Kulttuuri

Moderaattorit kertovat, miten verkkopalstoja valvotaan – ”Ihmiset ovat lakanneet välittämästä omasta maineestaan”

Ennen internetissä kiisteltiin anonyymisti, nyt nimen ja kuvan kanssa. ”Ihmiset ovat lakanneet välittämästä omasta maineestaan”, sanoo 1990-luvulla moderaattorina toiminut Jouni Heikniemi.

”Tee jotain itelles tai kaiva itelles kuoppa.”

Naps.

”Olisiko ollut kuitenkin niin, että juutalaiset itse provosoivat holokaustinsa?”

Naps.

”Saako täällä puhua maahanmuutosta?”

Naps.

Verkkokeskusteluista voi lentää ulos ja saada viestinsä poistetuksi monesta syystä.

Itsestään selvää on, että asiattomat ja loukkaavat kommentit hävitetään jo ihan rikosoikeudellisen vastuun vuoksi. Myös imago on tärkeä: törkypuhe karkottaa uudet keskustelijat.

Tämä edellyttää keskustelijoiden ylläpitäjiltä eli moderaattoreilta jatkuvaa valppautta. Palstan pitäminen lukukelpoisena on raskasta työtä, mutta jonkun se pitää tehdä.

Pelkkä herjaavien tai rasistisen viestien mekaaninen poistaminen ei riitä.

Moderaattorien on tunnettava internetin kiertelevät riidan­kylväjät. Ylläpitäjien on osattava haistaa trollit, jotka kirjoittavat provosoivia viestejä kiusallaan, ja tunnistaa heidät, jotka ovat ihan tosissaan.

Kirjallinen viestintä on hieno keksintö, mutta kömpelö välittämään tunteita.

Jälkiteollisen yhteiskunnan tuottama toimenkuva on sellainen, jota tekoäly ei vielä osaa – vaikka ohjelmistoja jo kehitellään. Neljännesvuosisadan ajan käydyt nettikeskustelut eivät ole synnyttäneet ihmislajia, joka osaa vaistonvaraisesti erottaa viestien piilosanomat.

”Eikä sellaista koskaan tule. Ihmisten välinen kommunikaatio on aina vajavaista”, sanoo Tuomas Saloniemi.

”Netissä ei näe, onko joku kieli poskessa. On myös tilanteita, joissa kaksi ihmistä tuntee ennestään toisensa eikä moderaattori tiedä, että he vinoilevat toisilleen hyväntahtoisesti.”

Saloniemi on yksi kymmenestä Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän moderaattoreista. Mikko Särelän vuonna 2009 perustaman Facebook-ryhmän tarkoitus on edistää pääkaupunkiseudulle tiivistä kaupunkirakennetta ja -kulttuuria.

Nykyisin ryhmässä on yli 11 000 jäsentä ja se kokoaa lukijoita yli puoluerajojen. Keskusteluihin osallistuvat niin kaupungin korkeat virkamiehet kuin rivi­helsinkiläiset. Yhtenä syynä suosioon on jämerä moderointi, joka estää keskustelun leviämisen lillukanvarsiin.

Moderaattori on tylyimmissä mielikuvissa pikkusieluinen vääpeli, jonka toimenkuvana on rajoittaa sananvapautta.

Mutta onko moderointi Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä sitten muuta kuin asiattomien viestien poistoa?

On, sanoo Saloniemi.

”Se on enemmänkin: keskustelun ohjaamista ja siihen osallistumista. Me moderaattorit emme elä tyhjiössä. Olemme asiasta kiinnostuneita ja keskustelemme ryhmässä samoista ­aiheista”, sanoo Saloniemi.

Ryhmän ylläpito ei välttämättä edes poista provokatiivisia tai piiloaggressiivisia avauksia.

”Voimme sanoa ihmiselle, että voitko täydentää avaustasi tai mitä oikein tarkoitat. Jos keskustelu uhkaa mennä sivuraiteille niin käymme huikkaamassa, että avaa uusi ketju, muuten tämä menee lukukelvottomaksi.”

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän ylläpito on poikkeuksellisen järjestäytynyt ja edustaa tuoretta moderointipolvea.

Moderaattoreita on riittävästi, joten ryhmästä ei tule vain yhden henkilön show’ta. Uusille moderaattoreille ovet ovat jatkuvasti auki. Moderaattorit eivät saa palkkaa vaan ovat liikkeellä talkoohengessä.

”Tämä ei ole virasto vaan harrastus päätyön ohessa. Me moderaattorit teemme kaikki läppärillä töitä ja meillä on oma ryhmä-chat, johon kirjoitetaan huomioita asiattomasta keskustelusta. Mitään päivystysvuoroja ei ole. Sen mukaan mennään, miten kukin ehtii.”

Jos omapäistä nettikirjoittajaa toisinaan ärsyttää moderaation päsmäröinti, siinä ei ole mitään uutta.

Melkein yhtä kauan kuin netissä on kirjoiteltu, on tarvittu ylläpitäjiä.

Jouni Heikniemi aloitti MBnetin moderaattorina eli sheriffinä vuonna 1995. Tietokonelehden keskusteluryhmään pääsi vain, jos oli lehden tilaaja tai otti yhteyttä maksullisen 0600-numeron kautta.

”Meillä oli viestialue, joka oli samantapainen kuin 1990-luvun alun uutisryhmät. Sinne kirjoitettiin pitkiä punnittuja viestejä. Toinen media oli reaaliaikainen chatti.”

Jälkimmäisen valvonta muistutti nykyisten nettifoorumien ylläpitoa. Yleisintä häiriköintiä olivat laittomien pelien kyseleminen tai niin sanottu floodaus eli ruudun täyttäminen yhdellä merkillä, jolloin tekstit vierivät pois näkyvistä.

Järjestyksenvalvojilla oli käytössään järeä ase: käyttöoikeuksien poistaminen muutamaksi minuutiksi tai jopa pariksi viikoksi. 2010-luvun somettajat eivät ehkä ymmärrä kuinka ankara uhka oli, sillä päivittäistä käyttöaikaa oli tilaajalle vain tunti päivässä.

”Jos joutui jäähylle ja hassasi käyttöajan, niin voi voi”, sanoo Heikniemi.

Nykyisen kaltaista vihapuhetta ei MBnetissä näkynyt. Toisaalta, käyttäjiäkään ei ollut paljon – millään yksittäisellä viestialueella ei ollut lukijoita muutamaa tuhatta enempää.

”Naiset olivat selvässä vähemmistössä, suhde oli noin 98–2. Naispuolisella käyttäjätunnuksella sai merkittävän määrän hyvää ja huonoa huomiota. Huorittelua ei ollut niinkään, mutta lapsellista vonkaamista ja vastaavaa”, kertoo Heikniemi.

Toki MBnetissä käytiin kunnon kukkotappeluita. Viesti­alueella oli alue nimeltä Nokkapokka, jossa saattoi käydä rannatonta keskustelua siitä, kumpi oli parempi: PC- vai Amiga-tietokone.

”Jos vertaa tämän päivän moderaattorin haasteisiin, meillä oli asiat hyvin.”

Internet syntyi ja kehittyi akateemisissa ympyröissä Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Sen käytössä painotettiin vapauden ja vastuun periaatteita, joihin eivät sopineet viralliset valvojat. Tietoverkon käyttäjiä kannustettiin hyviin käytöstapoihin, niin kutsuttuun netikettiin.

Kun keskustelufoorumien määrä kasvoi www-sivujen myötä 1990-luvun lopulla, moderaattorit alkoivat yleistyä – keskustelijat eivät tulleet enää vain opiskelija- ja nörttipiireistä.

Myös keskustelualustat muuttuivat, mikä toi uusia käyttäjäryhmiä.

Verkkokeskustelun erikoinen sivutuote, tv-chat, eli kulta-aikaansa 2000-luvun alkuvuosina. Se perustui maksullisiin tekstiviesteihin, joita pystyi lähettämään öisin televisiossa pyöriviin chat-ohjelmiin.

Taija Lankinen toimi MTV3-kanavan tv-chatin juontajana ja valvojana vuosina 2001–2002. Hänen chat-nimensä oli Sandra.

”Se oli etsikkoaikaa. Tv-chat oli alkutaipaleellaan ja käytäntöjä haettiin koko ajan. Me valvojat saimme aika vapaasti päättää minkälaisia viestejä ruutuun päästettiin ja mitä ei”, kertoo Lankinen.

Tv-chat alkoi yleensä puolenyön korvilla ja kesti yleensä noin aamuneljään, viikonloppuina myöhempään. Kussakin vuorossa oli yleensä yksi juontaja ja kaksi valvojaa.

”Kaikenalainen keskustelu oli kanavalla sallittu, mutta jos viestit alkoivat olla liian kiihtyneitä, huomautimme että nyt pitäisi vähän rauhoittua. Muuten ­aiheen käsittely loppui.”

Vuosituhannen vaihteessa televisiossa alettiin nähdä yhä enemmän julkihomoja. Tämä sai jotkut katsojat raivon partaalle.

”Meillä oli kerran deittilähetys, johon osallistui homomiehiä. Saimme todella aggressiivisia viestejä, jotka napsittiin pois. Seksuaaliset vähemmistöt olivat kuuma peruna. Välillä juontajat ja vieraat sopivat, ettei tietynlaisia viestejä laiteta julki.”

Valvojilla ei ollut varsinaista moderointiohjeistusta tai kiellettyjen koodisanojen listaa. Moderointipäätöksiä tehtiin lennossa, kun pähkäiltiin voiko jonkun viestin julkaista vai ei. Ruutuun eivät kuitenkaan päässeet selvästi rikolliset viestit, liian henkilökohtaiset tilitykset tai viestit, joissa oli tietoja juontajien vapaa-aikojen tekemisistä.

”Ja joka yö tuli näytä tissit -viestejä. Niihin väsähti nopeasti”, sanoo Lankinen.

Pitkään ajateltiin, että omalla nimellä kirjoittaminen hillitsee törkeimpien viestien lähettelyä. Verkkokonkareiden ihmetykseksi nyrkkisääntö ei pidä enää 2010-luvulla paikkaansa. Ihmiset saattavat suoltaa solvauksia omilla nimillään ja naamoillaan.

”Ihmiset ovat nykyisin lakanneet arvostamasta omaa mainettaan. Aikoinaan ratkaisimme MBnetissä käytännössä kaikki häirikköjutut vaatimalla rekisteröitymistä omilla tunnuksilla ja nimellä”, sanoo Heikniemi.

Nykykäytäntö on sinänsä ymmärrettävä. Tietotekniikan ja sosiaalisen median käyttö on levinnyt joka ikäryhmiin ja kansankerroksiin niin nopeasti, ettei tapakulttuuri ole pysynyt perässä.

”On paljon kypsässä iässä olevia ihmisiä, joilla on poliittisia mielipiteitä ja aikaa kirjoittaa niitä. Heillä on enemmän kykyä provosoivaan argumentointiin kuin junnuilla 1990-luvulla”, arvioi Heikniemi.

Parhaimmillaan keskusteluryhmän sisäinen toverikuri on niin vahva, ettei siellä tarvitse moderoida juuri lainkaan, kertoo Tuomas Saloniemi.

Jotain linjauksia kuitenkin kaivataan, jotta keskustelu ei lähde lapasesta. Keskusteluryhmien moderaattorit tietävät, että Karjalan palautus ja pakkoruotsi ovat aiheita, joita voidaan jauhaa vuositolkulla ilman kristallisoitunutta lopputulemaa.

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä vastaava aihe on Malmin lentokenttä.

”Malmi-ketjuilla oli tapana myrkyttää ja venyttää kaikki keskustelut. Jouduimme miettimään rajanvetoa ja päädyimme siihen, että aiheesta ei avata uusia ketjuja paitsi jos tilanne muuttuu”, sanoo Saloniemi.

Viime kädessä moderaattoritkin voivat jäädä keskustelijoiden alle.

”Jos 11 000 jäsentä päättää panna ranttaliksi, emme me sille mitään voi.”

Oikaisu 3.2. kello 14.50: Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä on perustettu vuonna 2009 eikä 2011, kuten jutussa aiemmin luki.

Fakta

Verkkokeskustelun periaatteita


  Keskusteleva teksti on oleellisesti eri asia kuin kirjoitettu teksti. Journalismissa, tieteessä ja viranomaiskielessä on kaavoja, joilla kirjoittaja etäännyttää itsensä tekstistä.

  Keskustelussa ihmiset ovat läsnä ihmisinä ja sen takia se on kaoottista.

  Keskustelunhallinta vaatii omat resurssit.

  Verkkokeskustelu nostaa ja kaataa ihmisiä, aatteita ja organisaatioita. Sitä on mahdollista hallita ja ohjata, mutta sitä ei saa koskaan mieleisekseen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Media
  • Internet
  • Verkkokeskustelut
  • Valvonta
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Mies perusti terrorismia ja suvakkeja vastustavan kansanliikkeen, päätyi vahingossa vastustamaan sukkia – some täyttyi sukkakuvista

    2. 2

      HSL:n lipunmyynti on kaaoksessa ja sadan miljoonan euron jättiuudistus jo kolme vuotta myöhässä – HS selvitti, mikä meni pieleen

    3. 3

      Tunnetko nämä kymmenen vakavia myrkytyksiä aiheuttavaa suomalaista kasvia? – ”Kaikissa lapsiperheissä pitäisi olla lääkehiiltä varastossa”

    4. 4

      Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

    5. 5

      Opintoni jäävät kesken opintotuki­uudistuksen takia – en saa opintolainaa, vaikka laina on valtion takaamaa

    6. 6

      Joukko turvapaikan­hakijoita aikoo ylittää rajan Suomesta Ruotsiin mielen­ilmauksena kohtelulleen

    7. 7

      Valkoisessa talossa soittanut ihmelapsi kuuli outoa kieltä lentokoneessa – nyt hän puhuu suomea ja pääsi jatkoon unelmiensa Maj Lind -pianokilpailussa

    8. 8

      Mira, 21, sai unelmalomalta ESBL-superbakteerin, joka on lähes kaikille antibiooteille vastustuskykyinen – ”Jatkuvat kivut saivat minut miettimään vakavissani, kuolenko tähän”

    9. 9

      Näin Trumpin rinnalle ilmaantui toinen Trump

    10. 10

      Helsinki–Vantaan uusi eteläsiipi aukeaa, tältä siellä näyttää: Sisustuksessa suomalaista designia, matkustajat pääsevät kentän ensimmäiseen liukukäytävään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

    2. 2

      16-vuotias somalityttö pahoinpideltiin kotirapussa, parturi uhattiin tappaa – maahanmuuttajat kertovat, että täysin sivullisia uhkaillaan nyt väkivallalla Turun tapahtumien vuoksi

    3. 3

      Mies perusti terrorismia ja suvakkeja vastustavan kansanliikkeen, päätyi vahingossa vastustamaan sukkia – some täyttyi sukkakuvista

    4. 4

      Moni lapsi saa vahingossa trendikkään nimen – Katso nimet, joiden suosio on nyt kasvussa

    5. 5

      Antti Rinne, 54, kehottaa suomalaisia ”synnytystalkoisiin” – sanavalinta tyrmistyttää ja hävettää demareitakin

    6. 6

      Mira, 21, sai unelmalomalta ESBL-superbakteerin, joka on lähes kaikille antibiooteille vastustuskykyinen – ”Jatkuvat kivut saivat minut miettimään vakavissani, kuolenko tähän”

    7. 7

      Joukko turvapaikan­hakijoita aikoo ylittää rajan Suomesta Ruotsiin mielen­ilmauksena kohtelulleen

    8. 8

      Tanskan poliisi: sukellusveneestä löytyi paljon toimittaja Kim Wallin verta, merestä löydetty naisen ruumis on Kim Wallin

    9. 9

      Mikä nimeksi lapselle? Löydä HS:n vauvannimikoneella sinun ja kumppanisi yhteiset nimisuosikit

    10. 10

      Jokaisen aikuisenkin pitäisi hankkia harrastus – Huonot elintavat ja tylsistyminen heijastuvat koko perheeseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Poliisi tutkii Vantaalla ilmoitettua maahanmuuttajataustaisen miehen puukotusta – Uhrin mukaan epäilty puukottaja kysyi, onko uhri muslimi

    6. 6

      Heti ulos Britanniasta! Suomalaistutkija sai käskyn muuttaa maasta kuukauden sisällä, vaikka on töissä, maksaa veroja ja on naimisissa brittimiehen kanssa

    7. 7

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    8. 8

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    9. 9

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    10. 10

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    11. Näytä lisää