Valikko
Kulttuuri

Norjan taiteen edelläkävijä onkin suomalainen – kävimme tapaamassa 88-vuotiasta Irma Salo Jægeria, joka on nyt kaikkien huulilla

Jyväskylässä kasvanut kuvataiteilija on Suomessa lähes tuntematon, mutta Norjassa hänet tuntevat kaikki.

Oslo

Tämä taiteilija sinun pitäisi tuntea, mutta todennäköisesti et ole kuullut hänestä koskaan.

Jyväskylässä kasvanut Irma Salo Jæger, 88, kuuluu Norjan abstraktin taiteen uranuurtajiin. Hän työskentelee edelleen lähes päivittäin suuressa ateljeessaan Oslon keskustassa ja tuntee Norjan taidepiireissä kaikki.

Tammikuussa hänen koko uransa kattava näyttely avautui Henie Onstad Kunstsenter -museossa Oslossa.

”Tervetuloa”, Salo Jæger sanoo, ihan selvällä suomella.

Avaran kodin lattialle Oslossa on levitetty norjalaisia sanomalehtiä, jotka ovat auki kulttuurisivujen kohdalta: Dagbladet, Aftenposten, Klassekampen, muut tärkeät. Niissä on isoja, värikylläisiä juttuja: ”Värien Jæger”, ”Jægerin visuaalinen runousoppi”, otsikoissa lukee.

On uskomatonta, ettei Salo Jægerin retrospektiivistä näyttelyä ole tehty aikaisemmin, kirjoittaa eräskin kriitikko.


Tyylikäs näyttely kattaa Salo Jægerin uran 1950-luvun lopun figuratiivisista kissoista ja tytöistä kohti yhä pelkistetympää abstraktia ilmaisua. Öljy- ja temperamaalausten värit muuttuvat syksyisten peltojen maaväreistä hehkuviin oransseihin, punaisiin ja sinisiin.

Avajaiset olivat suurenmoiset, ylitsevuotavat, sanoo Salo Jæger.

Museossa ei ole koskaan nähty niin suurta avajaistungosta, sanovat silminnäkijät. Taiteilijaa tulivat onnittelemaan niin Norjan taidekentän kerma kuin kaikki muutkin tutut vuosikymmenten varrelta – taiteilijan hammaslääkäriä myöten. Kotona avajaisista muistuttavat kukkakimput, joita on niin paljon, että osa niistä on täytynyt sijoittaa lattialle.

”Viimeksi minusta olikin Helsingin Sanomissa juttu vuonna 1955”, sanoo Salo Jæger, nappaa käsivarresta kiinni ja hymyilee vinkeästi.

(Se ei pidä ihan paikkaansa: vuonna 2008 noteerattiin pikku-uutisella, että presidentti myönsi Salolle ensimmäisen luokan ritarimerkin. Vuonna 1973 julkaistiin pieni uutinen Norjassa järjestetystä väriseminaarista.)

Mutta se on totta, että vuonna 1955 HS arvioi yksityiskohtaisesti ja innostuneesti Salon ensilausuntaillan. ”Irma Salo on älykäs etsijä, joka katsoo runoa omasta näkökulmastaan ja tuo sen sisällön koruttomasti ja ilman mitään paatosta julki”, arvioi nimimerkki V.K.

Salon nimi vilisi lehdissä muutenkin: lausuntailtojen lisäksi Salo muun muassa ohjasi ja lavasti Ylioppilasteatterin esityksiä, joita kritiikeissä kiiteltiin.

Soinissa Etelä-Pohjanmaalla vuonna 1928 syntynyt ja koulukaupunki Jyväskylässä kasvanut Salo oli muuttanut sodan jälkeen Helsinkiin opiskelemaan taidehistoriaa ja ”nykykansain kirjallisuutta”. Iltakoulussa Salo opiskeli myös taidetta taidemaalari Sulho Sipilän johdolla.


Vuonna 1950 Salo lähti stipendiaatiksi Müncheniin. Siellä hän tapasi viehättävän norjalaismiehen, Tycho Jægerin, joka opiskeli fysiikkaa Münchenin teknillisessä yliopistossa.

Se oli valinnan paikka. Suomi vai Norja, teatteri vai kuvataide, ura vai rakkaus?

1950-luvun puolivälissä HS:n jutut Irma Salosta tyrehtyivät: Salo jätti Suomen ja asettui Norjaan. Yhteys ei katkennut täysin, mutta ohentui aikana ennen Facebookia ja muita helppoja yhteydenpitotapoja.

”Jos olisin jäänyt Suomeen, olisin varmasti teatterialalla”, Salo Jæger sanoo. Hän oli saanut Suomessa työtarjouksia useammasta teatterista.

Kysymys on, että voittiko rakkaus vai mikä, hän sanoo.

”Mutta toisaalta ei se rakkaus ehkä sittenkään ollut niin hirvittävän tärkeä”, hän jatkaa.

Mutta taiteilijan ja fyysikon välillä oli kuitenkin voimakas yhteys, se on selvä.

”Minua kiinnostivat hänen kiinnostuksenkohteensa, tämä fysiikka”, hän sanoo. 1950-luvulla uusi maailma teknologioineen oli jo tekeillä. ”Meillä oli niin tavattoman mielenkiintoiset keskustelut.”

Sitten Salo Jæger epäroi.

”Minä puhun aivan liikaa!” hän huudahtaa.

”Tämä rakkausjuttu ei kyllä kuulu ollenkaan tähän asiaan. Mutta ihmisillä voi olla tällainenkin inspiroiva yhteys! Avioliiton ei tarvitse olla ihmisten kesken pääasia.”

Lyhyesti siis: Salo meni naimisiin Tycho Jægerin kanssa ja muutti Osloon. Teatterin sijaan Salo valitsi kuvataiteen, joka ei vaatinut täydellistä kielitaitoa. Ensin hän opiskeli Norjan taideteollisessa korkeakoulussa, oleskeli välillä vuoden Sveitsissä ja Italiassa ja jatkoi sitten Oslon taideakatemiassa. Hänen soolonäyttelyään Oslon taiteilijayhdistyksen galleriassa vuonna 1962 pidetään hänen debyyttinään ja vuoden 1968 näyttelyä Kunstnernes Husissa läpimurtona.

”Kun näyttää töitään, sulautuu osaksi ympäristöään”, hän sanoo.


Niin Salo Jægerista tuli norjalainen taiteilija. Hän on pitänyt näyttelyitä, opettanut, tehnyt julkisia teoksia, toiminut norjalaisissa taiteilijajärjestöissä, Kunstnernes Hus -gallerian johtokunnassa ja pyörittänyt omaa säätiötä, joka muun muassa pitää yllä ateljeetaloa. Nykyään hänet mainitaan Norjan abstraktin taiteen uranuurtajana Jakob Weidemannin ja Gunnar S. Gundersenin rinnalla.

Salo Jægerin jutuissa vilahtelevat Norjan kulttuurihahmot, ja hän tietää kaikki hyvät juorut. Kansallismuseon johtaja tapasi vaimonsakin Salo Jægerin järjestämässä seminaarissa.

Norjan kielen Salo Jæger on oppinut matkan varrella. Moni lause alkaa sanoilla ”ja vel”.

Ja yhä hän tekee taidetta, viikosta toiseen. Vieläkään ei taida ehtiä levätä?

”No ei”, hän huudahtaa.

Salo Jæger ajaa harva se päivä ateljeelleen ja maalaa siellä, seisaallaan kuten aina. Stereoissa soi klassinen musiikki. Välillä voi levätä Le Corbusierin divaanilla. Työskennellessään hän on onnellisimmillaan.

Atelier Lilleborgin tilat ovat suuret, valoisat ja kaikuvassa paljaudessaan ylelliset. Vanha pellavaöljytehdas on muokattu tyylikkääksi ateljeetaloksi. Remontti on kuuluisan arkkitehdin Sverre Fehnin ja hänen kollegoidensa käsialaa.

Rakennuksen omistaa Irma Salo Jægerin ja Tycho Jægerin säätiö, joka perustettiin Jægerin laserteknologiaan keskittyneen yrityksen tuotoilla. Säätiö tarjoaa rakennuksen kaksi pienempää ateljeeta nuorien taiteilijoiden käyttöön. Kellarissa on vanhojen fresko- ja mosaiikkitekniikoiden ylläpitämiseen suunnitellut työtilat ja kirjasto täynnä taidekirjoja.


Talon suurimmassa ateljeessa, Salo Jægerin työhuoneessa, seinillä on muutamia keskeneräisiä maalauksia. Niissä toistuvat Salo Jægerille tyypilliset värit: kirkkaat siniset, karmiininpunaiset, vaaleanpunaiset sekä keltaiset aksentit. Värialueita rajaavat viivat. Teema on toistunut Salo Jægerin teoksissa jo 1960-luvulta asti, voimakkaammin 1980-luvun lopulta.

Mistä niissä on kyse, uskaltaudun kysymään.

”Kysymys on kyllä hyvä”, Salo aloittaa ja siristää silmiään. ”Mutta vaikea vastata.”

Hän miettii hetken ja heristää sitten sormeaan: nyt löytyi!

”Viivat mittaavat ja analysoivat alueita kankaalla, väripintojen kokoja ja muotoja, huomioiden myös mitä tapahtuu kun eri värit kohtaavat toisensa vuorovaikutteisina ja vaativat osuutensa arvioitaviksi. Nyt minä sanoin ihan viisaasti.”

Viivoista muodostuu kankaalle liikettä, joka viehättää silmää ja virittää mielikuvitusta tutkimaan mitä tapahtuu, pinnassa sekä sen takana.

Salo Jægerin taiteen kaksi tukipilaria – väri ja geometria – olivat olennaisia myös hänen esikuvalleen Wassily Kandinskylle. Kandinskyn ohella Salo Jægerin tärkeitä taiteilijoita ovat Paul Klee ja Josef Albers, molemmat abstraktin taiteen suurmiehiä.

Viime aikoina Salo Jæger on tehnyt harmaita kollaasiteoksia, sillä värillä on väliä. Harmaat teokset ovat pitäneet ”mielen paikallaan” keskellä hektisiä näyttelyvalmisteluja, hän sanoo.

”Tämä on vaikeaa tekstiä”, hän myöntää ja nauraa hereästi. ”Kun tämä työskentely ei aina ole niin järkiperäistä.”

Tosin nyt Salo Jæger on pohtinut radikaalia uutta avausta.

”Olen miettinyt, saisiko näitä maalauksia käännettyä vihreiksi”, Salo Jæger sanoo ja kuulostaa siltä, että mieluiten tarttuisi toimeen vaikka heti.

Näyttelyn tekeminen on raskasta, maalaaminen kuin hengittämistä.

Vihreä väri on hänen tuotannossaan harvinainen, mutta nyt voisi olla sen aika. Kevätkin on tulollaan. ”Vihreä väri olisikin hyvä seminaarin aihe”, hän sanoo.

Kaikista kiireistään ja hankkeistaan huolimatta Salo Jæger pohtii myös sitä, mitä jää hänen jälkeensä. Lapsia hänellä ei ole.

Vuosien varrella hän on sanonut haastatteluissa, ettei yksi elämä riitä. Nyt näkökulma tuntuu muuttuneen. ”Olen onnellinen jos saan kuolla kun aika on täysi”, hän sanoo.

Oslon ja Helsingin välinen matka on kartalla lyhyt mutta henkisesti pitkä. Suomen yhteydet ovat aina olleet tiiviimmät Ruotsiin. Mutta takavuosina media huomioi Oslon tapahtumat paremmin.

”Nykyään tämä yhteys on hirveän huono”, Salo Jæger valittelee.

Silti hän seuraa Suomen tapahtumia. Sisko päivittää hänelle kuulumisia, ja serkultaan hän saa postissa lehdistä leikattuja taidejuttuja. Vuosien varrella hän on myös tutustunut muutamiin suomalaisiin taiteilijoihin, kuten Carolus Enckelliin, jonka Salo Jæger kutsui aikoinaan luennoimaan Oslon taideakatemiaan.


Kevääksi Salo Jæger suunnittelee matkaa Suomeen, sielunmaisemaan Keiteleelle. Se maisema on monelle tuttu: tyyni järven pinta, johon rantojen männyt heijastuvat; sinivalkoinen pilvitaivas.

Salo Jæger kaivaa esiin kirjan, jossa on Akseli Gallen-Kallelan maalaus vuodelta 1905, Keitele.

Juuri siitä maisemasta on kyse. ”Tuo maalauksen saari, se on minun veljeni saari”, Salo Jæger selittää. Ja se saari, josta käsin Gallen-Kallela on teoksen maalannut, on Salo Jægerin. Taiteilija peri sen vanhemmiltaan.

60 vuotta ovat tehneet Salo Jægeristä norjalaisen taiteilijan, mutta kun hänen teoksiaan katsoo, syntyy houkutus: nähdä niiden viivoissa ja väreissä Keiteleen horisontti ja kesäpäivän hehku.

Kuka?

Kuvataiteilija Irma Salo Jæger


 Syntynyt Soinissa 1928.

 Tehnyt yli 60 vuoden uran kuvataiteilijana Norjassa.

 Tunnetaan Norjassa abstraktin taiteen pioneerina.

 Opettanut taidekorkeakouluissa ja toiminut aktiivisesti taidejärjestöissä.

 Pitänyt Suomessa näyttelyitä muun muassa Keski-Suomen museossa. Siitä huolimatta Suomessa huonosti tunnettu.

 ”Löydetty uudelleen” tammikuussa avautuneen retrospektiivisen näyttelyn myötä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuvataide
  • Näyttelyt
  • Norja

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    2. 2

      Fossiililöytö mullistaa ihmisen kehityshistorian: sukulinja erkani apinoista Euroopassa eikä Afrikassa

    3. 3

      Poliisi vahvistaa epäillyn pommimiehen henkilöllisyyden, yksi uhreista 8-vuotias – Tämä tiedetään Manchesterin iskusta

    4. 4

      CIA:n entinen johtaja: Kaikille on selvää, että Venäjä sekaantui ”röyhkeästi” Yhdysvaltojen presidentin­vaaleihin

    5. 5

      Roger Moore on kuollut – rakastettu Bond-näyttelijä esitti salaista agenttia ”pilke silmäkulmassa”

    6. 6

      Auto kaatui kyljelleen ja pysäytti liikenteen Helsingin keskustassa

    7. 7

      Poikkeuksellinen tuomio: tuntematonta miestä puukottanut nuori nainen joutuu suorittamaan vankeutensa kokonaan

    8. 8

      Oslolainen Noah, 20, tunsi olevansa väärässä kehossa jo viisivuotiaana – Norja vapautti translakiaan, ja Suomesta tuli ainoa sterilointia vaativa Pohjoismaa

    9. 9

      Herttoniemestä kadonnut Harry Karjalainen löytyi kuolleena Sipoonkorvesta

    10. 10

      Tutkijat paikansivat 40 geeniä, jotka säätelevät älykkyyttä – niistä löytyi myös yllättävän vahva yhteys autismiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi vahvistaa epäillyn pommimiehen henkilöllisyyden, yksi uhreista 8-vuotias – Tämä tiedetään Manchesterin iskusta

    2. 2

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    3. 3

      Stubb lipsautti paneelissa: ”Luotin johonkuhun liikaa, ja se kostautui”

    4. 4

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    5. 5

      Totta se on: Pohjois-Korean ohjus kohosi syvälle avaruuteen peräti yli 2 000 kilometrin korkeuteen – Kansainvälinen avaruus­asema kiertää Maata ”vain” 400 kilo­metrissä

    6. 6

      Michelle Obama lomailee suomalaisen muotisuunnittelijan pinkissä luomuksessa – Teija Eilolan suunnittelema paita nousi uutiskuviin: ”Todella iso kunnia”

    7. 7

      Oslolainen Noah, 20, tunsi olevansa väärässä kehossa jo viisivuotiaana – Norja vapautti translakiaan, ja Suomesta tuli ainoa sterilointia vaativa Pohjoismaa

    8. 8

      Jos olisin amerikkalainen äänestäjä, alkaisin olla epätoivoinen

    9. 9

      Poikkeuksellinen tuomio: tuntematonta miestä puukottanut nuori nainen joutuu suorittamaan vankeutensa kokonaan

    10. 10

      Herttoniemestä kadonnut Harry Karjalainen löytyi kuolleena Sipoonkorvesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Tutkimus: Uusi tapa synnyttää vähentää selvästi repeämiä – tekniikka olisi myös vauvan kannalta parempi ja parantaisi seksielämää synnytyksen jälkeen, sanoo asiantuntija

    3. 3

      Poliisi vahvistaa epäillyn pommimiehen henkilöllisyyden, yksi uhreista 8-vuotias – Tämä tiedetään Manchesterin iskusta

    4. 4

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    5. 5

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    6. 6

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    7. 7

      Netissä on kiertänyt vuosia salaliittoteoria, jonka mukaan laulaja Avril Lavigne on kuollut ja häntä esittää näyttelijä – Nyt huhut lähtivät taas leviämään vauhdilla, tästä on kyse

    8. 8

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    9. 9

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    10. 10

      Ihon kunto kertoo koko elimistön vanhenemisesta – Runsas sokerinkäyttö voi veltostuttaa ihoa, sanoo professori

    11. Näytä lisää