Tuo kaikki voisi olla minun”, Julius oli sanonut.

Sinun tähtesi -romaanissakin Julius esiintyy, mutta täysin fiktiivisenä hahmona. Hän aikuistuu saamatta tietää, kuka isä on, ja luisuu epämääräisen herrakaunan ajamana sisällissodan punaisiin riveihin.

”Ei kirjoittaessa voi jumittua liikaa tosiasioihin, se kahlitsee”, Hiidensalo sanoo.

Lähtökohtana ja innoituksena suvun vaiheet ovat kuitenkin aina olleet: ”Ne tekevät kirjoittamisesta intensiivisempää.”

Edellisessä romaanissaan Karhunpesä (2014) hän kytki samaan juoneen sekä isän- että äidinpuoleisia esivanhempiaan. Yhtä heistä päähenkilö jäljitti punapakolaisten leiriltä Venäjältä, toista Nikkilän mielisairaalasta.

Vaiettuja asioita ja salaisuuksia löytyy Hiidensalon mukaan jokaisesta suvusta. Sotatraumat vaikuttavat sukupolvesta toiseen, samoin muut muinaiset riidat ja häpeät. Sellainen Juliuksen alkuperäkin tietysti oli.

”Salaisuudet pitää sanallistaa, ja sitä juuri kirjailijana teen. Tehtäväni on tutkia asioita, joita ympäröi hiljaisuus, tehdä ne näkyviksi. Tavallaan yritän myös ratkaista sukuni ongelmia.”

Yksityisestä terapiasta ei kuitenkaan ole kyse. Historiassa on Hiidensalon mukaan paljon yhteistä – myös nykyajan kanssa.

”Minua kiinnostavat valtasuhteet yhteiskunnassa ja perheissä. Se, että joku jää vähälle huomiolle tai joutuu varhain vastuunkantajaksi, ei ole kadonnut mihinkään. Ja jos 1800-luvun lopulla eri luokkiin kuuluvat tai naiset ja miehet elivät eri todellisuutta, kyllä nykyäänkin eriydytään.”

Tarinankertojana Hiidensalo katsoo myös seuraavansa omaa isoäitiään. Pietarissa syntyneen, persoonallisen ja elämän heittelemän Oilin sadut kuuluivat Venlan lapsuuteen. Myöhemmin ne vaihtuivat sukutarinoihin, joista ei puuttunut arvoituksia tai kohtalon kuritusta.

”Kesähuvilalla kuuntelimme gramofonilevyjä ja joimme viiniä aamuyöhön asti, ja isoäiti kertoi. Aamulla, kun muut nukkuivat krapulaansa, hän oli jo puutarhassa viinimarjoja poimimassa.”

Juuri isoäiti sai Hiidensalon teini-iässä kiinnostumaan Agatha-esiäidin suhteesta Edelfeltiin.

Jo parikymppisenä hän tiesi ryhtyvänsä elättämään itsensä kirjoittamalla. Viestinnän opintoja seurasivat vuodet vapaana toimittajana, sitten proosakirjoittamisen harjoittelu Kriittisessä korkeakoulussa. Esikoisromaani, toimittajaelämää kuvaava Mediahuora ilmestyi 2012.

”Ennen nyt ilmestyvää kirjaa tutkin Edelfeltiä ja mahdollista sukuyhteyttä paljonkin. Myös dna-testi on tehty. Sen perusteella minulla on etäinen yhteys samaan ruotsalaiseen Benzelstiernan aatelissukuun kuin Edelfeltillä.”

Tämä ei kuitenkaan vielä riitä todistamaan suoraa sukulaisuutta. Tarvittaisiin lisää dna-osumia. Asiaa vaikeuttaa se, ettei Edelfeltillä tai tämän sisarilla ole jälkeläisiä, joita testata.

”Yksi mahdollisuus olisi löytää lisää aviottomia lapsia.”

Se ei liene mahdotonta, niin paljon puhetta taiteilijan vilkkaasta seksielämästä on riittänyt 1800-luvulta asti.

Kaunokirjallisuudessakin mahdollisia jälkeläisiä on käsitelty tämän tästä, esimerkiksi Anna Kortelaisen Virginie!-romaanissa (2002), Enni Mustosen (eli Kirsti Mannisen) Emännöitsijässä (2015) ja Raija Orasen tuoreessa Acktéssa, jossa oopperalaulaja Aino Acktén ja Edelfeltin välillä on kiihkeä romanssi.

Kun uuden romaanin kirjoitustyö lähti käyntiin, Venla Hiidensalo jätti dna-testien pohtimisen, sillä aviottoman Juliuksen sijaan pääosaan nousikin ristiriitainen, kunnioitettu ja paheksuttu Albert Edelfelt.

”Jo Anna Kortelainen pudotti Edelfeltin kansakunnan kaapin päältä. Luin hänen väitöstutkimuksensa ja toimittamansa Edelfeltin kirjeet, samoin paljon tekstejä kulttuurihistoriasta, Helsingistä ja sisällissodasta. Belle epoque ennen ensimmäistä maailmansotaa on aina kiinnostanut minua.”

Hiidensalo halusi tutkia aikaa, jolloin suomalaista kulttuuria vasta rakennettiin. Siinä on hänestä yllättävän paljon samaa kuin 2010-luvussa.

”Silloin pohdittiin kansallista identiteettiä niin kuin nytkin. Ja jälleen ongelmana tuntuu olevan suomalaisuuden fragmentoituminen. Niin kutsuttu kansa haluaa ja tekee vääränlaisia asioita eikä suostu ylhäältä annettuun kiiltokuvarooliin. ”

Suomen itsenäistyessä kansa kapinoi lopulta sisällissodassa, nyt sivistyneistöä vastaan nousevat populistit. Hiidensalosta koko suomalaisuus pitäisi pyrkiä määrittelemään rakentavammalla tavalla.

”1800-luvun lopulta löytyisi kaikupohjaa”, hän sanoo. ”Silloinkin piti hahmottaa maailmaa ja rajoja uudelleen. Pitäisi myös pohtia, mitä on suomalaisuuden ytimessä. Minulle siellä on kulttuuria, tarinoita ja metsää.”

Kansallisen identiteetin muovaajan lisäksi Albert Edelfelt oli varhainen julkkis ja taidetähti. Silti hahmossa oli piirteitä, jotka kuka tahansa modernikin taiteen pätkätyöläinen tai itsensä työllistäjä tunnistaa.

Se näkyy ja kuuluu Sinun tähtesi -romaanissa, jonka taiteilija tuskailee tylsiä tilaustöitä ja riittämättömyyttään. Nyt pitää mukautua markkinalogiikkaan, tuotteistaa itseään, taistella vähistä apurahoista.

”Taiteilijuutta glorifioidaan, mutta todellisuus on leivän hankkimista sieltä sun täältä”, Hiidensalo huokaa. ”Allu Edelfeltin elämä oli pitkään jatkuvaa kompromissien tekemistä, ja saman tunnistan kirjailijana.”

Parhaim­millaan luomistyö on flow-tila, jossa voi maalata tai kirjoittaa väsymättä vaikka läpi yön. ”Mutta ei sekään yleensä riemukasta ole.”

Allu-taiteilija tuntuu siis tutulta.

Maailmankansalainen kaipasi Pariisista Haikon merituuleen, Suomesta takaisin suurkaupungin hälyyn ja savuun. Venla Hiidensalokin haluaisi viettää talvensa muualla, mutta tuntea silti, missä juuret ovat.

Ehkä se on taiteilijuutta, ehkä suomalaista identiteettiä. Ehkä myös sukulaisuutta.

Venla Hiidensalo: Sinun tähtesi. 480 s. Otava. Romaani ilmestyy 5. 1. 2017.

Kuka?

Venla Hiidensalo


 Helsinkiläinen kirjailija, s. 1975.

 Julkaissut romaanit Mediahuora (2012) ja Karhunpesä (2014). Sinun tähtesi ilmestyy tammikuussa 2017.

 Toimittajana kirjoittanut mm. Nykypäivään, Oliviaan ja Imageen.

 Tekeillä väitöstutkimus luovan alan yrittäjistä julkisessa keskustelussa.

 Yhden tyttären äiti.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kirjallisuus
  • Albert Edelfelt
  • Romaanit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    2. 2

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    3. 3

      Vuosikymmeniä vaivannut mysteeri ratkesi: lähes kukaan ei lapsena pitänyt mustaa miestä tummaihoisena – ”Vanhemmat siirtävät omia pelkojaan lapsilleen”, sanoo psykologi

    4. 4

      Suomalaisen yleisin ansio on 2 500 euroa – katso palkat ammateittain ja vertaa laskurilla omaa palkkaasi muihin iän ja koulutuksen mukaan

    5. 5

      Internet ei saa tästä tarpeekseen: häissä pettymyksensä avoimesti osoittava pikkutyttö

    6. 6

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    7. 7

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    8. 8

      Menikö ohi, miten alkoholilaki muuttuu? Ravintolassa juomista voi jatkaa aamuviiteen, vuosikertaviiniä saa huutokaupasta ja vahvoja käsityöläisoluita suoraan panimosta

    9. 9

      Terveystarkastajat ovat alkaneet ratsata Airbnb-asuntoja Helsingissä

    10. 10

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    2. 2

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    3. 3

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    6. 6

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    7. 7

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    8. 8

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    9. 9

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    10. 10

      Suomi sallii hyönteisten kasvattamisen ja myymisen ruoaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    5. 5

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    6. 6

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    11. Näytä lisää