Valikko
Kulttuuri

Kulttuurin tuki täysin uusiksi, ehdottaa taloustutkija Pasi Holm: Julkista rahaa sinne, minne ihmiset oikeasti haluavat mennä

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm pitää hankalana, jos kulttuurilaitoksilla ei ole minkäänlaisia tavoitteita ja mittareita.

Kulttuurin tukijärjestelmä pitäisi panna uusiksi, ehdottaa taloustutkijana tunnettu Pasi Holm. Hän ei osoittaisi tukea laitoksille vaan sitoisi sen lippujen hintaan: Näin tuki siirtyisi ihmisten mukana sinne, minne ihmiset haluavat mennä.

Holmin mielestä ”yleville periaatteille” pitäisi asettaa hintalappu, ja se toteutuisi tukijärjestelmää rukkaamalla.

Nykyisin Taloustutkimuksen tutkimusjohtajana työskentelevä Holm julkaisi ehdotuksensa alun perin yhtiön blogissa jo joulukuussa. Maanantaina sama kirjoitus julkaistiin myös Talouselämän sivuilla.

Holmin mielestä kyse on siitä, että kulttuurilaitoksissa tuetaan nykyisin tarjontaa.

Se tarkoittaa karkeasti sitä, että tukea maksetaan, oli laitoksen sisällöille – esimerkiksi näyttelyille, esityksille tai konserteille – markkinoilla riittävää tarvetta tai kysyntää tai ei.

Holmin mielestä tarjonnan sijasta pitäisi tukea kysyntää eli sitoa tuki lippujen hintoihin.

Holm käyttää esimerkkinä Musiikkitaloa. Hänen ehdotuksessaan suora tuki instituutiolle lopuisi kokonaan eli rahaa ei tulisi ”automaattisesti” lainkaan. Seuraavaksi Musiikkitalo nostaisi hintansa niin korkealle, että toiminta olisi kannattavaa.

Tuki maksettaisiin lipuissa, ja tähän Holmilla on antaa esimerkkikin. Holmin mallissa helsinkiläiset voisivat ostaa Musiikkitalon konsertteihin vuodessa neljä lippua puoleen hintaan – Helsingin ja valtion tuella. Espoolaiset ja vantaalaiset voisivat ostaa puoleen hintaan vaikkapa kaksi lippua vuodessa ja Kehä 3:n ulkopuolella asuvat yhden.

Jos kysyntää ei tässä mallissa olisi, olisi Musiikkitalon ohjelmiston muututtava vastaamaan kysyntää.

Holm perustaa ideat havaintoonsa Musiikkitalon ja Tavastian eroista.

Hänen selvityksensä mukaan talojen liiketoiminta on lähes yhtä suurta. Sen sijaan Tavastian liiketoiminta on kannattavaa, Musiikkitalon kannattamatonta: jälkimmäinen tekee tappiota vuosittain lähes kaksi miljoonaa euroa.

”Ja toisen puitteet on kuitenkin paljon huonommat”, Holm sanoo.

Blogikirjoitus on herättänyt jonkin verran huomiota kulttuuripiireissä. Erityisesti on ruodittu kohtaa, jossa Holm esittelee huomiotaan ”ylevien periaatteiden” ja taloudellisen kannattavuuden välisestä negatiivisesta korrelaatiosta.

”Mitä tärkeimmillä ’ylevillä periaatteilla’ liiketoimintaa perustellaan, sitä huonompi on yleensä taloudellinen kannattavuus”, Holm kirjoittaa.

Holm tunnetaan talouskeskustelijana ja Pellervon taloustutkimuksen pitkäaikaisena toimitusjohtajana. Mutta onko nyt kyseessä puhdas provokaatio?

Holm sanoo kirjoittaneensa tarkoituksella varsin provosoivasti, sillä ”minulle on sanottu, että kirjoitan liian kuivasti”.

Mitenkään radikaaleina hän ei ehdotuksiaan silti pidä.

Havainto sai Holmin pohtimaan taloustieteellisesti Musiikkitalon tavoitteita: onko siellä kävijämäärätavoitteita vai joitain muita tavoitteita. Holm huomauttaa, että on hankala asia, jos mitään mittareita ei ole.

”Sitten mietin, ajatellaanko Musiikkitalossa niin, että koska tämä on kulttuuria niin tämä on niin tärkeää ettei tätä voi mitata. Mutta voisihan mittareita olla montakin”, Holm ehdottaa.

Holmin ehdotuksista tulee helposti käsitys, että hänestä taide ei ole arvokasta itsessään, vaan että sillä on aina rahallinen arvo. Eikö ole selvää, että julkinen tuki osoitetaan instituutioille juuri siksi, että pelkästään markkinoiden avulla kulttuuria ei tässä muodossa tunnettaisi?

Holm kiistää tämän ja sanoo osoittaneensa, että taiteella nimenomaan on muutakin arvoa.

”Ilman muuta sillä on arvoa. Minä en ole valmis antamaan tukea ihmisille, jotta he saisivat ostoseteleitä tai ulkomaanmatkaseteleitä, vaan kulttuuria. Kulttuuriahan pidetään virkistäytymisjuttuna myös.”

Holmin mukaan taiteelta ei ole edes mahdollista vaatia kannattavuutta siinä missä ei kirjastoilta tai kaikilta urheilupaikoiltakaan.

”Mutta esimerkiksi sellainen periaate voisi olla, että muuttuvat kustannukset pitäisi kattaa. Jos se ei auta, niin sitten pitäisi tukea kysyntää. Silloin ohjaus menisi niin, että oltaisiin kiinnostuneita asiakkaista”, Holm sanoo.

Käytännössä siis tuki ohjautuisi sen mukaan, mitä ihmiset haluavat, ei sen mukaan mitä kulttuurin päättäjät haluavat säilyttää.

”Tarkoitan sitä, että asiakkaat äänestäisivät jaloillaan.”

Holmin mielestä maksavien asiakkaiden tahtoa pitäisi silti ottaa huomioon edes vähän.

”Koska lipunhinnat ovat kalliita, niin tuettaisiin niitä”, Holm sanoo.

Mutta eikö kysynnän tukeminen olisi tuhoisaa monen taiteenalan kannalta? Ihmiset hakeutuvat usein kohteisiin, jotka ovat ennestään tuttuja.

Holm myöntää, että kysynnän tukeminen voisi olla tuhoisaa nykytaiteen kannalta. Hän sanoo, että nykytaiteen tukemista pitäisi miettiä erikseen.

”Ehkä voisi olla sekä että”, Holm sanoo .

Musiikkitalon toimitusjohtaja Pekka Kauranen tunnustaa, että Pasi Holmin kirjoitus on jäänyt ”vaivaamaan ja ärsyttämään”.

Ensinnäkin Kauranen haluaa huomauttaa, että Musiikkitalon viime vuoden alustava tulos näyttää lähelle nollaa. Eli tappiota ei ole tehty enää.

Tähän asti talo tehnyt raskasta tappiota.

”Sitä paitsi tämän vuoden tilauskanta on jo nyt suurempi kuin Musiikkitalon vuosittainen myynti on koskaan ollut.”

Kauranen sanoo menestyksen syyksi myynnin reippaan kehittämisen. Kaurasen mukaan Musiikkitalossa oli aiemmin luotettu liiaksi talon viehätysvoimaan. ”Proaktiivista myyntiä ei oltu tehty. Aloitimme sen vajaa vuosi sitten, kun tulin toimitusjohtajaksi.”

Kauranen kritisoi Holmin kirjoituksessa myös sitä, että tämä vertaa toisiinsa Tavastiaa ja Musiikkitaloa. Kaurasesta Holm vertaa ”omenoita ja päärynöitä”.

”Vertailukumppaneita pitäisi hakea Tampere-talosta, Logomosta ja muista sen tyyppisistä. Sieltä löytyvät vastaavat tapaukset kulurakenteen ja ansaintalogiikan kannalta.”

Pekka Kauranen myös muistuttaa, että edustamansa Musiikkitalo Oy on palveluyhtiö Musiikkitalon sisällä. Yhtiö tuottaa palvelut, mutta ei saa lipputuloista mitään tuloja.

Lipputulot menevät talon pääkäyttäjille eli RSO:lle, HKO:lle ja Sibelius-Akatemialle. Tulot tulevat tilojen vuokrauksesta ja palveluiden myynnistä, eivät siis konserttien järjestämisestä.

Pasi Holm ehdotti kirjoituksessaan, että kulttuurin tarjonnan sijaan tuettaisiin sen kysyntää.

Tähän Kauranen ei halua ottaa kantaa. Hän muistuttaa, että kyseessä on puhtaasti poliittinen valinta.

”Suomessa on valittu linja, että yhteiskunnan tuella tuetaan taiteen tuottamista ja kehittämistä. Se on poliittinen päätös, joka menee ihan huipulle, eduskuntaan asti. Ei ole minun tehtäväni kommentoida sitä. Eikä kyllä Pasi Holminkaan”, Kauranen naurahtaa.

Sen sijaan Kauranen nostaisi esiin pohdintaa vapaan kentän mahdollisuuksia vuokrata Musiikkitalon tiloja. ”Että pitäisikö näitä muita toimijoita tukea”, Kauranen miettii.

Näille käyttäjille hinta salin käytöstä on Kaurasen mukaan turhan kova. Tästä syystä myös lipun hinnat ovat helposti tuplastikin suuremmat verrattuna vaikkapa yhteiskunnan tukemien RSO:n ja HKO:n konsertteihin.

”Soisin, että Musiikkitalossa soisi monenlainen musiikki jatkossakin. Yritän itse mahdollisuuksien puitteissa tukea sitä, että meillä soisi täällä myös Helsingin barokkiorkesteri, Club For Five, Rajaton tai muita vastaavia korkean tason musiikin tuottajia”, Kauranen sanoo.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Taide
  • Kulttuuri

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kaupunkipyörien palautuksissa ongelmia, käyttäjät saaneet lähes sadan euron mätkyjä – ”Kyllä tällaisesta väärinymmärryksestä johtuvat tilanteet on lähtökohtaisesti hyvitetty”

    2. 2

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    3. 3

      Leonardo da Vincin äidin arvoitus ratkesi viimein: Keksijä-taiteilija oli 15-vuotiaan orpotytön lapsi, josta varttui aikamme ylistetyin nero

    4. 4

      Poliisi varoittaa: Karhu liikkuu Espoossa – myös siuntiolaiselta golfkentältä havainto

    5. 5

      Alkoholi­lain uudistus voi kaatua kokonaan – keskusta vastustaa vahvojen juomien tuloa kauppoihin

    6. 6

      Britannia pelkää välitöntä uutta iskua, ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin

    7. 7

      Täytyykö kolmekymppisistä repiä kaikki irti, pohtii 34-vuotias isä ja luokanopettaja – Nyt hän hoitaa kotona lapsia, jotta ei tarvitse myöhemmin katua

    8. 8

      Tytöt ja nuoret naiset tinkivät ehkäisystä rahanpuutteen takia – ”Asun yksin ja mietin, ostanko ruokaa vai e-pillereitä”

    9. 9

      Heikki Aittokosken essee: Kauna on aikamme avainsana, ja toistuvat terrori-iskut voivat panna Euroopan vielä kovalle koetteelle

    10. 10

      Moni juoksee lenkillä aivan liian kovaa – Jatkuva täysillä juokseminen voi jopa heikentää kuntoa, sanoo asiantuntija

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    2. 2

      Britannia pelkää välitöntä uutta iskua, ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin

    3. 3

      Fossiililöytö mullistaa ihmisen kehityshistorian: sukulinja erkani apinoista Euroopassa eikä Afrikassa

    4. 4

      Poikkeuksellinen tuomio: tuntematonta miestä puukottanut nuori nainen joutuu suorittamaan vankeutensa kokonaan

    5. 5

      Rikkaiden ja köyhien kuntien asukkaiden tuloissa isot erot – katso tienaatko enemmän kuin kotikuntasi asukas keskimäärin

    6. 6

      Herttoniemestä kadonnut Harry Karjalainen löytyi kuolleena Sipoonkorvesta

    7. 7

      Roger Moore on kuollut – rakastettu Bond-näyttelijä esitti salaista agenttia ”pilke silmäkulmassa”

    8. 8

      Täytyykö kolmekymppisistä repiä kaikki irti, pohtii 34-vuotias isä ja luokanopettaja – Nyt hän hoitaa kotona lapsia, jotta ei tarvitse myöhemmin katua

    9. 9

      Oslolainen Noah, 20, tunsi olevansa väärässä kehossa jo viisivuotiaana – Norja vapautti translakiaan, ja Suomesta tuli ainoa sterilointia vaativa Pohjoismaa

    10. 10

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia pelkää välitöntä uutta iskua, ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin

    3. 3

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    4. 4

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    7. 7

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    8. 8

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    9. 9

      Ihon kunto kertoo koko elimistön vanhenemisesta – Runsas sokerinkäyttö voi veltostuttaa ihoa, sanoo professori

    10. 10

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    11. Näytä lisää