Valikko
Kulttuuri

Nämä kirjat järisyttivät Suomea: sananvapauden mallimaassa on osattu myös sensuroida

Painovapauslaki täytti viime vuonna 250 vuotta. Taiteilijoista kirjailijat ovat saaneet kokea itsenäisessä Suomessa sensuuria useammin kuin luulisi.

Tästä suomalaiset saavat kiittää Ruotsin kuningaskuntaa. Kyseessä on kauaskantoinen saavutus, joka on ollut luomassa omalta osaltaan demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa. Ruotsi-Suomessa nimittäin allekirjoitettiin 251 vuotta sitten – 2. päivä joulukuuta 1766 – historiallinen painovapausasetus, joka loi perusta lehdistön- ja ilmaisunvapaudelle. Elettiin aikaa, jolloin Suomi ei ollut vielä itsenäinen.

Painovapausasetuksen sai aikaan sanan- ja uskonnonvapautta puolustanut valistusajattelija Anders Chydenius (1729–1803). Kyseessä oli maailman ensimmäinen julkisuuslaki.

Tämä ihmisoikeuksia ja demokratiaa korostanut laki kumosi ennakkosensuurin ja takasi ruotsalaisille laajemman painovapauden kuin missään muualla. Lisäksi lähes kaikki viralliset asiakirjat tulivat julkisiksi, mikä mahdollisti lainsäädännön ja hallinnon poliittisen arvostelun.

”Valtion vapautta ei voi yllä­pitää yksin laeilla. Luottamus syntyy avoimuudesta, kun kansalaisilla on pääsy virallisiin asiakirjoihin ja dokumentteihin”, Anders Chydenius on linjannut.

Aiemmin kirjallisuus ja julkinen kirjoittaminen olivat olleet tiukan ennakkosensuurin alla.

Kokkolaan myöhemmin palannut Chydenius ei tietenkään ollut ajatuksineen yksin. Carl Linnén suomalaissyntyinen oppilas, Uppsalan yliopiston talousopin dosentti Peter Forsskål oli tiivistänyt jo vuonna 1759 valistushengen mukaisen sanan­vapausajattelun pamfletiksi Tankar om borgerliga friheten. Pamfletissa korostettiin, että kirjoitusvapaus oli nimenomaan kansalaisten oikeus.

Tässä katsannossa Peter Fors­skål oli radikaalimmilla kannalla kuin valtiopäiväedustaja Anders Nordencrantz, joka oli nuoren Chydeniuksen esikuva. Yhteistä heille oli halu purkaa valtiolliset salassapitojärjestelmät.

Lääninrovastinakin toimineen Anders Chydeniuksen läpi runnoma painovapausasetus oli omana aikanaan varsin radikaali eikä se nykyäänkään tunnu vanhakantaiselta.

”Samalla lainsäädäntätoimella yhtäältä sallittiin painokirjoitusten välityksellä käytävä poliittinen kansalaiskeskustelu ja toisaalta avattiin lähes kaikki valtiollinen vallankäyttö julkisen keskustelun kohteeksi”, kirjoittaa Sami Manninen Kaarle Nordenstrengin toimittamassa kirjassa Sananvapaus Suomessa (2015).

Anders Chydeniuksen ajama painovapaus­asetus oli myös sidoksissa silloisen Ruotsi-Suomen kiihkeänä käyneeseen sisäpoliittiseen valtapeliin, jossa hatut ja myssyt taistelivat verissä päin enemmistöasemasta Ruotsin valtiopäivillä.

Historiallinen painovapaus­asetus loi perustan pitkälle kehitykselle, joka on tehnyt itsenäisestä Suomesta sananvapauden mallimaan: kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön viime vuonna julkaistun selvityksen mukaan lehdistönvapaus toteutuu Suomessa paremmin kuin missään muussa maassa.

Sanan- ja ilmaisunvapaus ihmisten perusoikeutena on myös taannut sen, että taideteosten sensurointi on ollut Suomessa äärimmäisen harvinaista eivätkä taiteilijat ole liioin joutuneet vankilaan sanomisiensa ja näkemystensä tähden Suomessa.

Valtio ei ole ohjaillut taidetta eikä ole yrittänyt sanella sen tehtävää. Taide on saanut elää omaa elämäänsä. Usko vapaaseen kansalaisyhteiskuntaan ja avoimuuteen näkyy siinäkin, että Anders Chydeniuksen linjaamaa paino- ja sananvapaus kirjattiin Suomen hallitusmuotoon eli itsenäisyyden ajan ensimmäiseen perustuslakiin, joka tuli voimaan 17. heinäkuuta 1919.

Luonnollisesti säröjäkin on siunaantunut sadan vuoden aikana. Sensuuri on iskenyt lähinnä kriisien aikana, jolloin erityisesti poliittiset syyt ovat kaventaneet sananvapautta. Halkeamia ovat synnyttäneet sisällis­sota, talvisota ja jatkosota.

Anarkistinakin tunnettu työläiskirjailija Kaarlo Uskela (1878–1922) sai kokea sisällis­sodan jännitteet. Latojaksi kouluttautunut kirjailija oli julkaissut jo vuonna 1921 runokokoelman Pillastunut runohepo.

Sen hän oli kirjoittanut punavankina pääosin Tammisaaren vankileirillä. Oikeistoa ärsyttänyt kokoel­ma joutui ajojahdin kohteeksi 1930-luvulla, kun saksalalaismyönteisyys kasvoi Suomessa. Kokoelma takavarikoitiin oikeuden päätöksellä vuonna 1933, koska kirkon vastainen kirja oikeuden mukaan pilkkasi Jumalaa. Samalla teos määrättiin tuhottavaksi. Makulointi koski sekä myytyjä kirjoja että myymättä jääneitä kirjoja.

Kirjan takavarikointi sai alkunsa, kun Uskelan Pillastunut runohepo -kokoelmaan kuuluvia runoja oli esitetty Pohjanmaalla työväentalolla 1930-luvun alussa. Tilaisuudesta oli tehty ilmianto paikalliselle poliisille.

Kaarlo Uskelan useimmat muut teokset oli takavarikoitu jo 1910-luvulla – aikana, jolloin Suomi oli vielä autonominen osa Venäjää.

Kaiken kaikkiaan 1930-luku oli poikkeuslakeineen ja -asetuksineen vilkasta painokannetuo­mioiden aikaa Suomessa. Koti, uskonto ja isänmaa olivat pyhiä arvoja, joita ei sopinut loukata. Kommunismi oli taas paholaisen poltinmerkki. Polarisoituvassa poliittisessa ilmapiirissä taide ei selvinnyt kuivin jaloin.

Esimerkiksi Elli Tompurin runoillasta Kaunis Saksa – poltettua runoutta tehtiin ilmianto Valtiolliselle poliisille eli Valpolle 1930-luvun alussa. Katri Valan runoa Aseettomuuden voima käytettiin ainakin kahdessa oikeuteen viedyssä valtiopetossyytteessä tuomittujen syyllisyyttä puoltavana tekijänä.

Jo 1920-luvun lopulla kustantamonsa kanssa vaikeuksiin ajautunut Pentti Haanpääkin päätyi syytettyjen penkille ja sai kokea sensuurin. Hän julkaisi Tulenkantajat-lehdessä 1933–34 Nivalan konikapinaa käsittelevät kirjalliset vuoropuhelut Pulamiehet puhelevat ja Pulamiehet lähtevät liikkeelle. Oikeusministeriö nosti syytteen ja raastuvan­oikeus tuomitsi kirjailijan ja lehden kustantajan Erkki Valan. Peruste oli, että kirjoituksissa oli levitetty sellaisia lausumia, jotka halvensivat julkisia viranomaisia ja laillista yhteiskuntajärjestystä.

Haanpää oli valmis suorittamaan tuomionsa vankilassa, mutta varattoman kirjailijan sakot maksoi oikeudenkäyntiä silmällä pitäen perustettu Haanpää-rahasto.

Erkki Vala sai toisenkin painokanteen vuonna 1935, kun hän julkaisi otteita Jaroslav Hašekin romaanista Kunnon sotamies Švejkin seikkailut maailman­sodassa. Hänelle langetettiin sakkotuomio, koska oikeus katsoi hänen syyllistyneen uskonnollisten arvojen pilkkaan.

Liioin itsesensuuri ei ollut tavatonta. WSOY makuloi talvi­sodan lopulla Helvi Hämäläisen romaanin Säädyllinen murhenäytelmä, koska V. A.  Koskenniemi toivoi jo painetun kirjan pikaista hyllyttämistä ”taiteellisesti ala-arvoisena, tyylittömänä ja mauttomana” teoksena. Markkinoille romaani pääsi vasta, kun Yrjö Kivimies poisti kustantamon toivomuksesta kaksi lukua ajan ilmapiiriin liian rohkeasta romaanista välirauhan aikana. Niissä oli sensorien mielestä epäilyttäviä viittauksia homo­seksualismiin ja natsi-Saksaan.

Sotavuodet ja niiden jälkeinen valvontakomission aika muodostavat oman lukunsa sensuurin historiassa Suomessa. Kai Ekholm osoittaa väitöskirjassaan Kielletyt kirjat 1944–1946, että valvontakomission määräyksestä ja Suomen oikeusministeriön aloitteesta kirjakaupoista ja kirjastoista poistettiin maanlaajuisesti kutakuinkin 300 nimekettä, joiden katsottiin lietsovan neuvostovastaista henkeä.

Sensuroitujen nimekkeiden kokonaismäärä kohosi kuitenkin yli 1 700 nimekkeeseen, koska paikalliset kirjastot tekivät myös omia poistojaan. Se merkitsi yli 30 000 kirjan poistamista.

Kärjessä olivat Adolf Hitlerin Taisteluni, Kirsti Huurteen muistelmateos Sirpin ja moukarin alla – Yhdeksän vuotta Neuvostoliitossa ja Erkki Palolammen sota­romaani Kollaa kestää.

Laineet löivät pitkään. Tammen kustantaman Yrjö Leinon muistelmateoksen levittäminen kiellettiin lähinnä ulkopoliittisista syistä 22. lokakuuta 1958.

Raju asenne- ja arvomurros 1960-luvulla teki kirjallisuudesta poliittisen taistelukentän, jolla koeteltiin sanomisen ja vaientamisen rajoja. Tunnetuin tapaus sananvapauden rajoista sai alkunsa, kun kustannusosakeyhtiö Otavan julkaisema Hannu Salaman romaani Juhannustanssit, tekijänsä neljäs kirja, ilmestyi 7. lokakuuta 1964. Pääsääntöisesti kriitikot ylistivät romaania.

Tummat pilvet alkoivat kerääntyä taivaanrantaan 16. lokakuuta 1964, jolloin Kotimaa-lehden pääkirjoituksessa ihmeteltiin Juhannustanssien kirjoittajan ja kustantajan kehtaamisen rajaa. Pääkirjoituksessa korostettiin romaanin rienaavan uskonnollisia arvoja. Romaani kohteli Raamattua epäkunnioittavasti.

Arkkipiispa Martti Simojoki piti puolestaan 11. marraskuuta 1964 kansanopistolaitoksen 75-vuotisjuhlassa Helsingin yliopistolla puheen, jossa hän tuomitsi Salaman ja kirjan kustantajan. Hän korosti, että pyhistä asioista ei saanut puhua loukkaavasti, koska silloin pilkattiin ihmiseksi kasvamisen perusasioita.

Arkkipiispan ärtymystä lisäsi, että Hannu Salamalle oli juuri myönnetty julkinen apuraha. Vain muutamia päiviä aiemmin virkaansa nimitetty arkkipiispa korosti, että sivistys vaatii ennen kaikkea moraalia: ”Vapaus on olemassa ja vapautta on vaalittava, mutta joka vapauttaan käyttää, hänen on oltava valmis siihen, että toisetkin käyttävät vapauttaan ja sanovat, mitä ajattelevat.”

Noin kuukautta myöhemmin tapaus Salama nousi jo eduskunnan asialistalle. Kansanedustaja Margit Borg-Sundman (kok) teki 17. joulukuuta 1964 eduskuntakyselyn, jossa tiedusteltiin, onko hallitus tietoinen siitä, että Suomessa julkaistiin lain vastaisesti jumalanpilkkaa ja sukupuoli­kuria loukkaavaa kirjallisuutta.

Oikeusministeriö kehotti 14. tammikuuta 1965 nostamaan syytteen kirjailijaa ja kustantajaa vastaan jumalanpilkasta rikoslain 10. luvun 1. pykälän nojalla. Hannu Salama ja Otavan toimitusjohtaja, vuorineuvos Kari Reenpää asetettiin Helsingin raastuvanoikeudessa syytteeseen tahallisesta jumalanpilkasta 25. helmikuuta 1965. Syyttäjä, kaupunginviskaali Timo Larkovuo vaati teoksen takavarikoimista ja kirjan tuottaman taloudellisen hyödyn menettämistä valtiolle.

Raastuvanoikeus päätti käsittelyn 17. kesäkuuta 1965 ja siirsi asiakirjat Helsingin hovioikeudelle tuomion langettamista varten. Hovioikeus tuomitsi 19. syyskuuta 1966 Hannu Salaman tahallisesta jumalanpilkasta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Kari Reenpää sai 2 000 markan sakot ajattelemattomuudesta tehdystä jumalanpilkasta. Otava joutui maksamaan valtiolle 46 000 markkaa, nykyrahassa noin 13 000 euroa, eli rikoksen tuottaman hyödyn.

Korkeimmassa oikeudessa 19. maaliskuuta 1967 Salaman tuomio pysyi ennallaan, mutta Reenpää vapautettiin sakoista.

Vielä oli edessä yksi etappi. Presidentti Urho Kekkonen armahti Salaman ja kumosi laittomasta hyödystä määrätyt korvaukset 9. elokuuta 1968.


Myös käännöskirjallisuus oli tulilinjalla. Suomen oikeusministeri määräsi Pentti Saarikosken suomentaman Henry Millerin Kravun kääntöpiirin takavarikoitavaksi toukokuussa 1962 saa­tuaan epäsiveellisten julkaisujen valvontalautakunnan lausunnon. Jyväskylän raastuvanoikeus tuomitsi kolmas heinäkuuta 1962 Gummeruksen toimitusjohtajan Mauno Salojärven epäsiveellisten julkaisujen levittämisestä annetun lain 1 pykälän 1 momentin nojalla sakkoihin ja kirjan tuoton valtiolle menetetyksi. Loput kappaleet tuomittiin valtiolle ja hävitettäviksi. Oikeuden istuntoon osallistunut Pentti Saarikoski puhkesi tuomion kuultuaan taputtamaan. Hänelle määrättiin sakot oikeuden häpäisystä.

Porin Jazzeilla heinäkuussa 1969 äänitetty Huuto, Allen Ginsbergin runoon perustuva sovitus kolmelle näyttelijälle ja jazztriolle, esitettiin radiossa ennen myöhäisuutisia 30. syyskuuta 1966. Sen seurauksena 83 kansanedustajaa teki eduskuntakyselyn, kerääjänä Liberaalisen kansanpuolueen Arne Berner. He tiedustelivat, täyttikö ohjelma Ylen toimilupasopimuksen vaatimukset. Kulkulaitosministeri Paavo Aitio yhtyi edustajien näkemykseen siitä, ettei Huutoa olisi sopinut esittää radiossa.

”Jumalauta! Näillä lakeuksilla ei jumalauta pilkata Jumalaa”, kajautti Vesa-Matti Loirin esittämä Vihtori Kosola Arvo Salon kirjoittamassa Lapualaisoopperassa maaliskuussa 1966.

Harva tajusi, kuinka suuri tuo lakeus Suomessa on.

Sananvapauden mustista hetkistä Suomi saa kiittää itseään, ei Ruotsin kuningaskuntaa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sensuuri
  • Suomi 100 vuotta
  • Historia
  • Sananvapaus
  • Kirjallisuus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    2. 2

      Luonnonvastaisista, sairaista koiraroduista pitää päästä eroon

    3. 3

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    4. 4

      Stand-up-koomikko Iikka Kivi katuu höyrähtämistään Halla-ahon ajatuksiin – ei voi olla ”vähän kuin ilta- tai viikonloppunatsi”

    5. 5

      Punttisalilla aloittelijat ja hyvän perimän omaavat ovat vahvoilla – HS listasi seitsemän vinkkiä lihasten kasvattamiseen

    6. 6

      Pariskunta muutti kaupungista maalle, hankki eläinlauman ja ryhtyi tuottamaan ruokaansa itse – ”Ensimmäisessä teurastuksessa seisoin nurkan takana sormet korvissa”

    7. 7

      Nuoret palestiinalaisnaiset rikkovat rajoja pistämällä lenkkarit jalkaan: ”Joka kerta kun lähden juoksulenkille, joudun pelkäämään perään huutelua”

    8. 8

      Kyypartiomies Mikko Turunen puolustaa pahamaineisia käärmeitä – video näyttää, kuinka haastattelutilanne muuttuikin kyyn yllätys­hyökkäykseksi

    9. 9

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    10. 10

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    2. 2

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    3. 3

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    4. 4

      Punttisalilla aloittelijat ja hyvän perimän omaavat ovat vahvoilla – HS listasi seitsemän vinkkiä lihasten kasvattamiseen

    5. 5

      Kyypartiomies Mikko Turunen puolustaa pahamaineisia käärmeitä – video näyttää, kuinka haastattelutilanne muuttuikin kyyn yllätys­hyökkäykseksi

    6. 6

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    7. 7

      7 vuotta sitten Alex kuuli olevansa oikeasti Alexander, venäläisten vakoilijoiden poika – oikeus päätti nyt antaa hänelle Kanadan kansalaisuuden takaisin

    8. 8

      Luonnonvastaisista, sairaista koiraroduista pitää päästä eroon

    9. 9

      Energiayhtiö Helen: lämmönjakelu toimii nyt normaalisti koko Helsingissä – Kaukolämpöputken rikkoutuminen puski aamulla tulikuumaa höyryä ydinkeskustassa

    10. 10

      Trump raivostui Obamalle – Syyttää edeltäjäänsä tumpeloinnista venäläis­hakkeroinnin estämisessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    3. 3

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    4. 4

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    5. 5

      Kerrostalotyömaan tulipalo työllisti palokuntaa myöhään yöhön Pohjois-Helsingissä – poliisi teki kaasupulloja vaarattomiksi ampumalla

    6. 6

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    7. 7

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    8. 8

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    9. 9

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    10. 10

      Krp: Temppeliaukion kirkon suuroperaatio johtui terrori-iskuun varautumisesta – poliisin mukaan välitöntä uhkaa ei ole

    11. Näytä lisää