Valikko
Kulttuuri

”Sinä olet paskahousu”, sanoi Tyko Sallinen Akseli Gallen-Kallelan korvaan ja lensi ulos ravintolasta – alkoi 20 vuoden taidesota, joka päättyi vasta toisen kuolemaan

Helsingissä on mahdollista nähdä parhaillaan Suomen taiteen suurimman taisteluparin Akseli Gallen-Kallelan ja Tyko Sallisen näyttelyt. Toimittaja Jussi Lehmusvesi teki aikamatkan 1910-luvun Helsinkiin.

Taideyhdistyksen syyskokous sai myrskyisän käänteen heti sihteeriäänestyksen jälkeen. Nuori taidemaalari Tyko Sallinen sähisi ja riekkui. Hän huitoi käsillään ja solvasi puheenjohtajaa, suomalaisen taiteen auktoriteettia Akseli Gallen-Kallelaa. ”Luuleks sinä perkele olevasi tiikeriä kesyttämässä. Mulkoile vaan! Kyllä täällä vastataan.”


Sen jälkeen Sallinen meni Gallen-Kallelan luo, kumarsi pilkallisesti ja kuiskasi tämän korvaan: ”Sinä olet paska­housu.”

Oli lokakuu vuonna 1912, ja Nybergin kahvilassa Aleksanterinkadulla oli meneillään suomalaisen taidesodan ensimmäinen näytös.

Akseli Gallen-Kallela oli valittu Suomen taiteen perustaa luovan taideyhdistyksen puheenjohtajaksi edellisvuonna. Pian valinnan jälkeen oli käynyt ilmi, että ilmapiiri taidemaailmassa oli kummallisen kiristynyt. Uusi taiteilijapolvi kyseenalaisti perinteet ja vaati suomalaiselta taiteelta uudistumista.

Nuoria kismitti erityisesti ruotsin kielen valta yhdistyksessä, ja he vaativat taideopetuksen antamista vähävaraisillekin oppilaille. Vanhemman polven muotokieltäkin pidettiin ummehtuneena.


Pahin oli se ärsyttävä rääväsuu, Pariisista hiljattain palannut Sallinen.

Gallen-Kalle­lasta arvos­telu saattoi tuntua kohtuuttomalta. Ei todellakaan ollut helppoa olla kansallistaiteilija. Toisaalla oli suuri yleisö, joka odotti häneltä jyhkeitä korpimaisemia, toisaalla räkyttivät nämä nuoret boheemit työläistaiteilijat, jotka parjasivat häntä Kalevalan maailmaan juuttuneeksi reliikiksi.

Uudistu siinä sitten.

Kohtuuttomalta arvostelu tuntui ehkä myös siksi, että Gallen-Kallela oli pari vuotta aikaisemmin palannut pitkältä Afrikan-matkaltaan, jonka aikana hän oli tehnyt siihen asti moderneimmat työnsä. Esimerkiksi Keniassa maalattua teosta Tropiikin palmu Tana-joella voi hyvinkin pitää ekspressionistisena.

Muutenkin Gallen-Kallela oli viettänyt Afrikassa elämänsä värikkäimmät kaksi vuotta. Maalaamisen ohella hän oli metsästänyt: sarvikuonoja, virtahepoja, krokotiileja ja puhveleita, pienemmästä riistasta puhumattakaan. Vain kirahvit hän oli säästänyt niiden kauneuden takia.

Itse ampumansa gasellin rasva suupielestä tihkuen taiteilija tuijotti tuleen ja tunsi itsensä vapaaksi roolistaan kansallistaiteilijana.

Mutta täällähän oltiin! Kaikkien seikkailujensa jälkeen Gallen-Kallela istui nyt helsinkiläisen kahvilan pöydässä vihamielisesti mulkoilevan uuden sukupolven arvioitavana.


Niin kuin tuo Sallisenkin. Monen vart­tuneemman tai­teilijan silmis­sä kolmi­kymppinen vapaa­oppilas­paikalla taide­koulu­tuksensa saanut oli sivistymätön nulikka, ja kyllähän hänen teoksissaan oli Gallen-Kallelankin mielestä jotain epämiellyttävää.

Ne alastomat naismaalauksetkin! Jotenkin ne olivat rujon ja eläimellisen näköisiä.

Asu ei Sallisen köyhää kotitaustaa tosin paljastanut. Räätälin poika oli saapunut Nybergin kahvilaan kukkomaisen rehentelevin askelin, tyylikkääseen šakettiin pukeutuneena. Nyt taidemaailman kapinallinen heitteli ikäviä katseita puheenjohtajaan päin.

Jotain sillä oli mielessään, se oli varmaa.

Toki Gallen-Kallela saattoi ymmärtääkin nuorempaa kollegaansa. Hän oli itsekin ollut aikoinaan kaatamassa pyhäinkuvia ja hänen omaakin taidettaan oli aikoinaan kohdeltu lehdistössä varsin kovakouraisesti.

Kun hän oli ollut 21-vuotias vuonna 1886, Helsingfors Tidskrift oli kirjoittanut: ”Rumuus on kyllä oikeutettua taiteessa, silloin kun se on luonteenomaista, mutta herra Gallén menee tässä muodottomuuteen, vastenmieliseen, mitä yksikään, jolla on hienompi muototaju, ei siedä.”

Nyt vastaavia adjektiiveja käytettiin Sallisen ekspressionistisista maalauksista.

Kokous eteni, kunnes sihteeriäänestyksen jälkeen pato sitten murtui! Suljettua äänestystä toivonut Sallinen pillastui avoimen äänestyksen vaatimuksesta, ja rähinä oli valmis.

”Sinä olet paskahousu.”


Uskoma­tonta puhet­ta! Gallen-Kallela ­kalpeni ja hänen viiksensä vapisivat. Hän nousi seisomaan ja sanoi itseään loukatun niin syvästi, ettei voinut jatkaa kokouksessa.

Helsingin Sanomat raportoi lokakuun 11. päivä tapauksesta maltillisesti:

”Asiasta nousi vilkas keskustelu. Herra Sallisen keskusteltua yksityisesti herra Kallelan kanssa, selitti viimeksi mainittu, että herra Sallinen oli häntä loukannut, minkätähden hän ei sanonut voivansa jatkaa puheenjohtajan tointansa, tehden asiasta johtokunnan kysymyksen.”

Johtokunta äänesti sallittaisiinko puheenjohtajan poistua vai ajettaisiinko Sallinen ulos.

Sallinen hävisi neljällä äänellä.

Lähtiessään hän sanoi: ”Saat jäädä kukoksi tunkiolle, minä lähden kyllä.”

Niin päättyi taidesodan ensimmäinen taistelu. Väinämöinen kukisti Joukahaisen, vanha valta torjui nuoren haastajansa. Fyren-lehden pilakuvassa korskea Gallen-Kallela-kukko ajaa raukkamaisesti pakenevan Sallis-kanan aidan yli että heilahtaa.

Jotain oli perusteellisesti murtunut.

Voitostaan huolimatta Gallen-Kallela ei päässyt eroon arvostelijoista.

Häpeällisen häviönsä jälkeen Sallinen oli paennut vuodeksi Yhdysvaltoihin, mutta oli palattuaan jatkanut sotaansa taiteilijayhdistyksen puheenjohtajaa vastaan.

Ja oli puheenjohtajan riesaksi tullut näitä uusiakin perhanoita! Kuten tämä yksikin Heikki Tandefelt, joka neljä vuotta sitten julkaistussa parjauskirjassaan jakoi taiteilijoita hyviin ja huonoihin. Selväksi tuli, kumpaan ryhmään hän Gallen-Kallelan laski.


Mieli myrskyten Gallen-Kallela oli saanut seurata, kuinka Nybergin kahvilassa elämöinyt uusi polvi valtasi paikkoja taide-elämässä. Kallelan, Halosenniemen ja Tarvaspään kaltaisten arvokkaiden ateljeelinnoitusten rinnalle oli enenevissä määrin noussut työläistaiteilijoiden provosoidusti nimeämiä mörskiä.

Kuten Sallisen Krapula ja sen toisen törkimyksen, Jalmari Ruokokosken, Humala.

Oli Gallen-Kallela yrittänyt itseään hillitäkin; hän tiesi, että suomalaiselle taide-elämälle Sallisen ja hänen alituiset riitansa olivat kiusallisia. Niiden oli loputtava, sen ymmärsi jokainen.

Oli sentään vuosi 1919 ja Nybergin kahvilan tapahtumista oli kulunut jo seitsemisen vuotta.

Vielä eilen sopu vaikuttikin mahdolliselta. Gallen-Kallela oli saapunut ravintola Kaisaniemeen galleristi Gösta Stenmanin kutsusta, ja siellähän se oli ollut Sallinenkin. Ilta oli mennyt mukavasti, oli syöty, juotu ja naurettukin.

Illan lopuksi oli sovittu, että Gallen-Kallela maalaisi Sallisesta, Sallinen Gallen-Kallelasta.

Maalaustuokio oli sitten mennyt päin prinkkalaa! Rauhanrakentaja, galleristi Stenman oli saanut katsella aitiopaikalta, kun taiteilijat olivat ärsyyntyneet toistensa näkemyksistä raivon partaalle ja ylikin. Lopulta molemmat paiskasivat väripalettinsa toisiaan kohti.

Gallen-Kallela hieroi särkevää päätään tuskaantuneena ja tarkasti peilistä, että kaikki maali oli lähtenyt pois.

Oli sekin ollut sivistymätöntä touhua.

Helmikuun 24. päivä vuonna 1929 Viron suurlähetystössä Helsingissä vietettiin maan itsenäisyyspäivää. Paikalle on kutsuttu myös taidemaailman ikiaikainen taistelupari.

Gallen-Kallela oli 63-vuotiaana yhä arvostettu mestari, mutta Salliseen verrattuna marginaalissa. Sallinen oli viimeistään vuosikymmen aikaisemmin noussut uuden sukupolven johtajaksi. Nuori ei tosin hänkään enää ollut: muutaman viikon kuluttua juhlittaisiin viisikymppisiä.

Gallen-Kallela oli pyydetty juhliin puhujaksi, ja vanha mestari aikoi totisesti käyttää tilaisuuden. Kun aika tuli, hän nousi seisomaan ja aloitti.

Äkkiä Tyko Sallinen ilmestyi jostain hänen eteensä ja katkaisi puheen alkuunsa. ”Mitä sinä siinä opetat maalausta?” hän sähisi. ”Mitä on se kansallinen taide, jonka pitäisi olla päämääränä? Roskaa, humpuukia. Anna sinä vain virolaisten maalata, niin kuin heidän täytyy maalata, sillä taidetta ei tehdä saarnoja pitämällä, vaan se syntyy sellaisena kuin sen on pakko syntyä.”

Gallen-Kallela jätti puheensa pitämättä. ”Oli käyty viimeinen taistelu”, totesi Turun Sanomat tapahtuneesta.

Lehti oli väärässä.

Gallen-Kallela seisoo jälleen juhlayleisön edessä. Tanskalais-suomalainen yhdistys Kööpenhaminassa on kutsunut hänet vieraakseen Runebergin päivänä, 5. helmikuuta 1931. Alun perin Gallen-Kallelan oli tarkoitus puhua Kalevalasta, mutta ennen lähtöään hän olikin muuttanut mielensä. Hän oli päättänyt haukkua modernin taiteen.

Minkä hän tekikin. Vanhan mestarin mukaan taideteokset olivat räikeitä, niin ettei taiteen ystävä löytänyt enää ”unohdusta eikä taidehartautta”.

Painavan sanansa sanottuaan Gallen-Kallela lähtee kotimatkalle. Siitä tulee kohtalokas.

Tukholmassa vanha mestari sairastuu keuhkokuumeeseen ja joutuu hotellihuoneeseen vuodelepoon. Sieltä hän ei enää nouse. Gallen-Kallelan kuolinpäiväksi merkitään lauantai, 5. maaliskuuta 1931.

Enää Gallen-Kallela ei näkisi kotiaan Tarvaspäätä, ei vaimoaan Marya – eikä Tyko Sallista. Mutta olipahan saanut viimeisen sanan.

Lähteenä on käytetty Tuula Karjalaisen teosta Tyko Sallinen (2016), Kerttu Karvonen-Kannaksen artikkelia Suomen taiteen sotavuodet 1905-1915 ja Tuija Wahlroosin artikkelia Ristiaallokossa, Suomen Kuvalehden artikkelia Gallen-Kallelan viimeinen päivä sekä Gallen-Kallela-museon verkkosivuja.
Kahden tulen välissä – Akseli Gallen-Kallelan kuohuva 1910-luku näyttely Gallen-Kallelan Museossa 28. tammikuuta - 3. syyskuuta. Tyko Sallinen – HAMin juuret -näyttely Helsingin taidemuseo Hamissa 27. tammikuuta – 27. elokuuta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuvataide
  • Näyttelyt
  • Tyko Sallinen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Ruotsalaismeteorologin suomenkielisestä ennusteesta tuli somehitti – Pererikin upeasti lausumaa juhannussäätä katsottiin satojatuhansia kertoja

    2. 2

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – Poliisin mukaan tilanne alkaa olla ohi

    3. 3

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    4. 4

      Halla-ahon mielestä Lindströmin erityisavustaja toimi oikein yrittäessään leikata somalijärjestöjen tuet – ”Kotoutumiselle pitäisi asettaa selkeät mittarit”

    5. 5

      Oletko grillannut aina väärin? Kemisti kertoo, miten paistat täydellisen pihvin

    6. 6

      Ministeri Lindströmin erityisavustaja olisi leikannut kotoutumisjärjestöjen tuista lähes puolet – katso lista hankkeista, joilta haluttiin vetää rahoitus

    7. 7

      Mitä tehdä, kun lapsi ei halua mökille? Suositusten mukaan alle 12-vuotiasta ei saisi jättää yksin – asiantuntija kertoo, onko siinä mitään järkeä

    8. 8

      Britannia kertoi viimein brexit-tarjouksestaan – näillä ehdoin EU-kansalaiset saisivat jäädä

    9. 9

      Miten tämä on edes tapahtunut? Hautakiven pala päätyi katukiveksi Espoossa

    10. 10

      Ministeri Lindström: Tiesin erityisavustajan toiminnasta, hän ei toiminut omavaltaisesti – avustaja yritti pyyhkiä somalijärjestöiltä tuet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    2. 2

      Ministeri Lindström: Tiesin erityisavustajan toiminnasta, hän ei toiminut omavaltaisesti – avustaja yritti pyyhkiä somalijärjestöiltä tuet

    3. 3

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – Poliisin mukaan tilanne alkaa olla ohi

    4. 4

      ”Tuntui kuin koko talo räjähtäisi” – Pitseriaan tehtiin omistajan mukaan polttopulloisku Espoossa, poliisi ottanut useita kiinni

    5. 5

      Pyörällä mereen ajanut Aleksander Lauraéus, 43, oli kuolla Hietalahden satama-altaaseen – nyt hän vaatii lisää tikapuita rantamuureille

    6. 6

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    7. 7

      Oletko grillannut aina väärin? Kemisti kertoo, miten paistat täydellisen pihvin

    8. 8

      Kaupunkiympäristön tuhoaminen pyöräilyn varjolla on lopetettava – Jos ei voi ajaa nykyisiä pyöräteitä pitkin, niin ei ole pakko ajaa ollenkaan

    9. 9

      Mitä tehdä, kun lapsi ei halua mökille? Suositusten mukaan alle 12-vuotiasta ei saisi jättää yksin – asiantuntija kertoo, onko siinä mitään järkeä

    10. 10

      Miten tämä on edes tapahtunut? Hautakiven pala päätyi katukiveksi Espoossa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    3. 3

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    4. 4

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    7. 7

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    8. 8

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    9. 9

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    10. 10

      Krp: Temppeliaukion kirkon suuroperaatio johtui terrori-iskuun varautumisesta – poliisin mukaan välitöntä uhkaa ei ole

    11. Näytä lisää