Valikko
Kulttuuri    |   Lauantaiessee

Taiteilijanero halvensi vaimoaan ja vei tältä lapset

Uusi tutkimus tuo esiin myös Tyko Sallisen naisvihan ja aggressiivisuuden. Monen muunkin merkkihenkilön julkikuva on pitkään ollut turhan yksipuolinen.

Missä on isä, siellä on rauhaa ja turvaa, totuutta ja oikeu­den­mukaisuutta, kirjoittaa Helsingin Sanomien toimittaja Marja Niiniluoto 1957 kirjailija Irja Sallan muistelmateoksesta Isä ja minä. Siinä Salla kertoo lapsuusvuosistaan taiteilija Tyko Sallisen kanssa.

”Aranhellästi suhtautuu pikkutyttönen myös karjalaisittain vilkasrytmiseen äitiin, vaikka eläminen hänen kanssaan kävikin ylivoimaiseksi”, to­teaa myös HS-kriitikko T. R. U.

”Irja Salla siirtää lukijaan isästään hellän jäntevän, vapauttavan kuvan, joka antaa uuden avaimen hänen merkittävään taiteeseensakin.”

Tyko Sallisen (1879–1955) taiteen merkitystä ei voi kiistää, ja sen voi käydä toteamassa juuri avautuneessa Helsingin kaupungin taidemuseon ­HAMin näyttelyssäkin. Moni muu asia hänessä on kuitenkin sitten 1950-luvun kyseenalaistettu.

Liisa Urpelaisen käsikirjoittamassa ja Laura Jäntin Helsingin kaupunginteatteriin viime syksynä ohjaamassa Taju-näytelmässä Tyko Sallinen esitetään suorastaan ihmishirviönä ja luonnevikaisena despoottina, joka pahoinpitelee vaimoaan, ajaa tämän ennenaikaiseen kuolemaan ja saattaa käyttää tytärtäänkin hyväksi.

Mistä tällainen ajattelutavan muutos voi johtua?

Vastaus on yksinkertainen: uudesta tutkimuksesta.

Urpelainen käytti yhtenä päälähteenään Inka-Maria Laitilan ja Tarja Strandénin teosta Tukaattityttö (2002), jossa museoamanuenssi ja toimittaja perkaavat auki Sallisen, tämän ensimmäisen puolison Helmi Vartiaisen ja heidän kahden tyttärensä vaiheita.

Teokseen oli suodatettu aiempaa Sallis-tutkimusta, samoin Taju-tyttären – eli kirjailija Irja Sallan – 1930–40-lukujen romaanituotantoa, mutta lisäksi siihen oli kerätty haastatteluja ja muuta ennen käyttämätöntä materiaalia Vartiaisen suvusta, johon Laitilakin kuuluu.

Helmi Vartiainen oli taideopiskelija, kun hän vuonna 1909 meni naimisiin yhdeksän vuotta vanhemman, karismaattisen ja kiistellyn Tyko Sallisen kanssa. Se lopetti opinnot, ja taidehistoriaan Helmi jäi lähinnä miehensä kuulujen Mirri-taulujen muusana ja mallina.

Kun esikoistytär Varpu oli runsaan vuoden ikäinen ja Helmi synnyttämässä jo seuraavaa, Tyko Sallinen vei Varpun Tanskaan siellä asuvan sisarensa kasvatettavaksi. Sinne tämä myös jäi, eikä äiti nähnyt lastaan enää koskaan.

Salliset erosivat riitaisasti 1916, ja pian Tyko haki Tajunkin itselleen, vastoin oikeuden päätöstä.

Helmi Vartiainen löytyi asunnostaan kuolleena 1920, saatuaan sydänkohtauksen ilmeisesti alko­holimyrkytyksestä. Sitä ennen häneltä oli hyväksytty kaksi työtä Suomen Taiteilijain syysnäyttelyyn Ateneumiin.

Kaikkiaan hänen maalauksiaan on jäljellä vain muutamia. Niitä on esillä HAM-näyttelyssäkin.

Kukin aikakausi valitsee, millaisia asioita merkkihenkilöistä esiin nostaa. Siksi Tyko Sallisenkin persoonallisuudesta, elämästä ja tuotannosta on käännetty esiin vain tiettyjä puolia.

Naisviha ja äkkipikainen luonne ovat toki olleet tiedossa aina. Kirjailija Tito Colliander kirjoitti Sallisesta vuonna 1949 elämäkerran, ja myöhemminkin taiteilijaa on tutkittu runsaasti. Sallisen aggressiivisuuden syitä on löydetty uskonnon leimaamasta, väkivaltaisesta lapsuudesta.

Jo Colliander kirjoitti, miten hän ”häpäisi ja alensi vaimoaan kaikkien silmissä”, kutsui tätä seurassakin ”lokaviemäriksi” ja ”saatanan akaksi”. Taidekauppias Gösta Stenmanin muistelmissa Sallisen ”mieliväite” oli, että nainen on passiivinen toisen luokan olento, ja langon mukaan naiset olivat taiteilijasta ”lehmikarjaa”.

Mutta kun on haluttu korostaa taiteilijan neroutta ja poikkeuspersoonaa, ei lähdemateriaalin kanssa ole aina ollut kovin tarkkaa. Siksi Irja Sallan mielisairaalassa 1950-luvulla kirjoittamaa Isä ja minä -lapsuuskuvaustakin on pidetty jopa dokumentaarisena.

Sen monet ristiriidat käyvät esiin paitsi Tukaattitytössä, myös Tuula Karjalaisen tuoreessa elämäkerrassa Tyko Sallinen – Suomalainen tarina (2016). Kun Irja Sallan lapsuudenmuistot osoitetaan – uusia dokumentteja etsien, tutkien ja vertaillen – epätosiksi, ei ihannoivaan kuvaan isästäkään ehkä kannata luottaa.

Tyko Sallinen ei ole suinkaan ainoa merkki­henkilö, jonka julkikuva ja ura asettuvat aika ajoin uuteen asentoon.

Niin tapahtuu itse asiassa kaikille ja kaikelle, kun sitä tutkitaan uudelleen tai paremmin kuin ennen. Uudet faktat ja niiden tarkempi ja roh­keampi analyysi tuottavat aina lisää tietoa, uusia näköaloja.

Näin kävi vastikään myös runoilija Edith Söder­granille kirjallisuudentutkija Agneta Rahikaisen käsittelyssä.

Oikeastaan elämäkerta Edith – Runoilijan elämä ja myytti (2014) syntyi pelkällä tarkalla lähi­luvulla, jo olemassa olevasta aineistosta.

Se kuitenkin romutti myytin keuhkotautisesta ja köyhästä Raivolan erakosta ja loi tilalle aivan uudenlaista kuvaa varakkaan pietarilaisperheen kosmopoliittityttärestä, joka matkusteli pitkin ­Eurooppaa, valokuvasi ja osallistui aktiivisesti aikansa kirjalliseen keskusteluun.

Samalla Rahikainen osoitti selvästi, miten Suomen kaltaisessa pienessä maassa parikin vaikutusvaltaista hahmoa (tässä tapauksessa Hagar Olsson ja Elmer Diktonius) riittävät rakentamaan niin vahvan taiteilijamyytin, että se kestää kyseenalaistamatta vaikka vuosisadan.

Pitkään kinostunutta myyttinukkaa on viime vuosina pudisteltu Aleksis Kiven ja Minna Canthinkin hartioilta, vaikka he ovat vielä vanhempia, 1800-luvun kirjailijoita. Uutta materiaalia on löytynyt myös kuvataiteilijoista, kuten Albert Edel­feltistä ja Helene Schjerfbeckistä, ja vanhaa on rohjettu tulkita uusilla tavoilla.

Tietysti ilmiö koskee suurempiakin kokonaisuuksia. Arkistoja on avattu ja historiantutkimuksessa hyödynnetty muitakin tieteenaloja, etenkin psykologiaa. Näin on saatu esiin tietoja ja kokemuksia, joista ei 1900-luvulla paljon puhuttu.

Yhtäällä ovat valtavat asiat kuten toisen maailmansodan vankileirit ja parisataatuhatta saksalaissotilasta Lapissa, toisaalla sodan kokeneiden arki, tunteet ja pitkät jäljet seuraavissa sukupolvissa.

Eikä sisällissodastakaan ole viime sanaa sanottu. Esiin nousee jatkuvasti uusia ihmiskohtaloita, kuten Uudenmaan valkoiset terroristipartiot Kjell Westön Missä kuljimme kerran -romaaniin tai Martta Koskinen, teloitettavaksi päätynyt ompelijatar, Ville Suhosen dokumenttielokuvaan.

Tänä keväänä ilmestyy kaksikin tutkimusta sisällissodan naissotilaista. Heitä oli kolmattatuhatta, enkä silti tiedä heidän kohtaloistaan mitään.

Myös Gustaf Mannerheimista saadaan pian uusi elämäkerta. Eikö hänestäkään muka ole vielä luotu kokonaiskuvaa?

Ei, sillä myyttistä marsalkkaa on aina käytetty politiikan välineenä, sanoi histo­rianprofessori Henrik Meinander vastikään teosta esitellessään.

Taas tarvitaan uutta tutkimusta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuvataide

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Lauri Markkasen suuri ilta kääntyi draamaksi – Minnesota Timberwolves varasi, kaupattiin kuitenkin heti Chicago Bullsiin

    2. 2

      Vain 11 prosenttia synnyttää ilman kipulääkkeitä – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    3. 3

      Miksi amerikkalaiset pelkäävät alastomuutta, mutta suomalaiset eivät? ”Tässä suhteessa emme ole kauhean kaukana muslimimaista”

    4. 4

      Suomi on alkoholipolitiikaltaan jo nyt ”varoittava esimerkki” Pohjoismaissa – ruotsalaisasiantuntijan on mahdoton ymmärtää hallituksen lakiuudistus­kaavailua

    5. 5

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    6. 6

      Säännöstelyä tarvitaan, koska suomalainen ei osaa hallita omaa juomistaan

    7. 7

      Taistelevia jumalia, feminististä seksikomediaa ja Prisman hypnoottinen kassahihna – Nämä kymmenen tv-sarjaa kannattaa katsoa juhannuksena

    8. 8

      Syntyykö viime hetken ruuhka? HSTV seuraa juhannusjuomien hakua varttia ennen Alkon ovien sulkeutumista, suora lähetys kello 12.45

    9. 9

      Teemu Selänne korotettiin Suomessa sankariksi, jota ei voi kritisoida ja joka voi sanoa olevansa ”hauskalla tavalla sovinisti”

    10. 10

      Oikeus kielsi naisia syrjineen käytännön israelilaisen lentoyhtiön lennoilla – naisia ei saa enää pyytää vaihtamaan paikkaa ääriuskovaisten miesten vaatimuksesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    2. 2

      Teemu Selänne korotettiin Suomessa sankariksi, jota ei voi kritisoida ja joka voi sanoa olevansa ”hauskalla tavalla sovinisti”

    3. 3

      Vain 11 prosenttia synnyttää ilman kipulääkkeitä – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    4. 4

      13-vuotias tyttö raiskattiin parkkihallissa Keravalla, tekijällä myös muita teiniuhreja – oikeus antoi kolme ja puoli vuotta vankeutta

    5. 5

      Espoolaisnuoret varastivat 14-vuotiaan repusta avaimet ja tunkeutuivat tyhjään kotiin – asunnossa riehuttiin ja tietokone murskattiin kirveellä

    6. 6

      Lauri Markkasen suuri ilta kääntyi draamaksi – Minnesota Timberwolves varasi, kaupattiin kuitenkin heti Chicago Bullsiin

    7. 7

      Tunteet voittivat järjen ja 51 vuoden ikäeron, kun Erika ja Danny löysivät toisensa – ”Aina tämä elämä ei mene niin kuin olisi itse käsikirjoittanut”

    8. 8

      Miksi amerikkalaiset pelkäävät alastomuutta, mutta suomalaiset eivät? ”Tässä suhteessa emme ole kauhean kaukana muslimimaista”

    9. 9

      Ritva Elomaan paluu perussuomalaisiin nakertaa hallituksen enemmistöä – Nyt käydään sotaa edustajien sieluista

    10. 10

      Mies tappoi vanhuksen Puotilassa, jäi hovioikeudessakin ilman rangaistusta – tekijä esiintyi samana kesänä musiikkivideolla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kullervo Hynysen keksintö saattaa mullistaa syövän, Alzheimerin ja Parkinsonin taudin hoidon – fyysikon löytöjä on verrattu penisilliinin ja röntgenkuvauksen keksimiseen

    2. 2

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    3. 3

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    4. 4

      Masennus ei ole vain sitä, että maataan sängyssä – me masentuneet koemme syyllisyyttä

    5. 5

      Näin kasvatat hyväkäytöksisen lapsen – Ranskassa jokainen lapsi osaa tervehtiä kohteliaasti

    6. 6

      Joonas Tolvanen opiskeli Shaolin-soturimunkkien koulussa – nyt hän on lääkäri Kuopiossa, eikä suosittele Kiinan kung-fu-opintoja kenellekään

    7. 7

      Kerrostalotyömaan tulipalo työllisti palokuntaa myöhään yöhön Pohjois-Helsingissä – poliisi teki kaasupulloja vaarattomiksi ampumalla

    8. 8

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    9. 9

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    10. 10

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    11. Näytä lisää