Valikko
Kulttuuri

Kävele teokseen espoolaismuseossa ja näet itsesi ulkopuolelta – Ymmärrät silloin, että teoillasi on seurauksia, sanoo taiteilijatähti Olafur Eliasson

Olafur Eliasson tarjoaa Emmassa optisia elämyksiä, jotka näyttävät hyvältä Instagramissa. Hän ei kuitenkaan tyydy siihen, vaan kertoo nyt haluavansa saada taiteilijat astumaan pois mukavuusalueeltaan marginaalista.

Islantilais-tanskalainen Olafur Eliasson on maailman tunnetuimpia nykytaiteilijoita, ja siihen nähden lähes tuskaisen vaatimaton. Hän ei suostu sanomaan ääneen sanaa kuuluisuus (fame) vaan käyttää sanaa exposure, joka viittaa näkyvyyteen tai altistumiseen.

Julki­suudelle hän on altis­tunut viimeistään siitä asti, kun hän vuonna 2003 ripusti Lontoon Tate Modern -museoon ­kävijöitä ihas­tuttaneen keino­auringon ja sumu­pilviä.

Eliassonin teokset ovat usein niin massiivisia, että ne ovat suorastaan julkisuusmagneetteja. Hän on pannut joet virtaamaan vihreinä Berliinissä, To­kiossa ja Los Angelesissa. Hän on myös luonut valtavia vesiputouksia Manhattanin edustalle ja Versaillesin puistoon, ja vuonna 2015 Pariisin ilmastokokousta varten hän roudasi Pan­théonin aukiolle jäälohkareita suoraan Grönlannista.


Espoon Emmassa keskiviikkona avautuneen näyttelyn keskellä Eliasson istuu nyppyisessä ­villapaidassa ja puhuu hiljaa mutta analyyttisesti. Voimakkaasti suurentavissa silmälaseissaan Eliasson vaikuttaa yhtä paljon taide- kuin tiedenörtiltä.

Näyttelyn keskiössä on Saastamoisen säätiön taidekokoelmiin hankittu ja Emmaan sijoitettu uusi teos, Pentagonal mirror tunnel. Se koostuu viidestä peilistä, joiden keskellä seisoessa näyttää siltä, kuin kunkin peilin sisällä avautuisi tunneli. Sopivasta kulmasta voi nähdä itsensä peiliteosta katsomassa, kuin oman olkapäänsä takaa.


Itsensä näkeminen ulkoapäin on Eliassonin mukaan sukua kuulluksi tulemiselle. Kun ihminen näkee olevansa vuorovaikutussuhteessa ympäristönsä kanssa, hän ymmärtää teoillaan olevan seurauksia.

Katsomisen ja näkemisen ympärillä pyörivät myös minimalistisen näyttelyn muut teokset: spottivaloihin ja varjoihin perustuva Remagine, peileillä leikkivä videoteos Innen Stadt Außen sekä majesteettisia maisemia kuvaavat valokuvasarjat.


Optiikka onkin Eliassonin teoksissa usein toistuva teema. Siinä mielessä teokset ovat sukua Taidehallissa parhaillaan esillä olevalle Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen näyttelylle, joka niinikään tekee näkyväksi fysiikan ilmiöitä.

Moni Eliassonin teoksista ilahduttaisi ja ajaisi asiansa myös Heurekassa. Missä siis kulkee taiteen ja tieteellisen havainto­esityksen raja?

Se raja liikkuu, Eliasson vastaa, ja jää hetkeksi pohtimaan.

”Joskus jokin asia on taidetta siksi, että sanon niin. Kun poistun huoneesta, siitä tulee pelkkä tieteellinen koe.”

Ei sillä tosin ole mitään väliä, hän jatkaa. ”En usko, että asian kutsuminen taiteeksi on niin tärkeää, mutta se antaa sille voimaa.”

Taide on katsojan silmässä, ja Eliassonin teoksia toki katsoo mielellään. Fysiikka on harvoin näyttänyt yhtä hyvältä.

Näyttelyn henkinen pääteos ei kuitenkaan ole instagrammaamaan houkutteleva optiikkaelämys. The Lost Compass on Islannin rannikolle ajautunut uppotukki, jonka magneettien pilvimuodostelma kääntää osoittamaan pohjois–etelä-suuntaan.


Museoiden pitäisi auttaa meitä kalibroimaan omat moraaliset kompassimme, Eliasson sanoo. Siksi museoiden täytyy saada kaikki tulijat tuntemaan itsensä tervetulleiksi.

Museot eivät saa olla ylimielisiä tai elitistisiä, vaikka joskus siihen on taipumusta.

”Kulttuurisektorin täytyy välttää Hillary Clintonin tekemät virheet. Sen täytyy tarkastella toimintaansa ja miettiä, miten tavoitetaan ne, jotka tuntevat itsensä nyt arvottomiksi ja syrjään sysätyiksi”, Eliasson sanoo.

Tällä hän viittaa analyyseihin, joiden mukaan Donald Trump valittiin presidentiksi siksi, että moni äänestäjä piti Clintonia eliitin edustajana ja siksi epäilyttävänä.

Eliassonia ihmisten museo­suhde kiinnostaa siksikin, että se vaikuttaa siihen, miten ihmiset kokevat hänen teoksensa. Taideteokselle antautuminen vaatii katsojalta itseluottamusta.

”Väittäisin, että jos et ole läsnä ja luottavainen, et koe teosta täysillä”, hän sanoo.

Kysyn, näkyykö tämä Eliassonin näyttelyssä. Seinillä ei näy tekstejä, jotka tarjoaisivat katsojalle täkyjä teosten tulkintaan. Eliasson vaikuttaa hetken kiusaantuneelta. Hänen mukaansa hänen teostensa kohdalla ei ole tarpeen tietää teoksen nimeä tai tekovuosia niistä nauttiakseen.

Hieman tietoa teoksista löytyy kuitenkin jaossa olevasta kirjasesta.

Mutta Eliassonilla on vähän aikaa ja paljon asiaa, joten palataan magneetteihin.

Myös taiteilijoiden pitäisi tajuta olevansa magneetteja, jotka voivat ohjata yhteiskuntaa ­oikeaan suuntaan. Tai rannan pikkukiviä, jotka ­hiovat sileäksi isonkin uppotukin.

Ihmisten luottamus poliitikkoihin on koko ajan vähenemässä, sanoo Eliasson. Siksi taiteilijoiden täytyy astua mukavuusalueensa ulkopuolelle, ulos marginaalista, ja tarttua toimeen.

Eliassonilla on ehdotuksia. Hänen mielestään poliitikot pitäisi panna kolmen kuukauden ajaksi taidekouluun ja lähettää eduskuntaan taiteilijoita. Myös jokaisen yrityksen hallituksessa pitäisi olla taiteilija.

”Ongelma on tietysti se, että taiteilijat aina uskovat yksityisen sektorin olevan liian ylimielinen tehdäkseen niin. Ja taiteilijat ovat ylimielisiä ajatellessaan, että he olisivat työssä välittömästi todella hyviä”, Eliasson pohtii.

Tarvittaisiin kärsivällisyyttä.

Toimittaja näyttää kaiketi hieman skeptiseltä idean suhteen, sillä Eliasson kiirehtii kertomaan, että tähän suuntaan ollaan jo menossa. Poliitikot luottavat kulttuuripolitiikkaan yhä enemmän eräänlaisena luottamuksenrakennusmekanismina. ”En usko, että kulttuuria on koskaan aikaisemmin yritetty käyttää näin voimakkaasti taistelussa populismia vastaan”, hän sanoo.


Omaa magneettisuuttaan ­Eliasson käyttää muun muassa näyttääkseen pariisilaisille konkreettisesti, miten napajäätikkö sulaa, mutta myös ryhtymällä kilpasille energiateollisuuden kanssa. Hänen Little sun -hankkeensa valmistaa ja jakaa aurinkovoimalla toimivia valaisimia Saharan eteläpuoliseen ­Afrikkaan alueille, joissa ei ole sähköverkkoa.



Little Sun -hankkeen työntekijät mukaan lukien Eliassonin studiolla Berliinissä on satakunta työntekijää. Se tekee hänestä yhden kaupungin suurimmista kulttuurialan työnantajista.

Miten vaatimaton Eliasson on onnistunut kokoamaan ympärille niin valtavan tuotantokoneiston?

Eliasson näyttää taas vähän kiemurtelevan. Hänen mukaansa ihmiset unohtavat, että hän on tehnyt työtään jo 25 vuoden ajan. Studio on kasvanut hiljalleen, ei minkään yksittäisen megamenestyksen myötä. Eliasson väittää saavansa kiittää järkeviä galleristejaan siitä, etteivät he ole antaneet tämän lähteä mukaan ylikuumentuneiden taidemarkkinoiden oravanpyörään.

Mutta sata ihmistä! Suomessa suurin osa taiteilijoista elättää hädin tuskin itsensä. Maailmassa vain pieni joukko taiteilijoita pystyy maksamaan palkkaa kuukausittain noin isolle joukolle. ”Minusta olet väärässä”, ­Eliasson sanoo, hyvin kohteliaasti, toki.

Hänen mukaansa monet taiteilijat pitävät studionsa koon salaisuutena pitääkseen yllä romanttista ajatusta autenttisesta taiteen tekemisestä. Erityisesti tämä koskee maalareita, hän sanoo. ”Tiedän monia joilla on 50–60 maalaamassa heidän puolestaan, mutta he teeskentelevät, että heillä on vain kaksi tai kolme assistenttia”, hän sanoo.

Nimiä hän ei paljasta.

Kuka?

Olafur Eliasson


 Tunnetaan parhaiten suurikokoisista installaatioista, jotka käyttävät hyväkseen mm. valoa ja vettä.

 Syntyi 1967 Kööpenhaminassa islantilaisille vanhemmille. Opiskeli Tanskan kuninkaallisessa taideakatemiassa.

 Asuu Kööpenhaminassa, mutta pyörittää sadan hengen studiota Berliinissä.

 Tunnetaan taideteosten lisäksi Reykjavikin Harpa-konserttitalon julkisivun suunnittelusta.

 Teoksia nähty Suomessa muun muassa Kiasmassa, Porin taidemuseossa ja Wäinö Aaltosen museossa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    2. 2

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    3. 3

      Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole

    4. 4

      Perussuomalaisten Laura Huhtasaari kertoo nyt, miltä tuntuu kun puolue hajoaa – ”Haava kyllä arpeutuu”

    5. 5

      Liikenteen suuri muutos on vasta edessä, mutta isoja ongelmia on yhä ratkaisematta

    6. 6

      Punavangit odottivat teloituksia Suomenlinnan kuolemanselleissä kesällä 1918, mutta moni kuoli jo ennen tuomiota – ”Pala Suomen synkintä historiaa”

    7. 7

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    8. 8

      HSTV:n suora lähetys Enontekiön yöttömästä yöstä käynnissä: ”Kyllähän siellä luontoa näkyy. Ei juurikaan trafiikkia”

    9. 9

      Helmut Kohlin hautajaisista kehkeytyi kiusallinen draama Saksassa – entisen liittokanslerin leski ei halua puhujaksi Angela Merkeliä vaan EU:n hylkimän Unkarin pääministerin

    10. 10

      Presidentinvaalit hävinnyt Mannerheim pakeni kahvilayrittäjäksi Hankoon – Tällainen pikkutarkan omistajan kahvila oli ja on

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Miksi amerikkalaiset pelkäävät alastomuutta, mutta suomalaiset eivät? ”Tässä suhteessa emme ole kauhean kaukana muslimimaista”

    3. 3

      Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole

    4. 4

      Lauri Markkasen suuri ilta kääntyi draamaksi – Minnesota Timberwolves varasi, kaupattiin kuitenkin heti Chicago Bullsiin

    5. 5

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    6. 6

      Suomi on alkoholipolitiikaltaan jo nyt ”varoittava esimerkki” Pohjoismaissa – ruotsalaisasiantuntijan on mahdoton ymmärtää hallituksen lakiuudistus­kaavailua

    7. 7

      Presidentinvaalit hävinnyt Mannerheim pakeni kahvilayrittäjäksi Hankoon – Tällainen pikkutarkan omistajan kahvila oli ja on

    8. 8

      Viisi kuoli sähköiskuun uima-altaassa vesipuistossa Turkissa – kolme kuolleista lapsia

    9. 9

      Vietätkö juhannusta Helsingissä? Tässä kattava lista menovinkkejä

    10. 10

      Helmut Kohlin hautajaisista kehkeytyi kiusallinen draama Saksassa – entisen liittokanslerin leski ei halua puhujaksi Angela Merkeliä vaan EU:n hylkimän Unkarin pääministerin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Kullervo Hynysen keksintö saattaa mullistaa syövän, Alzheimerin ja Parkinsonin taudin hoidon – fyysikon löytöjä on verrattu penisilliinin ja röntgenkuvauksen keksimiseen

    4. 4

      Joonas Tolvanen opiskeli Shaolin-soturimunkkien koulussa – nyt hän on lääkäri Kuopiossa, eikä suosittele Kiinan kung-fu-opintoja kenellekään

    5. 5

      Kerrostalotyömaan tulipalo työllisti palokuntaa myöhään yöhön Pohjois-Helsingissä – poliisi teki kaasupulloja vaarattomiksi ampumalla

    6. 6

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    7. 7

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    8. 8

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    9. 9

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    10. 10

      Krp: Temppeliaukion kirkon suuroperaatio johtui terrori-iskuun varautumisesta – poliisin mukaan välitöntä uhkaa ei ole

    11. Näytä lisää