Valikko
Kulttuuri

HS tammikuussa 2017: Presidentit olivat ystävyksiä yli Atlantin – Vuonna 1990 Bush unohti ilmoittaa tulostaan ja Koivisto kuuli valtiovierailusta radiosta

Unto Hämäläisen 12-osainen kirjoitussarja alkaa. Ensimmäisessä osassa käsitellään Mauno Koiviston ja George Bushin yhteydenpitoa. Presidentit olivat yhteydessä vielä eläkkeelläkin.

Anteeksi että olen myöhässä, mutta Bush soitti, presidentti Mauno Koivisto pahoitteli myöhästymistään pienelle toimittajaryhmälle, joka odotti presidenttiä Santahaminan varuskuntasaunan eteisessä.

Toimittajat yrittivät kysellä lisää, mutta Koivisto heilautti vain isoa kouraansa ja myhäili tyytyväisen näköisenä. Soitto oli selvästi ollut mieluinen yllätys.

George Bush otti 20. tammikuuta 1989 vastaan Yhdysvaltain presidentin tehtävät edeltä­jältään Ronald Reaganilta ja soitti ensimmäisenä työpäivänä viiden kumppanimaan Neuvostoliiton, Britannian, Länsi-Saksan, Italian ja Japanin valtionpäämiehille.

Heidän jälkeensä puhelu Valkoisesta talosta tilattiin kriisimaiden Egyptin, Intian, Pakistanin ja Argentiinan johtajille.

Lisäksi Bush soitti Suomen presidentille. Valkoisen talon tiedotteessa ei kerrottu, miksi kaikista maailman maista soittolistalla oli juuri Suomi.

Koivisto ja Bush olivat vanhoja tuttuja, sillä olivat tutustuneet kesällä 1983. Koivisto oli valittu presidentiksi edellisenä vuonna, ja Bush oli aloittanut Reaganin varapresidenttinä vuoden 1981 alussa.


Bush tuli epäviralliselle vierailulle Suomeen, ja Koivisto otti hänet vastaan kesäasunnollaan Naantalin Kultarannassa.

Käynti kesti tuntikausia. Saunottiin ja juteltiin kaikessa rauhassa.

”Bushin kanssa hyvät suhteet syntyivät varsin kivuttomasti”, Koivisto arvioi myöhemmin.

Tapaamisen jälkeen presidentit jatkoivat kirjeenvaihtoa peräti kymmenen vuotta. Yhteyden­pito oli salaista, ja Koivisto kertoi siitä vasta muistelmissaan.

Miksi nämä kaksi presidenttiä tulivat niin hyvin toimeen?

”Ehkä se johtui siitä, että molemmilla oli paljon valtaa omissa ympyröissään. He antavat arvoa toisilleen ja ovat luonteeltaan vähän samanlaisia”, arvioi eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Häkkänen, joka tutustui Bushiin 1970-luvun puolessa välissä. He olivat diplomaattikollegoja Pekingissä.

Koivistoon Häkkänen tutustui tämän presidenttiaikana, jolloin Häkkänen oli suurlähettiläänä.

Häkkänen muistuttaa, että presidentit ovat lähes samanikäisiä: Koivisto on syntynyt marraskuussa 1923 ja Bush kesäkuussa 1924. Molemmilla on myös omakohtaista sotakokemusta toisesta maailmansodasta.

”Heillä ei ollut pakottavaa käyttäytymismallia, jota olisi pitänyt väen väkisin toteuttaa. Easy-going oli oikein mitoitettua, ei liiallista ja säilytti auktoriteetin. Urheilullisuus oli heille tärkeä yhteinen ominaisuus. Bush oli intohimoinen tenniksessä ja Koivisto lentopallossa. Molemmat olivat hyviä pelaajia. En ole koskaan päässyt pelaamaan lentopalloa Koiviston kanssa, mutta Bushin kanssa pelasin tennistä ja hävisin aina, nelinpelissäkin.”

Mikä heitä toisissaan kiin­nosti?

”Bush on välitön ja mutkaton, aina kiinnostunut ihmisistä. Ennen kaikkea hän halusi kuulla Koiviston näkemyksiä Neuvostoliitosta. Koivistoa kiinnosti Bushissa tämän pitkä ura kansain­välisissä tehtävissä, Yhdysvaltain sisäpolitiikassa ja CIA:n päällikkönä.”

Suurlähettiläs Matti Häkkänen muistuttaa, että presidenttien hyvät henkilökohtaiset välit vaikuttivat suoraan myös maiden välisiin suhteisiin. Sillä oli suuri merkitys juuri 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa, jolloin kylmä sota loppui ja Euroopan kahtiajako päättyi.


”Heidän aikanaan Suomen ja Yhdysvaltain suhteet olivat korkealla tasolla ja poikkeuksellisen tiiviit”, Häkkänen sanoo.

Presidentti Mauno Koivisto vieraili Yhdysvalloissa syksyllä 1983, jolloin hän tapasi Reaganin ja Bushin. Koivisto tapasi Bushia myös Moskovassa, jossa järjestettiin Neuvostoliiton johtajien hautajaisia vuosina 1982, 1984 ja 1985.

Kun Mihail Gorbatšov nousi Neuvostoliitossa valtaan keväällä 1985, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton johtajien yhteydenpito tiivistyi.


Tämä vaikutti myös Suomen politiikkaan, sillä Reaganin ja Bushin luottomies, ulkoministeri George Shultz ryhtyi käyttämään Helsinkiä välilaskupaikkanaan matkalla Moskovaan. Suomi oli Washingtonin ja Moskovan kuumalla linjalla.

Shultz pysähtyi Helsingissä ja tapasi Koivistoa peräti kuusi kertaa 1980-luvun loppuvuosina.

Kerran sää Helsingissä oli niin huono, ettei ulkoministeri pystynyt jatkamaan lentäen matkaansa Moskovaan.

Silloin Koivisto antoi Shultzin ja tämän seurueen käyttöön Suomen presidentin ja hallituksen salonkivaunut.


”Matka oli ilmeisesti ollut elämys. He olivat nauttineet matkaeväitä ja juomia sekä harrastaneet musisointia”, Koivisto kertoo muistelmissaan.

George Shultz houkutteli myös presidentti Ronald Reaganin ja rouva Nancy Reaganin pysähtymään Helsinkiin keväällä 1988.

Näin Koivisto pääsi isännöimään myös presidentin valtiovierailua, joka tosin kesti vain muutaman tunnin, mutta sisälsi Reaganin Finlandia-talossa pitämän puheen.

Seuraavan kerran Yhdysvaltain presidentti esiintyi Finlandia-talossa syksyllä 1990. Bush ja Gorbatšov olivat puhelimitse sopineet tapaavansa Helsingissä, mutta eivät olleet huomanneet sopia, kumpi kertoisi Koivistolle vierailuaikeista.

Niinpä Koivisto kuuli arvovieraiden tulosta aamulla radiosta ja ihmetteli, että kaikenlaisia merkillisiä juttuja maailmalla kiertää.

Muutaman tunnin päästä Bush soitti nolona ja kysyi, voisivatko he Gorbatšovin kanssa tulla seuraavalla viikonloppuna kylään. Molemmat aikoivat ottaa vielä puolisonsa mukaan.

Sopihan se, mutta Helsingissä piti seuraavalla viikolla aika kiirettä, kun syksyisen unelias pääkaupunki piti ehostaa juhlakuntoon ja ottamaan vastaan kansainvälisiä vieraita ja tuhatpäistä lehdistöä.

Helsingin keskustan liikkeet saivat erikoisluvan olla auki sunnuntaina, ja jopa muutamat ruokaravintolat pitivät ovensa auki, vaikka oli pyhäpäivä.

Suurvaltajohtajien tapaaminen sujui hyvin. Irak oli kesällä hyökännyt Kuwaitiin, ja Helsingissä sovittiin Irakin johtajan Saddam Husseinin painostamisesta.

Suomen ja Yhdysvaltain presidenttien vierailuvaihto jatkui tiiviinä. Koivisto kävi keväällä 1991 Washingtonissa, ja Bush osallistui kesällä 1992 Helsingissä pidettyyn Euroopan turvallisuus- ja yhteiskokoukseen.

Koiviston ja Bushin tapaamisista tehdyt raportit ovat nykyisin jo julkisia. Niistä käy ilmi, että valtaosan ajasta presidentit puhuivat Neuvostoliitosta. Molemmat suhtautuivat myönteisesti Gorbatšoviin ja pohtivat viimeisen asti keinoja, miten kollegaa voisi auttaa. Eniten Koivisto ja Bush pelkäsivät vanhoillisten kommunistien valtaannousua.

Viimeiseksi jääneessä virallisessa tapaamisessa he aprikoivat presidentti Boris Jeltsinin mahdollisuuksia onnistua uuden Venäjän johtajana. Molemmat olivat epäluuloisia.

”Jeltsin näyttää joutuvan uusiin kompromisseihin kommunisteja lähellä olevien piirien kanssa”, Bush arvioi heinäkuussa 1992. Hän kutsui näitä piirejä ”punaruskeiksi voimiksi”.


Koivisto oli puolestaan huolissaan Venäjän holtittomasta taloudenpidosta.

”Mitä talouteen tulee, puhutaan paljon yksityistämisestä, mutta mistä tulee pääoma? Organisaatioilla on vain menoja, ei lainkaan tuloja. Tämä houkuttelee vain painamaan lisää ruplia”, Koivisto paheksui.

Helsingistä lähtiessään Bush lupasi tulla taas uudestaan. ”Marraskuun vaalit on kuitenkin katsottava ensin”, Bush sanoi.

Marraskuussa 1992 pidetyissä vaaleissa republikaani Bush yllättäen hävisi demokraattien Bill Clintonille.

Vallanvaihto merkitsi myös korkean tason yhteydenpidon vähenemistä. Presidenttien vierailut loppuivat lähes kokonaan.

Bill Clinton tapasi Boris Jeltsinin Helsingissä kaksikymmentä vuotta sitten, mutta George W. Bush ja tämän seuraaja Barack Obama eivät käyneet kertaakaan Suomessa.

Myös Suomen presidenttien vierailut Valkoiseen taloon harvenivat, ja nykyisin niitä tehdäänkin Pohjoismaiden johtajien ryhmässä.

Presidentti Donald Trumpin matka-aikeista ei vielä tiedetä mitään.

George Bush ei eläkkeelläkään unohtanut Suomea ja vanhaa ystäväänsä.

Kun Bush kävi tapaamassa Koivistoa syksyllä 2002, hän kiitteli Koivistoa läpeensä rehelliseksi mieheksi, joka sanoi mielipiteensä suoraan piittaamatta siitä, pitikö Bush siitä vai ei.

Fakta

Unto Hämäläinen kirjoittaa lähihistoriasta


 Helsingin Sanomat aloittaa tänään 12-osaisen sarjan, joka ilmestyy kuukauden viimeisenä sunnuntaina, osana kulttuurin historia­sivustoa.

 Sarjassa esitellään Suomen politiikan lähihistorian tapahtumia, ja sitä kirjoittaa politiikan toimittaja Unto Hämäläinen.

 Ensimmäisessä osassa käsitellään presidentti Mauno Koiviston ja presidentti George Bushin yhteydenpitoa, joka alkoi vuonna 1983 ja jatkui kymmenen vuotta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Historia
  • Yhdysvallat
  • George Bush

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi viisi lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    2. 2

      Liian lapsikeskeisessä liitossa kaikki häviävät – Lapsi voi olla tekosyy vältellä omia ongelmia

    3. 3

      Helsingin alueiden eriytyminen näkyy nuorten arjessa – ”Alepan kulmalta saa helpommin kannabista kuin kaljaa”

    4. 4

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – ”Me nauroimme tuon porukan ulos”

    5. 5

      Aija Särkijärvi, 90, nukkuu joskus samoissa lakanoissa neljä viikkoa – iäkkäiden kotihoitajien työ on muuttunut raskaammaksi ja heistä on jatkuva pula

    6. 6

      Poliisi epäilee Uber Finlandia luvattomasta taksiliikenteen harjoittamisesta – maajohtaja Joel Järvisen omaisuutta saatetaan takavarikoida

    7. 7

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    8. 8

      Puhuvatko kaikki kohta samaa murretta? Suomen kieli hämäläistyy, ja yhä useampi sanoo ”mä” ja ”alkaa tekeen”

    9. 9

      Kysely: Trumpin presidenttiys on kolhinut Yhdysvaltojen mainetta

    10. 10

      DN: Venäläisen ja ruotsalaisen sotilaskoneen kohtaaminen Itämerellä oli niin vaarallinen, että ruotsalaiskone joutui palaamaan kotiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    2. 2

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – ”Me nauroimme tuon porukan ulos”

    3. 3

      Ministeri Lindström: Tiesin erityisavustajan toiminnasta, hän ei toiminut omavaltaisesti – avustaja yritti pyyhkiä somalijärjestöiltä tuet

    4. 4

      Mitä tehdä, kun lapsi ei halua mökille? Suositusten mukaan alle 12-vuotiasta ei saisi jättää yksin – asiantuntija kertoo, onko siinä mitään järkeä

    5. 5

      Oletko grillannut aina väärin? Kemisti kertoo, miten paistat täydellisen pihvin

    6. 6

      Miten tämä on edes tapahtunut? Hautakiven pala päätyi katukiveksi Espoossa

    7. 7

      Dramaattiset kuvat ja video näyttävät Espoon polttopulloiskun täystuhon: pitsat jäivät pöytiin, kun asiakkaat pakenivat räjähdysmäistä paloa

    8. 8

      Pyörällä mereen ajanut Aleksander Lauraéus, 43, oli kuolla Hietalahden satama-altaaseen – nyt hän vaatii lisää tikapuita rantamuureille

    9. 9

      Egyptiläinen ravintola tuhoutui tulipalossa Helsingin Käpylässä – omistaja kuuli tulipalosta naapurilta

    10. 10

      Ruotsalaismeteorologin suomenkielisestä ennusteesta tuli somehitti – Pererikin upeasti lausumaa juhannussäätä katsottiin satojatuhansia kertoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    5. 5

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    6. 6

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    7. 7

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    8. 8

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – ”Me nauroimme tuon porukan ulos”

    9. 9

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    10. 10

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    11. Näytä lisää