Valikko
Kulttuuri

”Paavius on Rooman piispan röyhkeää vallan tavoittelua!” – Tällainen someräyhääjä Martti Luther olisi, jos eläisi nyt

Martti Luther julkaisi katolisen kirkon vastaiset teesinsä 500 vuotta sitten. Jos Luther eläisi tässä ajassa, hän ajaisi asiaansa riehumalla sosiaalisessa mediassa. Nyt hän saisi todennäköisesti syytteen kiihottamisesta kansanryhmää –juutalaisia – vastaan.

Kuvitellaanpa hetken verran, että Martti Luther – uskon­puhdistaja keskiajalta – eläisi nyt. Missä hän julkaisisi kuuluisat teesinsä?

Sosiaalisessa me­diassa. 2010-luvun Luther julkaisisi 95 teesin sijasta 9 500 tviittiä.

Esimerkiksi teesi numero 52 mahtuisi 140 merkin Twitter-viestiin suomeksi aivan sellaisenaan:

”Toivo tulla anekirjeellä autuaaksi on turha, vaikka sitten anekauppias, vieläpä paavi itse, panisi oman sielunsa siitä ­pantiksi.”

Myös teesi numero 43 on kuin tehty Twitteriin:

”Opetettakoon kristityille, että se, joka antaa köyhälle tai lainaa tarvitsevalle, tekee paremmin, kuin jos hän lunastaisi aneen.”

Vain pientä tiivistämistä vaatisi teesin 79 tviittaaminen:

”On Jumalan pilkkaamista ­sanoa, että aneristillä, joka on koristettu paavin vaakunalla ja pystytetään kirkkoihin, on sama arvo kuin Kristuksen ristillä.”

Pidemmät tekstit Luther ­hakkaisi blogiinsa ja julkaisisi Facebookissa. Tykkäysten määrässä hän kilpailisi Donald Trumpin ja Kanye Westin ­kanssa. Seuraajat laskettaisiin miljoonissa, ja Google-mainos­tulot elättäisivät.


Instagramiin Luther työntäisi keskiajan mallin mukaisesti ­törkeitä pilakuvia paavista, anekauppiaista ja kardinaaleista. Niistä kasvaisi meemejä, joista hätkähdyttävimmät keräisivät klikkejä myös sanomalehtien nettisivuilla.

Lutherista leviäisi selfieitä Raamattu kädessään, saarnastuolissa tai tutkijankammiossa. Omakuvat Luther sävyttäisi tummiksi, koska hän oli piintynyt pessimisti, joka koki ihmiselämän Jumalan ja Saatanan välisenä sotatantereena.

Saatana oli hänelle todellinen hahmo, ja ihmisen osaksi jäi ­valita, taisteleeko hänen puolellaan vai häntä vastaan. Muita vaihtoehtoja ei ollut, ja paavi oli valinnut väärin. Lutherin maailmankuva oli siis mustavalkoinen, ja sellaisella asenteellahan somessa loistaa.

Lutherin sanankäyttökin passaisi nettipaasaamiseen kuin lantti kolehtiin. Kirjassaan Kirkon Baabelin vankeudesta (1520) Luther julistaa: ”ANEET OVAT ROOMAN TEESKENTELIJÖIDEN HYÖDYTÖNTÄ KEKSINTÖÄ”.

Twitterissä hän toki lisäisi ­perään kolmesta kymmeneen huutomerkkiä.

Ensi syksynä tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Luther ­julkaisi teesinsä Witten­bergissä Saksassa. Nyky­tiedon mukaan hän ei ilmeisesti naulannut niitä kirkon oveen.

Tekstissään Luther muun ­muassa syytti katolista kirkkoa uskovaisten rahastamisesta. Kirkko myi anekirjeitä, joita ­ostamalla sai syntejä anteeksi.

Teesiensä ja elämäntyönsä ­ansiosta Luther on edelleen sekä hengellisen että koko läntisen maailman supernimiä.

Kaksi vuotta sitten yhdysvaltalainen MIT-korkeakoulu tutki Wikipedia-mainintojen perusteella vuosina 800 e.a.a.–1950 eläneiden ihmisten tunnettuutta. Uskonnollisista hahmoista Lutherin edelle ylsivät ainoastaan Jeesus, Mooses, Muhammed ja Aabraham.

Teesit käynnistivät evankelisen liikkeen syntymisen. Tämä johti vuosikymmeniä myöhemmin prostestanttisten kirkkokuntien perustamiseen. Lutherista puhutaan uskonpuhdistajana, koska hän halusi pestä katolisen kirkon korruptiosta ja lakaista paavin syrjemmälle uskovaisen ja Jumalan välisestä kanssa­käymisestä.

Länsimaiselle kulttuurille ja yhteiskuntajärjestykselle Lutherin ja hänen kumppaniensa ­vaikutus on ollut järisyttävä. ­Kirkon valta mureni ympäri ­Eurooppaa. 1500-luvun reformaatio loi pohjaa länsimaiden uskonnolliselle moninaisuudelle.

Täysin vallankumouksellinen oli Lutherin ajatus siitä, että ­kuka tahansa uskovainen saa ­tulkita Raamattua. Ajatuksen voi katsoa raivanneen tietä modernille tasa-arvokäsitykselle.

Sitä mukaa, kun tutkimustieto Lutherista lisääntyy, tarkentuu kuva hänestä myös tavallisena ihmisenä, joka uskoi järkähtämättä kahteen: Raamattuun ja omaan järkeen.

Tuo usko teki Lutherista ­julkkiksen jo omana aikanaan, ja nykyäänkin hänen vakau­mustaan on helppo kunnioittaa.

Näinä valemedioiden aikoina käy kelle tahansa ihanteeksi ­lutherilainen lähdekritiikki. ­Uskonpuhdistajan perusväite oli se, että Jumalan sana tulee ­Raamatusta eikä paavin suusta.

Vuonna 1520 Luther kirjoitti:

”– – paavi ei saata olla ainoa, joka on oikeassa, jos kerran ­pitää paikkansa tuo uskon­kappale: ’Minä uskon pyhään, kristilliseen kirkkoon’. Sillä muussa tapauksessahan pitäisi rukoilla: ’Minä uskon Rooman paaviin’ ja niin ollen asettaa ­koko kirkon ­sijaan yksi ainoa ­ihminen, mikä ei olisi muuta kuin perkeleellistä ja helvetillistä erehdystä.”

Lutheria korpesi myös tapa, jolla paavi tunki näppinsä uskovaisten henkilökohtaiseen elämään. Katolisen munkin vala ­esti Lutheria yhtymästä naiseen, vaikka samanlainen läheisyydenkaipuu häntä poltteli kuin muitakin ihmisiä.

Paavin vastaista viestiään ­Luther suolsi loputtomiin. Ja Rooma vastasi samalla mitalla. Tämä oli mahdollista, koska joukkoviestintä oli juuri syntynyt tuoreen painotekniikan ­ansiosta.

Monista Lutherin pamflettikirjoista tuli bestsellereitä. Eikä ­ihme: olihan yliopistoälykkö myös rivimunkki, joka rohkeni uhmata paavia.

Lutherin hengen pelasti ilmeisesti se, ettei Saksan silloinen maallinen valtias luovuttanut häntä Roomaan rangaistavaksi.

Teesien julkipanon jälkeen ­silmukka Lutherin ympärillä ­kuitenkin kiristyi. Hyvämaineisesta augustiinolaismunkista ja teologian professorista oli tullut kirkollista valtaa pitävien vihollinen.

Vuonna 1520 paavi Leo X ­julkaisi bullan eli paavillisen ­kirjeen nimeltä Exsurge Domine, jossa hän uhkasi Lutheria ­kirkonkirouksella.

Pian Wittenbergissä valkeni joulukuun 10. päivä.

Luther rakensi kirjakekoa. Hän asetteli läjään oman kopionsa bullasta, katolisen kirkon lakiopuksen ynnä muita paavin ­siunaamia teoksia. Keko kohosi kappelin edessä, kaupungin itäisen portin luona. Opiskelijat ­auttoivat.

Sitten Luther tuikkasi koko roskan tuleen. Kirjoitukset ­roihusivat tuhkaksi samassa ­paikassa, jossa wittenbergiläiset tapasivat polttaa tauteihin ­kuolleitten ihmisten ryysyjä.

Se oli keskiaikaista kamppailua uskontulkinnasta. Nykyään moista kutsuttaisiin propagandasodaksi tai taisteluksi sanan­vapaudesta.

Ikkunasta näkyi laaksoon.

Samaan, jossa Martti Luther kirmaili teini-ikäisenä vieraillessaan äitinsä sukulaisten luona Eisenachissa.

Nyt hän oli vankina, tavallaan. Huone oli suuri, ja se sijaitsi ­ritarien majoitus­tiloissa. Oletet­tavasti huoneessa oli sänky, ­pöytä ja tuoli sekä takka tai ­hella. Ensimmäis­ten viikkojen aikana ateriat tarjoiltiin turvallisuus­syistä huoneeseen.

Oli toukokuu 1521, ja Luther piilotteli Wartburgin linnassa.

Elämä ulkomaailmassa oli ­käynyt liian vaaralliseksi. Kuukautta aiemmin Wormsin valtiopäivillä keisarikunnan hallitsija Kaarle V oli julistanut Lutherin lainsuojattomaksi, koska munkki ei edelleenkään perunut puheitaan. Hän seisoi kirjoitustensa takana.

Nyt kuka tahansa sai tappaa Lutherin ilman rangaistusta. Hän eli maanpaossa.

Taistelu paavia vastaan oli ­johtanut siihen, että Leo X oli toteuttanut edellisvuonna bullassa esittämänsä uhkauksen. Luther oli virallisesti kirkonkirouksessa, kerettiläinen, ja ­paavin sanojen mukaan myös Saatana munkin kaavussa. Moni luuli Lutherin jo kuolleen. Kenties hänet olisikin surmattu, ­ellei hänen suojelijansa, vaaliruhtinas Fredrik Viisas olisi Wormsin valtiopäivien jälkeen järjestänyt sieppausta, jossa Luther kiidätettiin hevoskyydillä Wartburgin muurien suojiin.

Luther ei lannistunut. Hän poimi Raamattunsa ja kävi ­töihin.

Uusi testamentti kääntyi ­saksaksi 11 viikossa. Wartburgissa Luther jatkoi myös vilkasta kirjeenvaihtoaan lähettäen ­postinsa muka Kreikan saaristosta tai ”lintujen valtakunnasta”.

Se oli kivuliastakin aikaa. Ruumista raastoi ummetus, ­sielua paholainen. Uskonelämän pohja tutisi ilman luostariarjen tuttuja rutiineja. Laiskotti ja nukutti.

Wartburgissa Luther ei pukeutunut munkiksi. Kaapu jäi vetämättä päälle ensimmäistä kertaa 16 vuoteen. Luther antoi hiusten kasvaa takaisin päälaelle ja leuan peittyä tummaan partaan. Näin hän naamioitui ritariksi.

Kokonaan Luther luopuisi kaavusta muutaman vuoden kuluttua. Niin hän sitoutuisi Kristukseen omilla, ei paavin ehdoilla.

Wartburgissa vierähti kymmenen kuukautta.

Keväällä 1522 Luther rohkeni palata Wittenbergiin seuraajiensa pariin, yhä virallisesti harhaoppisena ja lainsuojattomana.


Alkoi varsinainen reformaattorin työ. Homma oli hyvin ­raskasta ja hahmotonta. Kiistely uskontulkinnoista jatkui paavin vastustajienkin keskuudessa. Nyky-Luther kuvailisi projektia haasteelliseksi.

Valmiina uskonpuhdistaja ei urakkaansa nähnyt. Hän kuoli vuonna 1546 epävarmana ­liikkeen tulevaisuudesta.

Mutta ennen lähtöään ­Wittenbergin jääräpää sai ­paikattua suuren puutteen, ­joka oli kalvanut häntä jo ­luostarissa.

Katariina von Bora ei ollut Lutherin ykkösvalinta vaimoksi. Luther jopa patisteli ­­­­tut­tu­aan naimaan hänet, mutta ­tutun vanhemmat pitivät ­Katariinaa liian köyhänä.

Katariina von Bora oli luostarista karannut entinen nunna. Sellaista sattui tuohon aikaan. Yhtä aikaa Katariinan kanssa oli paennut 10 nunnaa. He olivat saaneet vaikutteita Lutherilta.

Oli kulunut kolme vuotta ­siitä, kun Luther oli palannut Wartburgista, ja Saksassa oli käyty talon­poikaissotaa. Luther piti sotaa Saatanan voittokulkuna. Siksi hän halusi todistaa paholaiselle ­vaeltavansa itse iloisin ja urhein mielin.

Se oli yksi syy siihen, miksi hän nai Katariina von Boran. Luostarielämän naimattomuuslupaukset rikottiin ja häät ­pidettiin kesäkuussa 1525. ­Luther oli 41-vuotias, ­vaimo 15 vuotta nuorempi.

Kun Katariina tuli raskaaksi, huomasi ukkomies itsessään uusia puolia. Syvemmin kuin koskaan ennen Luther alkoi ymmärtää naissukupuolta ja ­ihmisolentoa yleisesti.

Hän oppi vaivoista ja omituisista mieliteoista, joita naisella voi ilmetä raskauden aikana.

Luther pehmeni. Avioliiton edetessä tunteet vaimoa ­kohtaan lämpenivät, ja Luther myönsi Katariinalle enemmän vapauksia kuin tuon ajan perinteiset sukupuoliroolit naiselle sallivat.

Pariskunnan esikoinen syntyi häitä seuraavana vuonna.

Poika sai nimekseen Johannes. Esikoinen teki Martti-isänsä suunnattoman ylpeäksi ja onnelliseksi.


Pehmeys ei ulottunut työ­minään. Syvästi uskovaisen professorin nahoissa lymysi myös raivokas ja egoistinen ­besserwisser, joka vyörytti ­sanomaansa vailla pidäkkeitä.

Niinkin pitkälle Luther meni, että nimitti paavia Antikristukseksi.

Vihapuheen uskonpuhdistaja siis osasi, ja nykymaailmassa hän saattaisi saada syytteen ­kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kirjassaan Juutalaisista ja heidän valheistaan (1543) ­Luther kirjoitti:

”– – heidän synagogansa tai koulunsa sytytettäköön tuleen, ja mikä ei tahdo palaa, se ­peitettäköön ja umpeen luotakoon maalla, ettei ikänä yksikään ihminen näkisi siitä kiveä eikä kuonaa...”

Kuten tiedämme eräistä ­nykypoliitikoistakin, kansan­suo­siota vastenmielinen kielenkäyttö ei välttämättä vähennä. Nyky-Lutherin maine toisikin hänelle julkisuutta myös perinteisessä mediassa.

Kirjadiilejäkin solmittaisiin. 1500-luvulla Lutherin teoksilla tekivät rahaa vain kauppiaat, mutta nykyajan kustantajat tilittäisivät tekijänpalkkion halusipa kirjailija tai ei.

Rahat somesaarnaaja lahjoittaisi ei-katolisille raamattu­kouluille ja kodittomille.

Toimittajat kiemurtelisivat vaivautuneina Lutherin tiedotustilaisuuksissa. Hänen kielenkäyttöään jouduttaisiin siistimään. Tuolit kaatuisivat ja ovet ­paukkuisivat, kun Luther marssisi tuohtuneena ulos tv-studioista, haastatteluista ja kirjankustantajien tapaamisista.

Taksissa tutkijankammioonsa hän tviittaisi:

”Mediapellet yrittävät taas sensuroida! SAATANAN KÄTYREITÄ!!!!”

Tekstin lähteitä ovat Helsingin yliopiston tutkija Sini Mikkola, Scott H. Hendrixin kirja Martin Luther – Visionary Reformer (Yale University, 2015) ja Lyndal Roperin kirja Martin Luther – Renegade and Prophet (Penguin Random House, 2016).

Kuka

Martti Luther


  Luther syntyi 1483 ja kuoli 1546 Eislebenissä Saksassa.

  Pappi, munkki ja teolo­gian professori.

  Katolisen kirkon arvostelija ja luterilaisen kirkkokunnan perustaja.

  Tuotti valtavan määrän teologista kirjallisuutta. Hänen teostensa kriittinen laitos Weimarer Ausgabe sisältää yli sata teosta ja noin 80 000 sivua.

  Tunnetuimpia teoksia on Vähä Katekismus, joka neuvoo uskon opettamista.

  Toimi esikuvana Suomen uskonpuhdistajalle ja suomen kirjakielen luojalle Michael Agricolalle.
Luetuimmat
  1. 1

    Naton Euroopan-joukkojen johtaja: Venäjän suuret sotaharjoitukset Valko-Venäjällä voivat osoittautua ”Troijan hevoseksi”

  2. 2

    Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

  3. 3

    Linkin Parkin laulaja Chester Bennington on kuollut

  4. 4

    16-vuotias Linda kiinnostui Isisistä ja karkasi kotoaan Saksasta, nyt hänet on ehkä löydetty Mosulin tunneleista – mallioppilaasta tuli radikaali muutamassa kuukaudessa

  5. 5

    Lifestyle­bloggaajan elämä on liian ihanaa ollakseen totta – Onko jatkuva ”täydellisen minän” esittely narsistista, nykyaikaa vai osa ihmisyyttä?

  6. 6

    Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

  7. 7

    Suomalaiset saivat häpeällisen huonon tuloksen, kun eurooppalaisten hiilijalanjäljet pantiin kartalle – Miksi hiilijalanjälki paisuu Suomessa?

  8. 8

    Nyt se on laskettu: maailmassa on tuotettu 8,3 miljardia tonnia muovia ja peräti puolet siitä kolmentoista viime vuoden aikana – silti tuotanto vain lisääntyy entisestään

  9. 9

    ”Suomen pisimmät portaat” puretaan Saana-tunturilla – ”Jos jalka menee läpi, voi käydä pahasti”

  10. 10

    Näin stand up -koomikon brändiä suojellaan: Pikkufestivaalin ei annettu käyttää Sami Hedbergin nimeä vitsikilpailun nimessä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

  2. 2

    Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

  3. 3

    Lifestyle­bloggaajan elämä on liian ihanaa ollakseen totta – Onko jatkuva ”täydellisen minän” esittely narsistista, nykyaikaa vai osa ihmisyyttä?

  4. 4

    Kela olettaa kämppikseni maksavan asumismenoni

  5. 5

    Seuraamme melankolisina ja pelokkaina James Bond -kansan surullista bluffia brexit-neuvotteluissa – kansanäänestystä edeltäneiden valheiden mittakaava alkaa tulla esiin

  6. 6

    Suomalaiset saivat häpeällisen huonon tuloksen, kun eurooppalaisten hiilijalanjäljet pantiin kartalle – Miksi hiilijalanjälki paisuu Suomessa?

  7. 7

    Näin stand up -koomikon brändiä suojellaan: Pikkufestivaalin ei annettu käyttää Sami Hedbergin nimeä vitsikilpailun nimessä

  8. 8

    16-vuotias Linda kiinnostui Isisistä ja karkasi kotoaan Saksasta, nyt hänet on ehkä löydetty Mosulin tunneleista – mallioppilaasta tuli radikaali muutamassa kuukaudessa

  9. 9

    Despacito on maailman kaikkien aikojen striimatuin kappale – Näistä syistä espanjankielisestä biisistä tuli niin valtaisa megahitti, myös Suomessa

  10. 10

    Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

  2. 2

    Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

  3. 3

    Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

  4. 4

    11-vuotiaan Taijatuuli Louhivuoren isä joutui taposta vankilaan, ja vapauduttuaan isä tappoi uudestaan – ”Tuo mies on hulluin murhaaja, josta olen kuullut, ja mä rakastan sitä”

  5. 5

    Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

  6. 6

    Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

  7. 7

    Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

  8. 8

    Ruokolahden leijona oli isojen poikien pila – viranomaiset ovat tienneet totuuden 25 vuotta

  9. 9

    Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

  10. 10

    Game of Thrones alkaa – Tällä jutulla pääset kartalle, mistä sarja ja päähenkilöt uudella kaudella jatkavat

  11. Näytä lisää