Valikko
Kulttuuri

Ennen musiikkiluokille jonotettiin, nyt niitä ajetaan alas: ”Musiikista tulee tätä menoa vain eliitin harrastus”

Musiikkiluokat olivat Suomessa ennen iso juttu. Nyt painotettua musiikin opetusta on esimerkiksi Helsingissä enää muutamassa alakoulussa.

Iloinen pulina ja rämpytys täyttävät Vuosaaren ala-asteen tuliterän musiikinluokan.

Rumpali treenailee rytmiään, basistit tapailevat kuvioitaan. Meteli hilautuu hetkeksi melkein kipurajoille – mutta sitten musiikinopettaja Aina-Leena Koivusalo astelee porukan eteen ja laskee tahdin.

”Pappa padaa pappapa daa daa!”

Yhtäkkiä kaikki häly on poissa, tilalla svengi ja suuri yhteisymmärrys guirojen, saksofonien, trumpettien, pasuunoiden, huilujen ja klarinettien välillä.

Tämä on Vuosaari Junior Big band, Vuosaaren ala-asteen musiikkiluokkien bändi. Tosin musiikkiluokka on vanha termi, Helsingissä puhutaan painotetusta musiikinopetuksesta.

Mutta pian tämä kaikki on ohi.

Helsingin opetuslautakunta päätti juuri, että Vuosaaren ala-asteen painotettu musiikinopetus siirretään ensi syksystä lähtien luokka-aste kerrallaan parin sadan metrin päässä sijaitsevaan Vuoniityn peruskouluun.

Siellä on jo valmiiksi musiikkipainotettu yläkoulu. Näin on tarkoitus turvata ”koulupolku” alakoulusta yläkouluun, kuten termi kuuluu.

Vuosaaren ala-asteen musiikinluokassa ei kukaan voi ymmärtää, mitä järkeä siirrossa on.

”Meillä on pätevät opettajat ja erinomainen varustetaso, tänne on tehty juuri 13 miljoonan euron remontti, jossa valmistui viisi musiikkiluokkaa, tänne on luotu kaikki verkostot, täällä on perinteet”, musiikinopettajat Saara Lipponen ja Stina Myllys kertovat.

Vuosaaressa on ollut musiikkiluokat jo 40 vuotta. Koulusta on kasvanut innokkaita musiikin harrastajia, mutta myös ammattilaisia. Kuuluisin nimi taitaa olla kapellimestari Susanna Mälkki.

Toiminta on edelleen erittäin vireää. Koulussa on kuoroja, jousiorkesteri ja tämä iso big band. Bändi on levyttänyt, ja nykyään Vuosaari on myös UMOn kummikoulu.

Nyt tämä kaikki yhteisöllisyys tuhoutuu, pelkäävät opettajat. Siirtymäaikana väki vähenee big bandissa joka syksy, ja tulevassa koulussa luokat sijoitetaan eri rakennuksiin. Toiminnalle ei yksinkertaisesti ole puitteita.

Suomeen 60-luvulta lähtien luotu ainutlaatuinen, kansainvälisestikin arvostettu musiikkiluokkasysteemi on paikoitellen rapautumassa. Niin on näyttänyt käyneen varsinkin juuri Helsingissä. Aikojen saatossa musiikkiluokkia on ollut kaikkiaan jopa 16 alakoulussa, selviää Jouko Törmälän Suomen musiikkiluokkien historia -kirjasta. Nyt musiikin painotettua opetusta on alakouluista enää kuudessa eli Kaisaniemessä, Vuosaaressa, Pakilassa, Oulunkylässä, Laajasalossa ja Porolahdessa.

Viime vuosina musiikkiluokkia on lakkautettu muun muassa Vallilasta ja Kannelmäestä, ja ensi syksynä menettää Suutarila maineikkaat musiikkiluokkansa. Koulun bänditunneilla on luotu ensi tahdit muun muassa Haloo Helsingille, Tiktakille ja The Rasmukselle.

Suutarilassa 1980-luvulta asti musiikkia opettaneen Ismo Rajaniemen mielestä musiikkiluokkien alasajo on käsittämätöntä tuhlausta.

”Siinä hukataan valtava määrä lahjakkuutta sekä potentiaalia, joka vie koko koulutoimea eteenpäin.”

Helsingissä painotetun musiikinopetuksen kohtalosta päättävät ennen kaikkea koulujen johtokunnat.

Opetuspäällikkö Taina Tervonen sanoo, että syy painotetun musiikinopetuksen lakkauttamiseen on ainakin parissa viimeisessä tapauksessa ollut se, että hakijoita on ollut liian vähän. Hän itse epäilee sen johtuvan valinnaisuuden lisääntymisestä alakouluissa.

Musiikin pedagogisena yhteyshenkilönä Helsingissä toimineen Satu Hakulisen mukaan taas yksi selvä syy hakijoiden vähenemiseen on ollut se, että painotetun opetuksen näkyvyys on vähentynyt. Opetusviraston oppaissa ei ole kuvauksia koulun painotuksista.

”Tieto pitää osata käydä etsimässä omatoimisesti koulujen nettisivuilta tai vaikkapa eksyä koulun konserttiin. Näkyvyyttä ei haluta liiaksi, koska tuetaan lapsen koulupolun toteutumista omassa lähikoulussa”, Hakulinen sanoo.

Hänen arvionsa mukaan rehtorit myös joutuvat pohtimaan joillakin alueilla, pystyykö koulu jatkamaan painotettua opetusta, sillä omalta alueelta tulee jo niin paljon oppilaita.

”Ja sitten on tämä: musiikkiluokkien arvoa ei nähdä.”

Vielä pari vuosikymmentä takaperin musiikkiluokat olivat Suomessa kova juttu.

Ensimmäiset musiikkiluokat perustettiin Lahteen syksyllä 1966. Jouko Törmälän kirjan mukaan luokkia perustettiin sen jälkeen kovalla tahdilla niin, että 1980-luvun alussa musiikkiluokilla oli oppilaita ympäri Suomen jo 11 000. Määrä nousi vielä tästäkin, vaikka 1990-luvulla mukaan tuli muidenkin aineiden erikoisluokkia.

Usein luokalle jouduttiin karsimaan lapsia soveltuvuutta mittaavien kokeiden avulla ankarastikin, niin paljon olisi ollut tulijoita. Luokille jonotettiin.

Viime vuosina toiminta on kokenut kolauksia ympäri Suomea. Tukikonsertteja on järjestetty ja adresseja keräilty toistuvasti esimerkiksi Lappeenrannassa, Oulussa, Turussa ja Jyväskylässä.

Yleisin syy päättäjien halukkuuteen lopettaa musiikkiluokkia on ollut se perinteinen: raha. Koulujen musiikinopettajien puheenjohtaja Maiju Laurila kuitenkin ihmettelee perustelua, sillä hänen mukaansa musiikkiluokat eivät ole kunnille juuri minkään sortin kuluerä.

”Koulujen hankinnat kustantaa tukiyhdistys, eivät suinkaan julkiset instanssit. Vanhemmat osallistuvat hankintoihin suuressa määrin”, Laurila muistuttaa.

Samaa sanoo Kaisaniemen ala-asteen musiikkiluokanopettaja Satu Hakulinen. ”Me pidämme vuosittain kaksi konserttia, joilla rahoitamme toimintaa. Eli lapsityövoimalla mennään”, hän naurahtaa.

Vuosaaressa taas lasten soittamat pasuunat, trumpetit ja muut soittimet on saatu usein lahjoituksina UMOn tai Suomen big band -yhdistyksen avulla.

”Ja sitten yksityiset ihmiset ovat ottaneet yhteyttä. Vanhat papat ovat sanoneet, että meillä olisi täällä tämmöinen trumpetti, haluaisimme antaa sen”, Stina Myllys kertoo liikuttuneena.

Osa poliitikoista on pitänyt musiikkiluokkia elitistisinä ja epätasa-arvoa edistävinä.

”Ne edustavat ’luksusta’, johon meillä ei nyt yksinkertaisesti ole varaa”, kirjoitti luokkien lakkauttamista puoltanut seinäjokelainen keskustan kaupunginvaltuutettu Piia Kattelus pari vuotta sitten. Ja luokat todellakin lakkautettiin.

Vuosaaren musiikinopettajat Stina Myllys ja Saara Lipponen näkevät asian täysin toisin päin: musiikkiluokilla lapsi voi musisoida ilmaiseksi ja soittaa käymättä soittotunneilla. Ylimääräistä rahaa ei tarvita.

”Minua pelottaa, että musiikista tulee tätä menoa vain eliitin harrastus. Sitä harrastavat vain ne lapset, joiden vanhemmilla on siihen varaa”, miettii Saara Lipponen.

Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen professori Marja-Leena Juntunen muistuttaa, että musiikkiluokka voi olla oppilaalle ainoa mahdollisuus saada opetussuunnitelman mukaista musiikinopetusta, jossa toteutuu myös niin sanottu mahdollisuuksien tasa-arvo – oppilaan oikeus toteuttaa ja kehittää vahvuuksiaan.

Luokanopettajien musiikin­opetuksesta on leikattu rajusti, ja se näkyy opettajien osaamisessa. Yläkoulussakin tilanne on heikko. ”Oppimistulosten ar­vioinnissa kävi ilmi, että yli kolmasosa musiikkia yläkoulussa opettavista opettajista on epäkelpoisia tehtävään”, Juntunen kertoo.

Hän vertaa tilannetta matematiikan opetukseen. ”Jos matematiikassa olisi tilanne, että suuri osa opettajista ei osaisi kuin pluslaskun, siitä nousisi paljon suurempi haloo.”

Vuosaaressa toiminnan lakkauttamisen vaikutukset ymmärretään perin juurin. Ainakin tiedetään se, mitä ollaan menettämässä. ”Musiikin opetus tukee tutkitusti kielellistä, matemaattista ja motorista taitoa. Hahmotuskyky ja sosiaaliset taidot ovat paremmat, jopa älykkyysosamäärä”, Saara Lipponen sanoo.

Mutta vielä tätäkin tärkeämpää on se, mitä opettajat näkevät tapahtuvan lapsissa, vain muutaman ylimääräisen musiikkiviikkotunnin perusteella.

”Tässä näkee puhkeamisia”, sanoo Saara Lipponen. Ja innostusta, lisää Stina Myllys. ”Se voima, jolla musiikki tempaa mukaansa, on mieletön. Juhlan tai konsertin jälkeen lapset jonottavat kysymään, mitä lainasoittimia on vapaana ja millä soittimella pääsee mukaan big bandiin nopeimmin.”

Myllys kertoo ottaneensa orkesteriin mukaan onnistuneesti myös erityisluokkien oppilaita. Vaikutukset ovat olleet valtavia.

”Vielä vuoden päästäkin he muistelivat sitä, kun pääsivät soittamaan ison yleisön edessä. Tässä voi tapahtua mitä vaan.”

Korjaus 18.1. klo 13.44: Korjattu termiä mahdollisuuksien tasa-arvo. Korjattu myös painotettua musiikinopetusta tarjoavien alakoulujen lukumäärää Helsingissä: kouluja on viiden sijasta kuusi eli myös Porolahden peruskoulu kuuluu joukkoon.

Lisätieto

Musiikkiluokille jonotettiin


 Suomen ensimmäiset musiikkiluokat perustettiin Lahteen syksyllä 1966.

 Jouko Törmälän kirjan mukaan luokkia perustettiin sen jälkeen kovalla tahdilla niin, että 1980-luvun alussa musiikkiluokilla oli oppilaita ympäri Suomen jo 11 000.

 Määrä nousi vielä tästäkin, vaikka 1990-luvulla mukaan tuli muidenkin aineiden erikoisluokkia.

 Usein luokalle jouduttiin karsimaan lapsia soveltuvuutta mittaavien kokeiden avulla ankarastikin, niin paljon olisi ollut tulijoita. Luokille jonotettiin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Musiikki
  • Koulu
  • Opettajat

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Helsingin alueiden eriytyminen näkyy nuorten arjessa – ”Alepan kulmalta saa helpommin kannabista kuin kaljaa”

    2. 2

      Liian lapsikeskeisessä liitossa kaikki häviävät – Vanhemmat käyttävät lapsiinsa entistä enemmän aikaa

    3. 3

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – ”Me nauroimme tuon porukan ulos”

    4. 4

      Avanne toi Sauli Suomiselle viisi tuntia lisää vuorokauteen – ”Haaveilen edelleen normaalista ja kivuttomasta elämästä”

    5. 5

      Poliisi epäilee Uber Finlandia luvattomasta taksiliikenteen harjoittamisesta – maajohtaja Joel Järvisen omaisuutta saatetaan takavarikoida

    6. 6

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    7. 7

      Aija Särkijärvi, 90, nukkuu joskus samoissa lakanoissa neljä viikkoa – iäkkäiden kotihoitajia uuvuttavat paheneva kiire ja entistä sairaammat asiakkaat

    8. 8

      DN: Venäläisen ja ruotsalaisen sotilaskoneen kohtaaminen Itämerellä oli niin vaarallinen, että ruotsalaiskone joutui palaamaan kotiin

    9. 9

      Liikaa mukavuutta, helppoutta, hauskuutta ja ärsykkeiden yltäkylläisyyttä – Oppimistulosten heikentyminen johtuu yleisen ilmapiirin muutoksesta

    10. 10

      Ruotsin poliisi: Terroristien vankina olleen ruotsalaismiehen vapauttamiseksi tehtiin töitä lähes kuusi vuotta – vapautettu voi olosuhteisiin nähden hyvin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    2. 2

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – ”Me nauroimme tuon porukan ulos”

    3. 3

      Ministeri Lindström: Tiesin erityisavustajan toiminnasta, hän ei toiminut omavaltaisesti – avustaja yritti pyyhkiä somalijärjestöiltä tuet

    4. 4

      Oletko grillannut aina väärin? Kemisti kertoo, miten paistat täydellisen pihvin

    5. 5

      Pyörällä mereen ajanut Aleksander Lauraéus, 43, oli kuolla Hietalahden satama-altaaseen – nyt hän vaatii lisää tikapuita rantamuureille

    6. 6

      Mitä tehdä, kun lapsi ei halua mökille? Suositusten mukaan alle 12-vuotiasta ei saisi jättää yksin – asiantuntija kertoo, onko siinä mitään järkeä

    7. 7

      Kaupunkiympäristön tuhoaminen pyöräilyn varjolla on lopetettava – Jos ei voi ajaa nykyisiä pyöräteitä pitkin, niin ei ole pakko ajaa ollenkaan

    8. 8

      Miten tämä on edes tapahtunut? Hautakiven pala päätyi katukiveksi Espoossa

    9. 9

      Dramaattiset kuvat ja video näyttävät Espoon polttopulloiskun täystuhon: pitsat jäivät pöytiin, kun asiakkaat pakenivat räjähdysmäistä paloa

    10. 10

      Egyptiläinen ravintola tuhoutui tulipalossa Helsingin Käpylässä – omistaja kuuli tulipalosta naapurilta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    5. 5

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    6. 6

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    7. 7

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    8. 8

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    9. 9

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – ”Me nauroimme tuon porukan ulos”

    10. 10

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    11. Näytä lisää