Valikko
Kulttuuri

Kirjailija Karo Hämäläinen: ”Muualla on myyntilistoilla nykytrillereitä, meillä historiallisia romaaneja” – Mennyt ei lakkaa houkuttamasta suomalaisia

Kirjailija julkaisi Parnassossa pitkän listan ”eiliseen katsovan” proosan tekijöistä.

Viime vuoden toiseksi myydyin kotimainen kirja, Jari Tervon Matriarkka, kertoo inkeriläisten historiasta Neuvostoliitossa ja Suomessa. Finlandia-palkittu Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista taas antaa äänen Helsingin empire-keskustan 1800-luvun alussa suunnitelleelle arkkitehdille.

Kaikkiaan kymmenen viime vuoden bestsellerin listalla oli viisi historiaan sijoittuvaa romaania.

Ei ihme, että kirjallisuuslehti Parnasson vastaava tuottaja, kirjailija Karo Hämäläinen kirjoitti tammikuun numeroon artikkeli nimeltä Proosa katsoo eiliseen. Siinä hän perkaa viime vuosien suosituinta kirjallisuutta Suomessa ja hämmästelee tulosta:

”Siinä missä monen suuren kansakunnan kirjamyyntilistoja hallitsevat korostetun tiukasti nykyaikaan iskevät trillerit, Mitä Suomi lukee -listan kotimaisen kaunokirjallisuuden puolella tungeksivat historialliset romaanit.”

Hämäläisen viime vuosien ”eiliseen katsovan proosan” nimilista on pitkä.

Tommi Kinnusen Neljäntienristeys ja Lopotti, Minna Rytisalon esikoisromaani Lempi, Sofi Oksasen Viro-romaanit, Katja Ketun Kätilö, perinteisemmät Sirpa Kähkönen, Laila Hirvisaari ja Antti Tuuri. Jo mainitut Tervo ja Viikilä.

Ihan oma lajinsa ovat historiallisille henkilöille äänen antavat romaanit. Viime vuosina kertojina ovat olleet muun muassa Alma Mahler, Hertta Kuusinen, Aino Ackté ja Axel Munthe.

Karo Hämäläinen on itsekin kirjoittanut romaanin Paavo Nurmesta.

”Ei historiavetoisuudessa tietenkään mitään pahaa ole”, Hämäläinen miettii puhelinhaastattelussa.

”Ulkomaisia kirjakauppoja kiertäessäni olen kuitenkin yllättynyt niiden erilaisesta tarjonnasta. Suomessa ilmestyy poikkeuksellisen paljon historiallista kirjallisuutta.”

Parnasson artikkelissa Hämäläinen listaa suosion syitä.

Suomalaiset haluavat lukea helposti lähestyttävää, realistista ja traditioon kuuluvaa kirjallisuutta, joka herättää myös tunteita. Itsenäisyyden alku, sisällissota ja toinen maailmansota ovat sellaiselle otollisia miljöitä.

Toisissa kirjailijoissa oma keski-ikäistyminen on muuttanut kiinnostuksen kohteita. 1900-luvun lopulla debytoineet Jari Tervo, Hannu Raittila ja Juha Seppälä aloittivat aikalaisromaaneista, mutta ovat 2000-luvulla käsitelleet myös Suomen historiaa.

Virpi Hämeen-Anttilakin kirjoittaa nyt historiallisia dekkareita, ja Kirsti Manninen vaihtoi maaseudun modernit haasteet 1900-luvun alun taiteilijaelämään.

Myös jokaisesta uudesta kirjailijasukupolvesta löytyy halua katsoa menneisyyttä omasta, uudesta näkökulmasta. Nuorissa kirjailijoissa on useita, joita kiinnostaa suomalainen muinaisuus uskomuksineen, samoin 1900-luvun alku ja sen kärjistynyt poliittinen ilmapiiri.

”Niin, eivät tarinat tietenkään vanhaa toista”, Hämäläinen sanoo. ”Esimerkiksi uudet sodasta kertovat romaanit ovat usein aivan erilaisia kuin perinteiset sotaromaanit”, Hämäläinen sanoo.

Näitä taattuja isänpäivälahjoja urakoivat etenkin 1970-luvulla esimerkiksi Reino Lehväslaiho, Esa Anttala, Jorma Kurvinen ja Uula Aapa.

”Rintamakertomusten lukijakunta on ilmeisesti huvennut, vaikka Esa Sirén onkin kirjoittanut niitä vielä pitkin 2000-lukua. Kotirintamakertomuksia kirjoittavat sen sijaan esikoiskirjailijatkin, ja monet niistä ovat olleet taidetta parhaimmillaan, kun esille on tuotu aivan uusia kokemuksia.”

Tuoreesta sota-ajan tutkimuksesta on valunut kaunokirjallisuuteen paljon uusia aiheita, Lapin vankileireistä lasten ja erilaisten vähemmistöjen kokemaan sota-ajan arkeen.

Näin monessa modernissakin romaanissa voi nähdä sukulaisuutta Väinö Linnan ja Mika Waltarin historialliseen proosaan: annetaan ääntä äänettömille, halutaan muuttaa käsityksiä yhteiskunnasta ja historiasta.

”Usea kirjailija on lisäksi ottanut tarinan pohjaksi oman taustansa, kuten Tommi Kinnunen ja Minna Rytisalo.”

Kirjallisuus on myös aaltoliikettä, Hämäläinen huomauttaa.

”Esimerkiksi historiallinen henkilöproosa, jonka kirjoittamiseen olen itsekin syyllistynyt, on tavallaan vastareaktio modernissa kerronnassa viitisentoista vuotta sitten yleistyneeseen näkökulmatekniikkaan”, hän arvioi.

”Minä-muoto ja yhden kertojan totuus sopivat yhteen tämän ajan ajattelun kanssa, että maailmalle toivotaan yhtä ja kattavaa selitystä tai vaikka vahvaa johtajaa.”

Monet henkilöromaanien hahmoista ovat lisäksi yksinkertaisesti kiinnostavia: historian julkkiksia.

Siksi heistä lukeminen liittyy koko kulttuurimme laajempaan henkilövetoisuuteen. Mediakin esittelee taidetta nykyisin mieluummin tekijöiden kuin teosten kautta.

Historiallisista bestsellereistä useiden on arveltu kertoneen peitellysti omasta ajastaan. Esimerkiksi J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -trilogian (1954–55) on tulkittu kuvaavan toista maailmansotaa ja kamppailua natsi-Saksaa vastaan.

Brittikirjailija Hilary Mantelin palkituissa romaaneissa, jotka kertovat 1500-luvusta ja Henrik VIII:n hovista, on puolestaan nähty viitteitä nyky-Eurooppaan ja sen suhteisiin omapäisen Britannian kanssa.

Mantel itse on jyrkästi kieltänyt tällaisen tulkinnan ja sanonut kirjoittavansa vain historiasta.

Karo Hämäläisen mukaan historiasta kirjoittaessaankin kirjailija käsittelee silti aina jollain lailla omaa aikaansa. Siitähän hänen ajattelunsa lähtee. Mennyttä katsotaan nykyhetkestä.

”Jos Mika Waltari kirjoittaa Sinuhe egyptiläistä 1940-luvulla, vuosikymmenen maailma siirtyy väistämättä myös hänen teokseensa.”

Oikaisu 8.2.2017 klo 10.00. Toisin kuin jutussa aiemmin luki, Minna Rytisalon romaanin taustalla ei ole hänen sukunsa tarina.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kirjallisuus
  • Historia

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Teslan luova johtaja jätti työnsä ja päätti matkustaa Käpylään – Teknologia tekee meistä narsistisia addikteja, hän väittää

    2. 2

      Näin paljon autosi arvo alenee, kun ajat sen ulos autokaupasta – data-analyytikon gradutyöstä syntyi laskuri, joka paljastaa autokaupan todellisuuden

    3. 3

      Lääkärit ovat kalliita osastonsihteereitä

    4. 4

      Etera ja Ilmarinen aikovat yhdistyä Suomen ylivoimaisesti suurimmaksi työeläkeyhtiöksi

    5. 5

      Tutkimusprofessori: Yksi kysymys paljastaa parisuhteen tilan – ”Jos suhteessa ei ole suutelua, harvoin siinä on onnellisuutta”

    6. 6

      Maa on litteä – Voiko se olla totta? Skepsis-yhdistyksen juhlakirja esittelee epäilijöille nykyajan huuhaata ja rajatietoa

    7. 7

      Östersundomin metrolinja vedettiin jälleen kerran uusiksi – kalliiksi tullut unelma uudesta jätti­kaupunginosasta on ajautumassa vuosikymmeniksi pöytälaatikkoon

    8. 8

      Valtio myi 128-vuotiaan arvorakennuksen Punavuoresta 14 miljoonalla – taloon aiotaan rakentaa taas asuntoja

    9. 9

      Ulkoministeri Soini nimitti Jutta Urpilaisen rauhanvälityksen erityisedustajaksi

    10. 10

      Saimme hädin tuskin pelastettua naisen Hietalahden satama-altaasta – tikkaista olisi ollut apua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin paljon autosi arvo alenee, kun ajat sen ulos autokaupasta – data-analyytikon gradutyöstä syntyi laskuri, joka paljastaa autokaupan todellisuuden

    2. 2

      Parisuhde tuntuu puuduttavalta nykymaailman helppouden keskellä – Pitkästä liitosta on rakastuminen kaukana

    3. 3

      Tiina luuli saaneensa pojan, mutta lapsi sanoo olevansa tyttö ja pukeutuu pinkkiin – Alaikäisten transsukupuoli­suuden selvitykset lisääntyvät räjähdysmäisesti

    4. 4

      Tutkimusprofessori: Yksi kysymys paljastaa parisuhteen tilan – ”Jos suhteessa ei ole suutelua, harvoin siinä on onnellisuutta”

    5. 5

      Netflix peruu sarjojaan, ja se on hyvä uutinen

    6. 6

      Maailmanlaajuista verkkohyökkäystä ei ole saatu pysäytettyä – Asiantuntija: Moni tekijä viittaa venäläisrikollisiin

    7. 7

      Suomalainen unisex-symboli ei ollutkaan uusi: Merkin suunnittelija vastaa plagiointisyytöksiin

    8. 8

      Käräjäoikeus määräsi Uberin maajohtajan Joel Järvisen omaisuutta takavarikkoon 250 000 euron edestä – Uber aikoo valittaa päätöksestä

    9. 9

      Syyte: Sarjakuristaja valmisteli alaikäisen tytön kuristamista Helsingissä – syyttäjä vaatii neljän vuoden enimmäistuomiota, syytetty pysyy vangittuna

    10. 10

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    7. 7

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    8. 8

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    9. 9

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    10. 10

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    11. Näytä lisää