Kulttuuri    |   Lauantaiessee

Runous on siivottu pois kevään kustannusohjelmista – onko tappolistalla seuraavaksi proosa?

20 vuotta sitten julkaistiin vuodessa 60 runokirjaa – nyt määrä on siitä vain kymmenesosa.

Vielä kymmenen vuotta sitten perinteiset suomen­kieliset kustannustalot työnsivät kauppoihin 33 runoteosta. Se selviää selailemalla Suomen kustannusyhdistyksen Vuoden kirjat 2007 -luetteloa.

Vahvin toimija herkällä alalla oli WSOY, joka julkaisi peräti 13 uutta kokoelmaa tai koottujen säkeiden laitosta. Otava uskoi kuuteen lyyrikkoon ja Tammi viiteen. Like otti ohjelmaansa pari antologiaa ja Gummerus oman kustannustoimittajansa runokokoelman.

Silloin kirjakauppojen myynti oli jo kääntynyt laskuun, mikä tarkoitti myymäläverkoston supistumista sekä vähälevikkisten opusten kasvavia vaikeuksia päästä esille. Harva taisi kuitenkaan vielä tajuta tai ainakaan myöntää, että painetun sanan hiipuminen oli tullut jäädäkseen.

Kun etäännyn Vuoden kirjat -julkaisun avulla vielä toiset kymmenen vuotta kauemmas, päädyn satumaahan: liki 60 runoteosta Helena Anhavan, Pentti Holapan, Jarkko Laineen, Rakel Liehun, Arto Mellerin, Sirkka Turkan sekä niin Pertti kuin Kai Niemisen tapaisten kokeneiden tekijöiden kautta Markku Paasosen, Tommi Parkon ja A. W. Yrjänän kaltaisiin debytantteihin, muun ­muassa Mirkka Rekolan koottuja runoja unohtamatta.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Muistelen, että silloin – siis vuonna 1997 – kyseistä määrää ei pidetty minään. Runous muodostaa kirjallisen ilmaisun kasvukärjen, joten sitä kuuluu julkaista. Muuten näivetymme porukalla.

Gummerukselle hymähdeltiin, koska se julkaisi vain Tommy Tabermannin rakkaussäkeitä. Että kehtasivatkin heittäytyä lyriikan kohdalla kaupallisiksi, vaikka Kalle Päätalon pitkä muistelmaproosa takoi markkoja jokaiseen tilinpäätökseen.

Silloinkin mentiin WSOY kärjessä. Otava ja Tammi puhalsivat tasavahvoina niskaan. Taustatukea antoivat Atena, Basam, Kirjayhtymä ja Pohjoinen.

Tänä vuonna isot talot ehkä yltävät yhteensä siihen, minkä WSOY teki silloin yksin: 17 kokoelmaa.

Lyriikan nykyistä asemaa suurissa kustantamoissa saa sanoa häpeälliseksi, jos muistaa hyvin päivän, jolloin itse viimeksi osti runokirjan.

Kustantamojen ennakkotietojen perusteella nyt kevätkaudella uusia runoja yleiskustantamoilta saa kirjan muodossa julki ainoastaan seitsemän suomenkielistä runoilijaa. He ovat:

Jouni Inkala (Siltala), Matti Kangaskoski (Teos), Silja Kejonen (Otava), Maria Matinmikko (Siltala), Kyösti Mäkimattila (Otava), Jukka Vieno (WSOY) ja Merja Virolainen (Tammi).

Onnittelut heille.

Runous uhkaa valua lopullisesti pienten, silkasta aatteesta tai ohuesta apurahasta elävien toimijoiden vastuulle.

Onnittelut myös Timo Salolle ja Pauli Tapiolle, joita julkaisee pikkuruinen Poesia.

Ryhdyn etsimään netistä esimerkiksi Koleran, Nihil Interitin ja Sanasadon mahdollisia kevään ­uutuuksia. Vaan en löydä, minkä toivon johtuvan omasta gutenbergilaisuudestani, ei kyseisten tahojen harrastelijamaisuudesta.

Niin uusien äänien esittelijänä kuin perinteisten kustantajiensa hylkäämien tekijöiden alustana toimineen ntamon kohdalla vallitsee hiljaisuus, kun Leevi Lehto etsii työlleen jatkajaa.

Jos hakemalla hakee runomarkkinoilta hyviä ­uutisia, yksi löytyy. Räppäri Paperi T:n esikoiskokoelma post-alfa myi viime vuonna peräti 12 000 kappaletta, millä se kipuaa lähelle 20 menestyneimmän kotimaisen kaunokirjan listaa.

Onneksi olkoon, Kosmos-kustantamo. Ja onneksi olkoon runous: hyvällä tuurilla yksi jos toinenkin sanataiteen kuuntelija ryhtyy Paperin T:n teoksen myötä makuun päästyään myös lukijaksi.

Enemmän huomiota on kuitenkin saanut runouden muuttotappio. Hiljan esimerkiksi Vesa Haapala, Miki Liukkonen, Risto Oikarinen, Joni Pyysalo ja Sinikka Vuola ovat vaihtaneet proosaan – ”kaikki varmaan ihan omien lähtökohtiensa tähden”, kuten itsekin samoin tehnyt Jukka Viikilä arveli, kun haastattelin häntä Finlandia-palkinnosta.

Näinä päivinä joukkoon liittyy jälleen yksi nousevan polven keskeinen lyyrikko: Harry Salmenniemen Uraanilamppu sisältää novelleja.

Viikilä puhui ”runouden salakuljettamisesta proosaan” ja oli sitä mieltä, että Akvarelleja Engelin kaupungista käyttää enemmän lyriikan keinoja kuin hänen varsinaiset runokokoelmansa. Asian voi tarkistaa, kun Gummerus julkaisee helmikuussa hänen kokoelmansa Runoja (2008) ja Runoja II (2010) yksissä kansissa.

Eipä olisi Gummerus vieläkään saanut ensimmäistä Finlandia-voittoaan, jos se ei olisi ottanut ohjelmaansa esikoisrunoilijaa kahdeksan vuotta aiemmin.

Jo lukiolaisena runoja kirjoitellut mutta novelleilla debytoinut Veijo Meri määritteli näin kirjailijan tien eräässä esseessään:

”Useimmat aloittavat runoilla, siirtyvät sitten novelliin, siitä romaaniin ja romaanista näytelmään. Näytelmien jälkeen tulevat artikkelit ja esipuheet toisten kirjoihin. Viimeiseksi kirjailijat laativat muistokirjoituksia.”

Nykykirjailijoista esimerkiksi Kari Hotakainen, Tommi Melender, Mikko Rimminen, Helena Sinervo, Jari Tervo ja Johanna Venho aloittivat runoilla, mutta näyttävät nyt pysyvän proosassa. Taiteellisen kutsumuksen ohella myös leivän hankkiminen on merkittävä näkökohta ihmisen elämässä.

Silti – tai juuri siksi – mieleeni on jäänyt Mikko Rimmisen Pussikaljaromaanin (2004) ylistelyjä ja suurta suosiota toppuutellut tokaisu: ”Runous kumminkin on kuningaslaji.”

Täydellisessä antautumisessa alalle, jonka tuotoksia kukaan ei tarvitse ainakaan ihan pahimpaan nälkäänsä, on jotakin käsittämättömän ylvästä.

Toisin kuin julkaiseminen, runojen kirjoittaminen ei ole uhattuna millään lailla. Se käy ilmi nettipalstoilta ja sanomalehden toimitukseen saapuvina omakustanteina. Kuningaslaji kiehtoo.

Kun kanavia puuttuu, nuoret lyöttäytyvät yhteen, ja perustavat niitä itse. Myönnettävä on, ettei runouden asema päivälehdenkään palstoilla ole muuttunut ainakaan ruusuisemmaksi.

Mitä tekevät iäkkäämmät runoilijat?

Kysyn asiaa hiljan akateemikoksi nimitetyltä Hannu Mäkelältä (s. 1943), joka on julkaissut kymmeniä runokokoelmia ja toistasataa muuta teosta. Hänen vuoden 1985 kokoelmansa Unelma onnesta numero 5 nousi Finlandia-ehdokkaaksi, ja siitä otettiin jopa toinen painos. Nyt hän on julkaissut runoja omakustanteenakin.

”Suoraan sanoen: minä en tiedä mihin lähtisin tarjoamaan uusia runojani, kun niitä kertyy kohta kokoelmallinen”, Mäkelä toteaa. ”Olen ihan samassa tilanteessa kuin kuka tahansa.”

Otavassa 1967–1986 työskennellyt Mäkelä muistelee, että ohjelmassa oli aina 15–20 runokokoelmaa vuodessa. Niiden tuotto oli välillä ihan hyvä, kun runopokkarit myivät. Toisinaan taas kehno, mutta ei siitä silloin kukaan kustantamossa itkenyt, jos saatiin raha muuten kokoon.

”Nyt on yhä enemmän kirjailijoita, joilla on yhä vähemmän kustantajia”, Mäkelä summaa iloisen kapitalismin ajan.

Kaikkein vähiten on runoilijoilla, edelläkävijöillä. Runous pääsee keulille myös tappolistalla.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Lauantaiessee
  • Runous
  • Kustantamo

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Olga” tarjosi kaksiota Helsingin Sörnäisistä 500 eurolla kuussa – Näin tehdään vuokra-asuntohuijaus

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    4. 4

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    5. 5

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    6. 6

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    7. 7

      Vihreiden nousukiito hiipui: puolue putosi HS-gallupissa kolmanneksi – perussuomalaisten kannatus jatkaa kasvuaan

    8. 8

      Huippulääkäri Sakari Orava kertoo meheviä tarinoita urheilutähtien maailmasta: Beckhamit popsivat pizzaa, toiset huusivat mamma miaa ja suihkuhuone vilisi torakoita

    9. 9

      Pohjois-Koreassa maanjäristys: Kiina epäilee räjähdystä, Etelä-Korea pitää luonnollista syytä todennäköisempänä – HS seuraa

    10. 10

      Meidän kaikkien kannattaisi seurata reissuillamme tarkemmin, mitä riksakuskit älypuhelimillaan tekevät

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    3. 3

      Kaksi nuorta miestä asteli portaille, keskusteli hetken ja löi sitten itseään puukolla vatsaan, kertoo Eduskunnan turvallisuusjohtaja

    4. 4

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    5. 5

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    6. 6

      Kymmenet papit julistavat kasvoillaan vihkivänsä homoja, lesboja ja muunsukupuolisia, Helsingistä mukana kokonainen seurakunta – ”Tämä on eräänlainen kaapistatulo”

    7. 7

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    8. 8

      Vihreiden nousukiito hiipui: puolue putosi HS-gallupissa kolmanneksi – perussuomalaisten kannatus jatkaa kasvuaan

    9. 9

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    10. 10

      ”Enkelihoito voi johtaa ojasta allikkoon” – Yhä useampi haluaa hoitaa mieltään, mutta epämääräiset pikaterapiat harmittavat psykologeja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    5. 5

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    8. 8

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    9. 9

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää