Valikko
Kulttuuri

Säveltäjä Jaakko Kuusisto johtaa kulttuuritukien uusjakoa – Menettävätkö orkesterit, saako nykysirkus lisää?

Kuusiston työryhmä kokoaa teesit ministeriölle: nykylaki ei tunnista kulttuuritarjonnan monipuolistumista. Myös tuen saajien laatua halutaan valvoa.

Minne ohjaisit kulttuurin valtiotuen? Tukea säätelevä orkesteri- ja teatterilaki uudistuu vielä tänä vuonna, ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) pyysi säveltäjä-kapellimestari-viulisti Jaakko Kuusistoa puheenjohtajaksi taidekentän teesejä kokoamaan.

Kuusisto tekee työtään ristipaineissa, ja sen huomaamme myös tässä haastattelussa.

Ensin Jaakko Kuusiston vasemman korvan juuressa puhuu järjestelmän uudistamista vaativa Taideyliopiston teatterikorkeakoulun ohjaajantaiteen professori Saana Lavaste.

”Laki tehtiin 1990-luvun alussa, ja sen piiriin pääsivät ne, jotka olivat ekana paikalla. Puhun nyt opettamieni nuortenkin puolesta. Vapaita taiteilijaryhmiä on tullut lisää niin teatterin, sirkuksen kuin esimerkiksi nykytanssin piiriin, eikä laki auta huomioimaan heitä tarpeeksi.”

Lavasteen mielestä muuria lain piirissä olevien ja vapaan kentän välillä tulisi purkaa.

”Uuden lain tulee tunnustaa taiteenlajien, työtapojen ja yleisöjenkin monimuotoistuminen.”

Hänestä teatterikentän tilanne on hankala.

”Henkilömäärältään kavennettujen kaupunginteatterien näyttelijät joutuvat tekemään kaikkea uupumiseen asti samaan aikaan, kun lain piirin ulottumattomiin jääneiden ryhmien näyttelijät tekevät työtä ilman korvauksia.”

Lailla tämä ongelma ei välttämättä ratkea.

”Mutta lain tulisi huomioida tämä todellisuus. On yksi kenttä, jossa on eri toimijoita. Ei kaksi eri kenttää, jotka laki erottelee.”

Heti perään Kuusiston oikean korvan juuressa puhuu intendentti Gita Kadambi Helsingin kaupungin­orkesterista. Jos tuen piiriin on päässyt, tuki järjestyy henkilötyövuosien mukaan, ja niitä HKO:lla on suomalaisorkestereista eniten, joskin paljon vähemmän kuin Helsingin kaupunginteatterilla.

”Nykyisessä järjestelmässä on paljon arvokasta, jota ei saa tuhota, kun lakia uudistetaan”, Kadambi sanoo.

Kerrataan ensin perusteita. Nyt ei uudisteta esimerkiksi kuvataiteilijoiden asemaa, vaikka siinäkin olisi tekemistä. Nyt ­uudistetaan aiemmin lähinnä museoita, teattereita ja orkestereita koskevaa lainsäädäntöä.

Nykylain mukaan valtio voi harkita tukea vain, jos toiminta on vakinaista ja ammatillista. Toimintaa ei ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.

”Tämän allekirjoitan. Valtion ei tule suunnata tukea kaupalliseen toimintaan, joka pysyy pystyssä omillaan”, Kuusisto sanoo.

Hän myöntää uudistamisen tarpeen ja Lavasteen huomion siitä, että esimerkiksi monet teatteri-, nykytanssi- ja sirkustoimijat ovat jääneet lain piiristä.

”Jotain on muutettava, jos käytäntö ei noudata alkuperäisen lain tarkoitusta. Taidekenttä on eri näköinen kuin 1990-luvun alussa, kun teatteri- ja orkesterilaki kirjoitettiin”, hän sanoo.

Valtio on tarjonnut nollasummapeliä, jossa rahoitusta ei kasvateta ja taiteilijat jätetään riitelemään vähistä valtiontuista.

Miksi Jaakko Kuusisto lähti moiseen peliin mukaan?

”En lähden nollasummapeliin. Meiltä on puuttunut yhteinen ääni lobata asioita, jotka koskettavat kaikkia. Työpajoissamme tätä ääntä ollaan kasvatettu. Ratkaisu tulee siitä, kun päättäjät näkevät, miten pienellä lisärahoituksella saadaan paljon järkeistämistä, vaikkapa sitten kulttuurin kärkihankkeita rahoittamalla. Se ei tapahdu tämän hallituskauden aikana, mutta suhdanteet voivat muuttua.”


Kuusisto muistuttaa, että valtion­osuus­järjes­telmään laitet­tiin ihan hyvin lisä­rahaa vuoden 2008 tienoilla, mutta se auttoi vain vakiin­tuneita toimi­joita.

”Jos laki olisi ollut joustavampi eikä vain henkilötyövuosi­perusteinen, vapaan kentän asema olisi voinut kohentua jo silloin merkittävästi. Siksi lain pitää ­uudistua.”

Paljon ei tarvittaisi myöskään siihen, että pienemmät kaupunginorkesterit kukoistaisivat aivan eri tavalla.

”Nyt voi jäädä hyvä teos soittamatta, kun yksi lyömäsoittaja puuttuu. Tai viihdekonsertti tekemättä, kun ei ole rahaa sen valosuunnitteluun.”

Jos rahaa ei vain tule? On puhuttu, että orkestereilta ja kaupunginteattereilta leikattaisiin ja uudenlaiset ryhmät saisivat rahoja. Oletko klassisen musiikin aseman romuttaja?

”Työryhmä ei tee niitä valintoja. Mutta jos tarvitsijoiden määrä kasvaa ja rahamäärä pienenee, se johtaa joko tasaiseen näivettymiseen tai joidenkin toimijoiden putoamiseen pois.”

Esa-Pekka Salonen mursi ­aikoinaan klassisen musiikin ylivallan Juhlaviikoilla johtajakaudellaan. Johtavatko teesisi samaan rahanjaossa?

”Klassisen musiikin suvereeni asema on antanut tilaa muille lajeille jo aiemminkin, esimerkiksi valtion taiteilija-apurahojen myönnöissä, eikä tässä ole mitään yllättävää. Tukikelpoista toimintaa on nykyään laajalla spektrillä ja kyllä se pitää jollain tavalla huomioida.”

On toki muistettava, että Kuusisto kokoaa teesit lainsäätäjien työn pohjaksi, mutta ei hän eikä edes valtio voi päättää kaupunginorkesteri- ja kaupunginteatteriverkoston supistamisesta.

”Rahoituksella voi jotakin ohjailua yrittää, mutta päävastuu kaupunginorkestereista ja -teattereista on kunnilla. Alueellinen saatavuus on tärkeää. Sitä ei kyseenalaista kukaan.”

Uudistajat ovat halunneet myös laadullisia perusteita tuelle, jotta samat tahot eivät saisi tukea automaattisesti. Tämä epäilyttää esimerkiksi Helsingin kaupunginorkesterin intendenttiä Gita Kadambia.

”Jos nyt tehdään uusia subjektiivisempia arvioimisperusteita, tarkoittaako se myös lisää lomakkeidentäyttöä, johon täytyisi palkata lisää henkilökuntaa? Se olisi pois sisällöntuotannoista.”

Halutaanko valtiolta muutenkaan taiteellisen laadun määrittämistä? Valitse oma inhokkipuolueesi ja mieti, ha­luaisitko sen puolueen kulttuuriministerin päättävän, mikä taide on hyvää ja mikä ei ansaitse tukea.

HS:n tietojen mukaan laadunvalvontakriteeri on mukana työryhmän teeseissä, ja vastaavaa puuhataan myös Helsingin kaupungin kulttuuriavustuksiin.

”Kommentoin 14. helmikuuta, kun teesimme julkistetaan. Tällaista on ollut ilmassa, ja laadunvalvontakriteeri on käytössä esimerkiksi Britanniassa, jossa se on herättänyt keskustelua. Suomessa kyse on niin pienistä rahoista, että monimutkaista laadunvalvontabyrokratiaa ei pidä kehittää”, Kuusisto sanoo.

Jotkut uudistusmieliset haluaisivat tilaaja–tuottaja-mallin lisäämistä.

”Jos kaupunginteattereista tai -orkestereista puhutaan, en näe järkeä siinä, että kaupunki ei ostaisi näitä palveluita omalta esittävän taiteen organisaatioltaan.”

Tuetaanko Suomessa liikaa seiniä sisältöjen kustannuksella?

”Olen väsynyt seinäjargoniin. Näyttelijöillä pitää olla asialliset näyttämöt, orkestereilla konserttisalit ja pienemmillä kokoonpanoilla myös klubit. Ne kaikki tarvitsevat seiniä!”

Musiikkitalossa on kuitenkin päätoimijoilta tyhjäksi jääviä iltoja, joita ei aina saada vuokrattua ulos. Lappeenrannan ja Imatran kaupungit rakensivat juuri uudet teatterit, mutta rahaa ei ole niin vaihtelevaan sisältöön kuin mitä seinien sisälle mahtuisi.

”Tilojen vajaakäyttö johtunee usein siitä, että mahdollisilla käyttäjillä ei ole varaa vuokrata niitä. Omistajatahot voisivat miettiä tähän luovia ratkaisuja; on parempi saada vähän vuokraa ja saada taloon sisältöä, kuin olla saamatta vuokraa lainkaan”, Kuusisto muistuttaa.

Lain ulkopuolelle toistaiseksi jääneet ovat nyt toiveikkaita ja osa orkestereista, museoista ja kaupunginteattereista ehkä pelokkaita. Muutoksia tulee. Jonkinlainen laadunvalvontabyro­kratia tulee ehdolle ainakin työryhmän teeseissä.

Miltä tämä kaikki kuulostaa uudistamishaluisen professori Lavasteen mielestä?

”Olen teini-iästä ja 1990-luvun lamasta asti elänyt supistuvien resurssien Suomessa. Muutos voidaan nähdä myös mahdollisuutena, joka synnyttää luovaa energiaa. Jo pyrkimys kohti lainmuutosta on aiheuttanut hyvää keskustelua ja taidekentän eri toimijoiden lähentymistä. Se on todella hyvä asia.”

Entä nykyjärjestelmän hyviä puolia esiin tuovan intendentti Gita Kadambin mielestä?

”Hienoa, että lakia päivitetään vastaamaan nykytarpeita, kunhan itse prosessi pidetään mahdollisimman ketteränä. Jos laadunvalvontaa tulee, niin Helsingin kaupunginorkesteri pystyy kyllä vastaamaan kaavailtuihin korkean kansainvälisen tason, osallistavuuden ja saavutettavuuden kriteereihin”, hän sanoo.

Mutta kaikilla ei ole rahaa tehdä sitä, mihin täysikokoinen Helsingin kaupunginorkesteri maan pääkaupungissa yltää.

”Pienempien orkestereiden kriteerit pitää suhteuttaa niiden toimintaan, jotta olemassaolo ja toimintaedellytykset turvataan. Toimijat eivät ole yhteismitallisia”, Kadambi muistuttaa.

Kuka?

Se vakavamielisempi Kuusisto


 Jaakko Kuusisto on let­keän ja kansainvälistä solistiuraa tekevän Pekka Kuusiston vakavamielisemmän oloinen isoveli. Molemmat ovat monilahjakkuuksia.

 Jaakko Kuusisto napsi nuoruudessaan hyviä sijoituksia kansainvälisissä viulukilpailuissa ja toimi Sinfonia Lahden konserttimestarina. Nykyisin hän toimii Oulun musiikkijuhlien taiteellisena johtajana.

 Hän konsertoi viulistina ja kapellimestarina.

 Kuusiston tunnetuimpia sävellyksiä ovat kansainvälisesti levinnyt viulukonsertto sekä Suomessa esimerkiksi Koirien Kalevala -lastenooppera ja Elämälle-ooppera Oskar Merikannon elämästä.

 Kuusisto säveltää parhaillaan fagottikonserttoa Ra­dion sinfoniaorkesterille sekä trumpettikonserttoa Marquette Symphonyn ja Buffalo Philharmonic Orchestran yhteistilauksena.

 Kuusiston johtama työryhmä esittää teesinsä kulttuuritukien valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi 14. helmikuuta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kulttuuripolitiikka
  • Kulttuuri
  • Vesa Sirén

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Poliisi lopettaa Rautatientorin Suomi ensin -mielenosoituksen – syynä viimeaikaiset pahoinpitelyt ja jatkuvat häiriöt

    2. 2

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    3. 3

      Ministeri Lindström: Tiesin erityisavustajan toiminnasta, hän ei toiminut omavaltaisesti – avustaja yritti pyyhkiä somalijärjestöiltä tuet

    4. 4

      Terroristien sieppaama ruotsalaismies vapautettiin vihdoin – oli al-Qaidan vankina kuusi vuotta

    5. 5

      Miten tämä on edes tapahtunut? Hautakiven pala päätyi katukiveksi Espoossa

    6. 6

      Dramaattiset kuvat näyttävät Espoon polttopulloiskun täystuhon: pitsat jäivät pöytiin, kun asiakkaat pakenivat räjähdysmäistä paloa

    7. 7

      Oletko grillannut aina väärin? Kemisti kertoo, miten paistat täydellisen pihvin

    8. 8

      Ruotsalaismeteorologin suomenkielisestä ennusteesta tuli somehitti – Pererikin upeasti lausumaa juhannussäätä katsottiin satoja tuhansia kertoja

    9. 9

      Mitä tehdä, kun lapsi ei halua mökille? Suositusten mukaan alle 12-vuotiasta ei saisi jättää yksin – asiantuntija kertoo, onko siinä mitään järkeä

    10. 10

      Taidemaalari Salvador Dalín ruumis kaivetaan haudasta isyystestiä varten

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    2. 2

      Ministeri Lindström: Tiesin erityisavustajan toiminnasta, hän ei toiminut omavaltaisesti – avustaja yritti pyyhkiä somalijärjestöiltä tuet

    3. 3

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    4. 4

      ”Tuntui kuin koko talo räjähtäisi” – Pitseriaan tehtiin omistajan mukaan polttopulloisku Espoossa, poliisi ottanut useita kiinni

    5. 5

      Pyörällä mereen ajanut Aleksander Lauraéus, 43, oli kuolla Hietalahden satama-altaaseen – nyt hän vaatii lisää tikapuita rantamuureille

    6. 6

      Kaupunkiympäristön tuhoaminen pyöräilyn varjolla on lopetettava – Jos ei voi ajaa nykyisiä pyöräteitä pitkin, niin ei ole pakko ajaa ollenkaan

    7. 7

      Poliisi lopettaa Rautatientorin Suomi ensin -mielenosoituksen – syynä viimeaikaiset pahoinpitelyt ja jatkuvat häiriöt

    8. 8

      Oletko grillannut aina väärin? Kemisti kertoo, miten paistat täydellisen pihvin

    9. 9

      Humaltujia on neljää tyyppiä – Jos olet ”Mr. Hyde”, syy voi olla perimässä

    10. 10

      Mitä tehdä, kun lapsi ei halua mökille? Suositusten mukaan alle 12-vuotiasta ei saisi jättää yksin – asiantuntija kertoo, onko siinä mitään järkeä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    3. 3

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    4. 4

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    7. 7

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    8. 8

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    9. 9

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    10. 10

      Krp: Temppeliaukion kirkon suuroperaatio johtui terrori-iskuun varautumisesta – poliisin mukaan välitöntä uhkaa ei ole

    11. Näytä lisää