Kulttuuri

Kotimainen Presidentti-tv-sarja haastaa Vallan linnakkeen ja West Wingin

Politiikan kulisseihin sijoittuva tv-draama kuvaa ihmistä, joka pyrkii usein hyvään, mutta jonka moraali joutuu koetukselle. Huomenna alkava Presidentti yrittää toistaa West Wingin ja Vallan linnakkeen menestysreseptin.

”Mä muuten äänestin sua.”

”Miksi?”

Yleisradion kevään draama­satsaus Presidentti alkaa vaali-iltana Samuli Edelmannin esittämän Henri Talvion ja tämän ­äänestäjän keskustelulla.

Kirsti Mannisen ja Antti Pesosen käsikirjoittama, Lauri Nurksen ohjaama 12-osainen kausisarja sijoittuu vuoteen 2018. Edelmannin roolihahmo on tasavallan presidentti, jollaista Manninen ja Pesonen kuvittelivat suomalaisten kaipaavan.

”Siitä on nyt neljä vuotta kun ideaa lähdettiin kehittelemään. Se on tällainen ajatusleikki siitä, mitä tapahtuisi, jos meillä olisi sellainen presidentti jota kansakunta on toivonut. Vahva johtaja”, Kirsti Manninen kuvaa.

Henri Talvio nousee sarjan alussa vaalien yllätysvoittajaksi. Hänen taustansa on bisneksessä: Saloon satelliittikomponentti­tehtaan tuonutta liikemiestä kuvaillaan lehdistössä ”työväenluokan messiaaksi”.

”Kuten Trump, meidän Tal­viommekin nousee presidentiksi lupauksella muutoksesta. Hän lupaa, että tavallinen ihminen saisi äänensä kuuluviin”, Manninen kuvaa.

Edelmannin tuimassa hahmossa onkin trumpmaista uskoa omaan kykyyn murtaa vanhat rakenteet. Hän repii eduskunnan edessä virkaanastujais­puheensa, koska ”puheiden ja lupausten aika on ohi”. Ja voi tv-presidentissä nähdä halutessaan Sipilää tai Berneriäkin; bisnesmaailmassa menestynyt mies julistaa tuovansa tulosvastuun politiikkaan.

Talvion presidentinkanslian ja Inka Kallénin näyttelemän pääministerin ympärille ja välille rakentuva draama asettuu osaksi kansainvälistä trendiä.

West Wingin (1999–2006) jälkeen päivänpolitiikan valta- ja ihmissuhdepelejä on kuvattu muun muassa yhdysvaltalais­draamoissa House of Cards (2013–) ja Rouva ministeri (Madam Secretary, 2014–), komediasarjassa Rouva varapresidentti (Veep, 2012–) sekä tanskalaisessa menestysdraamassa Vallan linnake (Borgen, 2010–2013). Tavallaan samaan sarjaan voi laskea myös tuoreen Netflix-tuotannon The Crown (2016–).

Lähimmin Presidentti rinnastuu juuri genren paaluttaneeseen West Wingiin ja pohjoismaisen realistiseen Vallan linnakkeeseen. Tahti on suomalaissarjassa esikuvia verkkaisempi.

”Ulkoisesta autenttisuudesta jouduimme jonkin verran tinkimään”, sanoo käsikirjoittaja Manninen.

Esimerkiksi eduskuntataloa esittää sarjassa Helsingin yliopiston päärakennus.

”Mutta oleellisempaa meille olikin sisäinen autenttisuus. Ajattelun ja asenteiden todellisuus. Siinä olemme yrittäneet olla todenmukaisia.”

Kuten West Wing ja Vallan linnake, myös Presidentti nostaa keskiöönsä poliitikkojen ohella heidän avustajansa. Suomalaissarjan keskeiset spin doctorit ovat presidentin kansliapäällikkö Marjatta Kuusinen (Rea Mauranen) ja lehdistöpäällikkö Arto Rahkonen (Tommi Eronen).

Onko hahmoista Suomen Kasper Juuliksi ja C. J. Creggiksi?


Presidentti on lähitulevaisuuteen asetettu satu, ja satu oli West Wingkin. Kunnes yksi uutinen mursi tarinan ja toden rajan.

”Tänä iltana tarjoamme teille näytelmän.” Näyttelijä Bradley Whitford puhuu suoraan kameralle West Wingin kolmannen tuotantokauden avausjaksossa Isaac & Ishmael, joka esitettiin Yhdysvalloissa lokakuun alussa 2001, alle kuukausi syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen.

”Älkää turhaan miettikö, mihin tämä näytelmä sijoittuu sarjan ajanlaskussa – se ei sijoitu mihinkään. Kyseessä on tarinankerronnallinen syrjähyppy.”

Erikoisjaksossa West Wingin päähenkilöt lukittiin poikkeus­tilan takia Valkoisen talon kellariin, sattumalta yhdessä talossa vierailleen koululuokan kanssa. 48-minuuttisen huoneteatterin ajan he luennoivat koululaisille islamin ja kristinuskon, arabi- ja länsimaiden yhtäläisyyksistä.

Jakso käsikirjoitettiin, kuvattiin ja leikattiin kahdessa viikossa. Työryhmä käsikirjoittaja ­Aaron Sorkinin johdolla katsoi, että USA:n presidentistä ja tämän esikunnasta kertova draamasarja ei voinut ohittaa New Yorkin terrori-iskuja, vaikka muuten tapahtuikin rinnakkaistodellisuudessa.

Ennen tätä tosielämän ja tv-sarjan risteämää juuri sarjan tarjoama vaihtoehtoinen todellisuus oli ollut West Wingin menestyksen salaisuus. Republikaani George­ W. Bushin hallitessa oikeaa Valkoista taloa West Wing esitti kuvitelman, millainen olisi demokraattipresidentti Jed Bartletin Yhdysvallat.

West Wingin ihanuus oli siinä, että se oli niin älykäs”, sanoo kirjailija Elina Hirvonen.

Juuri DocPoint-festivaaleilla ensi-iltansa saaneen Kiehumispiste-dokumentin ohjannut Hirvonen työstää jo seuraavaa käsikirjoitustaan, fiktiivistä tv-sarjaa, joka sijoittuu suomalaiseen kunnallispolitiikkaan.

”Sekä West Wingin että Vallan linnakkeen asetelmat oli niin älykkäästi rakennettu, että ne eivät päästäneet katsojaa helpolla”, Hirvonen sanoo.

Molemmat sarjat nousivat ­aikanaan niin seuratuiksi, että niiden väitettiin jopa alkavan syöttää tosielämän politiikkaa.

Aaron Sorkin on kertonut, miten Washingtonin lobbarit alkoivat lähestyä häntä ja kaupata omia aiheitaan West Wingissä käsiteltäviksi. Tanskassa taas valittiin ensimmäinen naispuolinen pääministeri Helle Thorning-Schmidt vuosi sen jälkeen, kun lasikatto oli rikottu Vallan linnakkeessa.

”Emme kuitenkaan suostu ottamaan kunniaa emmekä syytä siitä”, sarjan luoja, käsikirjoittaja Adam Price kommentoi yhteensattumaa britti-tv:n haastattelussa.

Jotain nämä kanslioihin ja kabinetteihin sijoittuvat menestyssarjat kuitenkin ovat onnistuneet tekemään: Politiikan tekemisestä on tullut kiinnostavaa.

Politiikka itsessään on toki ­aina ollut arjen draamaa – sen ideologiset taistelut ja henkilö­valinnat, kilpailevien joukkueiden voitot ja tappiot täyttävät uutiset – mutta näiden draamasarjojen ansiona voidaan pitää, että myös poliitikkotähtien varjossa tehtävä varsinainen politiikan työ muuttui jännittäväksi.

Vanity Fair -aikakauslehti julkaisi 2012 artikkelin, jossa politiikan taustapiruiksi päätyneet nuoret aikuiset kertoivat, miten merkittävä sarja West Wing heidän nuoruudessaan oli. Vanity Fair sanaili, että West Wing teki poliittisille neuvonantajille saman, mitä elokuva Presidentin miehet (All the President’s Men, 1976) teki lehtimiehille. Kuivakkaasta ammatista tuli cool.

”Sarja otti asian, jota lukio­ikäiset aikaisemmin pitivät nörttimäisenä, ja teki siitä seksikästä”, kuvaili Barack Obaman Valkoiseen taloon töihin päätynyt Eric Lesser lehden haastattelussa.

Tällä havainnolla ratsasti myös Adam Price myydessään ideaansa Vallan linnakkeesta Tanskan yleisradioyhtiö DR:lle.

”Vetosin heidän julkisen palvelun tehtäväänsä. Ajatelkaa, sanoin, jos sarja onnistuu yhtä ­aikaa viihdyttämään ja herättämään yhteiskunnallisen kiinnostuksen. He nielivät syötin”, Price vitsaili myöhemmin.

Ehkä poliittisten draamasarjojen suosiota selittää myös se, että niiden maailma on meille katsojille tuttu tosielämästä. Elina Hirvosenkin työn alla oleva poliittinen draama kumpuaa omasta intohimosta – hän kuvailee olevansa politiikkanarkkari.

”Intensiivisenä kuntapolitiikan seuraajana rakastan esimerkiksi suoria valtuustolähetyksiä Helsinki-kanavalla.”

Kuntapolitiikan westwingit on ennen Hirvosta maailmalla tehnyt ainakin tummanpuhuva kulttisarja The Wire (2002–2008), jonka kolmas tuotantokausi keskittyi Baltimoren paikallispolitiikkaan. Hirvoselle itselleen tärkein on kuitenkin alkuperäinen.

Hän muistelee, miten West Wingin dvd-boksit aikoinaan kiersivät naapurilta toiselle.

”Se, että päähenkilö oli hyvään pyrkivä poliitikko, puhutteli. Poliittisen prosessin katsominen siitä kulmasta – vastakkaisena nykyisin yleiselle lähtökohdalle, että kaikki poliitikot pyrkivät vain kilpailemaan vallasta ja ovat lähtökohtaisesti pahoja.”

West Wingissä ja Borgenissa molemmissa viehätti hyvään pyrkivän ihmisen kamppailu maailmassa, joka vaatii myös kompromisseja. Vaikka olivathan ne molemmat epätasaisiakin”, Hirvonen myöntää.

Kuvaus hyvään pyrkivän ihmisen kamppailusta politiikan rattaissa on osuva – ja alleviivaa West Wingin luonnetta George W. Bushin hallinnon alla ahdistuneen liberaalin Amerikan utopiana.

Näyttääkin siltä, että politiikkaan sijoittuva draama voi valita kolmesta strategiasta.

Voi maalata utopian, positiivisen vaihtoehdon nykytilalle. Toinen vaihtoehto on dystopia. Politiikan ja poliitikon pahimpien puolien kuvaus, kuvitelma siitä, mitä valta pahimmillaan voi olla. Tälle strategialle on rakennettu House of Cards, jossa macbethiläinen pääpari (Kevin Spacey ja Robin Wright) pelaa julmaa valtapeliä keinoja kaihtamatta.


Alun perin House of Cards oli uusintaversio Michael Dobbsin romaaniin perustuvasta brittisarjasta vuodelta 1990. Suoratoistoyhtiö Netflix on ilmoittanut julkaisevansa House of Cardsin viidennen tuotantokauden toukokuun lopussa.

Kolmas mahdollinen strategia on realismi.

Vallan linnake on esimerkki tästä – ja kaikessa loistokkuudessaan myös The Crown. Molemmat – fiktion ja osafiktion keinoin, sateisessa Kööpenhaminassa ja Buckinghamin palatsissa – pyrkivät kuvaamaan, millaista yhden maan korkeimman johdon elämä ja päätöksenteko oikeasti on.

Lopulta kysymys on: Mitä valta tekee ihmiselle?

The Crownissa kysymys kiteytyy konkreettisesti kruunuun, joka painavana lasketaan nuoren kuningattaren otsalle. Vallan linnakkeessa vallan paino näkyy selvemmin hallitsijan ihmissuhteissa.


Vallan linnaketta onkin arvosteltu piilosovinismista: Tekemällä pääministerin tehtävän ja perhe-elämän yhteensovittamisen niin mahdottomaksi juuri naiselle sarja tulee sanoneeksi, että yhdistelmä on toiselle sukupuolelle haastavampi kuin toiselle.

”Draama kuitenkin aina ammentaa yksilöistä, eikä pelkästään valta-asetelmista”, sanoo Presidentin käsikirjoittaja Kirsti Manninen.

”Kiinnostavaa on nimenomaan se, miten ihmisen oma moraali vaikuttaa siihen, miten hän toimii.”

Kuten West Wingissä ja Vallan linnakkeessa, myös Presidentissä käsikirjoittajat konsultoivat politiikan ammattilaisia, kuulemma poliittisen kentän laidasta laitaan ja hallinnon tasolta toiselle. Politiikan kuiskaajilla pyrittiin juuri autenttisuuteen henkilöhahmojen ajattelun ja argumentoinnin suhteen, ei niinkään prosessien.

”Usein jouduttiin toteamaan, että protokollan mukaan asia menisi oikeasti näin, mutta tv-draamassa oli pakko yksinkertaistaa. Eivät katsojat jaksa seurata, miten 40 ihmistä käsittelee asiaa koneiston eri tasoilla. Mutta sen, minkälaisia argumentteja siinä matkan varrella ehkä esitettäisiin, pyrimme kuvaamaan mahdollisimman realistisesti.”

Ehkä uutta ilmiselvään esi­kuvaan Vallan linnakkeeseen nähden on Presidentin eurooppalainen ulottuvuus. Pääministeri Petra Pennanen (Inka Kallén) painii kotimaan politiikan lisäksi EU-neuvotteluissa.

Kiinnostava ja luultavasti aika todenmukainen on myös yksi Presidentin keskeisistä vallankäyttäjistä, puoluepolitiikan kulisseissa häärivä Esko Salmisen näyttelemä liikemies.

Osa näiden sarjojen viehätystä onkin siinä, miten ne heijastavat ­aikansa poliittista todellisuutta. Vaikka elettäisiin rinnakkais­todellisuudessa, teemojen on jollain lailla resonoitava oikeissa uutisissa pyörivien ja katsojia kiihottavien kysymysten kanssa.

Aaron Sorkin on sanonut, että jos hän kirjoittaisi West Wingiä nyt, hän käsittelisi varmasti pakolaistilannetta.

”Meidän on lopetettava Donald Trumpin tuijottaminen ja käännettävä katse itseemme. Keitä me olemme, mitä meistä kertoo se, että tämä kaikki tapahtuu?” Sorkin vastasi haastattelussa jo yli vuosi sitten.

Pärjääkö Presidentti sitten ulkomaisille esikuvilleen?

Kuten sanottu, käytäväkävelyn ja puheen tahti on Helsingissä Washingtonia ja Kööpenhaminaakin hitaampi. Muutaman­ jakson ennakkokatselun perusteella vakuuttavin hahmo Presidentin kabineteissa on Rea Maurasen tulkitsema kabinettipäällikkö.

Ehkä meidän politiikan todellisuutemme tiivistyy hyvin sarjan väistyvälle presidentille kirjoitettuun repliikkiin:

”Kahvista pitää tykätä. Sitä saa juoda niin perkeleesti.”

Presidentti-tv-sarjan ensimmäinen jakso Yle TV1:llä su 5. 2. klo 21.05.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tv-sarjat
  • Televisio
  • Politiikka
  • Vallan linnake
  • West Wing

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Halla-aho kirjoitti Facebookiin, toimittajaa kohtasi viharyöppy – poliisi tutkii tapausta ja vetoaa: ”Jäitä hattuun, suomalaiset”

    2. 2

      Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

    3. 3

      Yhdellä Turun pidätetyistä on rikostaustaa Suomessa – 18-vuotias mies on tuomittu pakottamisesta seksuaaliseen tekoon

    4. 4

      Tanskan poliisi löysi naisen ruumiin merestä Kööpenhaminan edustalta – Poliisi: Liian varhaista sanoa, onko kyseessä sukellusveneestä kadonnut ruotsalaistoimittaja

    5. 5

      Turun puukotusten pääepäilty Abderrahman Mechkah oli valittanut turvapaikkapäätöksestään – Poliisi pysäytti hänet Saksassa vuonna 2015, poistui sieltä alkuvuodesta 2016 hakematta turvapaikkaa

    6. 6

      Sdp:lle lankesi ratkaisijan rooli uusien tiedustelulakien voimaantulossa – Olisiko uusilla laeilla voitu estää Turun puukotukset?

    7. 7

      Tutkijat kertovat, miten lähes kenestä vain voi tulla viattomia tappava terroristi

    8. 8

      Mysli on monesta vaihtoehdosta paras aamiainen – Tarkista nämä asiat, kun valitset mysliä, asiantuntija muistuttaa

    9. 9

      Omituinen pyörävaras puuhastelee Espoossa: Jari Sivénin pihasta hävisi polkupyörä – tilalle ilmestyi parempi ja uudempi

    10. 10

      Puukotuksista epäilty Mechkah kävi rukoilemassa juuri ennen veritekoja, kertovat moskeijan kävijät HS:lle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotusten pääepäilty Abderrahman Mechkah oli valittanut turvapaikkapäätöksestään – Poliisi pysäytti hänet Saksassa vuonna 2015, poistui sieltä alkuvuodesta 2016 hakematta turvapaikkaa

    2. 2

      Halla-aho kirjoitti Facebookiin, toimittajaa kohtasi viharyöppy – poliisi tutkii tapausta ja vetoaa: ”Jäitä hattuun, suomalaiset”

    3. 3

      Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

    4. 4

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    5. 5

      Miksi tästä piti tehdä niin vaikeaa? Näin hahmotat paremmin uuden 327-ratikan reitin

    6. 6

      Arlandan miljoonaryöstö vanheni – Nyt Suomessa palkkamurhasta tuomittu ruotsalaisrikollinen sanoo suunnitelleensa kaiken

    7. 7

      Yhdellä Turun pidätetyistä on rikostaustaa Suomessa – 18-vuotias mies on tuomittu pakottamisesta seksuaaliseen tekoon

    8. 8

      Mysli on monesta vaihtoehdosta paras aamiainen – Tarkista nämä asiat, kun valitset mysliä, asiantuntija muistuttaa

    9. 9

      Turkulainen rakennusliike järjestää työnseisauksen Turun terrori-iskun vuoksi ja kritisoi hallitusta: ”Hallitus ei ole onnistunut, jos Suomessa joutuu pelkäämään”

    10. 10

      Tanskan poliisi löysi naisen ruumiin merestä Kööpenhaminan edustalta – Poliisi: Liian varhaista sanoa, onko kyseessä sukellusveneestä kadonnut ruotsalaistoimittaja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    8. 8

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    9. 9

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    10. 10

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    11. Näytä lisää