Valikko
Kulttuuri

Merikotkan pelastaminen alkoi Suomessa sata vuotta sitten

Merikotkan pelastuminen sukupuuton partaalta on suomalaisen luonnonsuojelun suuri menestystarina. Ensimmäinen merikotka rengastettiin Ahvenanmaalla sata vuotta sitten.

Jo merikotkan näkeminen oli Suomessa vuonna 1917 työn ja vaivan takana. Puhumattakaan siitä, että joku urhea lintuharrastaja onnistuisi löytämään asutun merikotkan pesän ja saisi vielä jollain ilveellä kilautettua numeroidun renkaan linnun jalkaan. Ajatuskin tuntui mahdottomalta.

Varsinkin kun kerta olisi se ensimmäinen.

Taiteilija Johannes Snellman oli yksi niistä nuorista lintujen ystävistä, joille professori Johan Axel Palmén oli syksyllä 1912 jakanut Saksasta tilaamiaan alumiini­renkaita.

Alumiinia oli alettu valmistaa teollisesti edellisen vuosisadan loppupuolella. Tanskassa oli hoksattu, että kevyt ja muotoutuva metalli soveltuu lintujen renkaiden valmistamiseen. Ensimmäiset linnut olivat saaneet jalkaansa alumiinirenkaan 5. kesäkuuta, jolloin tanskalainen Hans Christian Mortensen rengasti muutaman kottaraisen.


Kesällä 1913 Snellman retkeili ristiin rastiin Ahvenanmaata ja napsautti renkaan 378 linnun jalkaan. Hän rengasti muun muassa selkälokkeja, isokoskeloita, haarapääskyjä, räkättirastaita ja muita tavallisia siivekkäitä.

Mutta merikotkan rengastaminen tuntui melkein hupsulta unelmalta. Syykin oli selvä: saaristolaiset vainosivat suurta petolintua herkeämättä. Merikotkan niskaan oli sälytetty melkoinen syntitaakka. Se syö kalat ja vie laitumilta lampaat. Hurjimmissa tarinoissa kotka koukkunokka uhkasi peräti ihmistaimia.

Ja ennen kaikkea: valtio maksoi merikotkasta tapporahaa. Viisi markkaa oli köyhille saaristolaisille iso raha.

Suomenlahdelta merikotkat oli jo melkein lahdattu (viimeiset Länsi-Uudenmaan merikotkat ammuttiin 1920-luvulla). Ahvenanmaalla, Turun saaristossa ja Merenkurkussa eleli vielä joitakin kymmeniä pareja.

Tuhotöiltä säästyneet merikotkayksilöt olivat oppineet visusti karttamaan ihmistä. Ahvenanmaalla ne rakensivat pesänsä syrjäisimpien saarten vaikeakulkuisimpiin kolkkiin. Ja hyvästä syystä. Jos ihminen löysi pesän, se ei kauaa puussa pysynyt.

Alkukesä 1917 oli ollut kolea. Juhannuksena lämpömittarin lukemat olivat pysytelleet kahdenkymmenen asteen alapuolella.

Juhannuksen jälkeisellä viikolla Snellman oli jälleen liikkeellä veneellään. Ei ole tietoa, kulkiko hän yksin vai oliko mukana retkitovereita, mutta suunta oli selvä: Getan saaristo, manner-Ahvenanmaan pohjoispäässä. Snellman oli saanut vihiä, että Lökön saarella olisi asuttu merikotkan pesä.

Snellmanilta ei ole säilynyt retkeltään kuvausta tai muistiinpanoja, mutta luontokuvaaja Gunnar Granberg teki toivio­retken samalle saarelle saman pesäpuun juurelle 1940-luvulla. Hän kuvaili pesäpaikan ja sen asukkaat vuonna 1945 ilmestyneessä teoksessaan Siivekkäiden maailmasta.

”Näköala oli lumoava. Toisella puolen jylhä, kallioinen metsämaisema ja toisaalla meri satoine saarineen ja luotoineen aina silmän kantamattomiin. – – Ikäväkseni oli puu kuitenkin niin korkea, että valokuvausaikeeni raukesivat tyhjiin, sillä lähellä olevien puiden latvat yltivät tuskin puoli­väliin lintukuninkaan linnaa.”

Tuon linnan Snellman valloitti 27. kesäkuuta 1917. Hän suoriutui vaivalloisesta matkasta mahtihongan runkoa pitkin suuren pesän tykö. Vanttera mies onnistui kuin onnistuikin keplottelemaan itsensä reunan yli pesään.

Ja loppu hyvin: Snellman kilautti alumiinirenkaan kahden nuoren ja virkeän merikotkanuorukaisen kumpaankin jalkaan. Toinen poikasista sai jalkoihinsa numerorenkaat E-6 ja E-9 ja toinen E-7 ja E-8.

Suomen ensimmäiset merikotkat oli rengastettu.

Maailman luonnonsäätiön, WWF:n merikotkatyöryhmän kunniapuheenjohtaja Torsten Stjernberg ja emeritussihteeri Ismo Nuuja hiljentyvät hetkeksi miettimään.

Voisiko olla niin, että Johannes Snellman tuli rengastaneeksi merikotkan ensimmäisen kerran koko maailmassa?

”Tuota en ole tullut pohtineeksi”, Stjernberg myöntää.

”Ihan mahdollista se on”, Nuuja myötäilee.


Merikotkat oli tuolloin hävitetty jo isosta osasta Eurooppaa. Tanskassa ei elänyt yhtään kuningaslintua ja Saksassa tilanne oli surkea. Brittein saarilla tunnettiin yksineläjä, jonka harmaantumista sikäläiset harrastajat seurasivat vuodesta toiseen apeina. Ranskan Korsikalla eleli muutama pari, mutta Espanjasta, Portugalista, Hollannista ja Belgiasta laji oli jo hävinnyt.

Mietintänsä lopputuloksena Stjernberg ja Nuuja päätyvät siihen, että mahdollinen paikka vielä varhaisemmalle merikotkan rengastukselle on Ruotsi.

Ruotsinkin merikotkatilanne oli hälyttävän huono. Vuonna 1923 ruotsalainen lintumies ja luontokuvaaja Bengt Berg kirjoitti kirjassaan Viimeiset kotkat: ”Kun tästä päivästä on kulunut ihmisikä, ei Ruotsissa ole ollenkaan merikotkia”.

Naapurimaassakin kotkaviha oli syvää. Sen vahvistaa muun muassa Snellmanin rengastamien kotkien kohtalo: molemmat ammuttiin seuraavana vuonna Ruotsissa, Kalmarin salmen tuntumassa, toinen tammikuussa ja toinen joulukuussa.

Ahvenanmaalla merikotka rauhoitettiin vuonna 1924 ja muualla Suomessa kaksi vuotta myöhemmin. Rauhoittaminen ei kuitenkaan lopettanut kotkien vainoamista. Vasta talvi- ja jatkosodan aikana kanta pääsi hieman elpymään, kun kansa­kunnalla riitti merikotkia tähdellisempiä huolenaiheita.

Sodan jälkeen vaino yltyi jälleen, kunnes kultaisella 1960-luvulla järki alkoi hiljalleen voittaa.

Mutta sitten ilmeni uusi uhka. Pesiä löytyi, mutta poikasia niistä ei tullut. Asutuista pesistä löytyi kuoriutumattomia munia, joita emot hautoivat turhaan pitkälle kesäkuuhun.

Pikkuhiljaa alettiin ymmärtää, että syynä olivat ympäristö­myrkyt, DDT etunenässä. Toisen maailmansodan jälkeen markkinoille olivat tulleet uudenlaiset hyönteisten torjunta-aineet, sahatavaran sinistymistä estävät elohopeayhdisteet ja PCB-aineet, jotka pikkuhiljaa kerääntyivät ravintoketjun huipulla patsasteleviin lihan- ja kalansyöjiin.

Kotkilta mitattiin korkeimpia ympäristömyrkkypitoisuuksia koko eläinkunnasta. Pahimmillaan merikotka oli kuin lentävä ongelmajäte.

Tilanne oli hälyttävä. Joulukuussa 1972 perustettiin WWF:n merikotkatyöryhmä.

Heti seuraavan vuoden tammikuussa alkoi laajamittainen merikotkien talviruokinta. Linnuille rahdattiin myrkytöntä purtavaa jäälle, luodoille ja ratakallioille.

Ahvenanmaan maakuntahallinnon ympäristötoimiston tilastojen mukaan vuosina 1973–1991 pelkästään heidän valvomilleen ruokintapaikoille vietiin yhteensä 184 382 kiloa naudan ja sian teurasjätettä.

Sinnikäs työ alkoi tuottaa tulosta vähitellen.

Vuonna 1973 suomalaisista merikotkanpesistä lähti maailmalle viisi lentokykyistä poikasta. Kymmenen vuotta myöhemmin luku oli yli kolminkertainen. Vuonna 1992 poikasia selviytyi jo 78 ja vuonna 2002 199.

Nyt tunnettuja reviirejä on 450 ja poikasia syntyy joka vuosi 400–450.

Vallitsee suuri yksimielisyys siitä, että merikotkan pelastuminen on yksi suurimpia suomalaisen luonnonsuojelun menestystarinoita.

Palataan vielä Lökön saarelle.

Torsten Stjernberg etsi ja löysi Snellmanin valloittaman pesä­linnakkeen 1980-luvulla. Silloin pesä ei ollut enää kotkakuntoinen, mutta reviiri oli edelleen asuttu. Muutaman sadan metrin päästä vaihtopesästä paljastui onnellista perhe-elämää viettävä merikotkapari.

”Nyt se pesäpuu ja koko metsäpalsta on hakattu, mutta merikotkapari on viime vuosina muninut lähistöllä sijaitsevaan vaihtopesään”, Stjernberg kertoo. ”Se kertoo, että nykyiset merikotkat kelpuuttavat ikiaikaiset pesimäalueet yhä uudelleen.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Historia
  • Luonnonsuojelu
  • Merikotka

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    2. 2

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    3. 3

      Jännitteet Itämerellä kasvavat: Venäläishävittäjä lensi melkein kiinni USA:n koneeseen – Venäjä saattaa jopa ylittää maiden rajoja provokaationa, varoittaa Yhdysvaltain armeijan kenraali

    4. 4

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    5. 5

      Islamilaisen yhdyskunnan moskeijan seinät töhrittiin Helsingissä – pesutalkoot yhdistävät eri uskontoryhmät sunnuntaina

    6. 6

      Flamingon ja Serenan johtajat: Turkin vesipuistoturman kaltainen onnettomuus ei mahdollinen Suomessa

    7. 7

      Washington Post: Obama sai viisi kuukautta aikaa taistella Venäjän vaalihakkerointia vastaan – aika loppui kesken, Trump valittiin, totuuden selvittely jatkuu yhä

    8. 8

      Suomen lippu herättää suuria tunteita – ja siksi kaikki huoltomiehet eivät uskalla kertoa omalla nimellään miten lippua käsittelevät

    9. 9

      Märkä kokko, onnellinen kurvilainen ja kemuja kuiville jääneillä laivoilla – HS:n valokuvaaja Akseli Valmunen ikuisti Stadin juhannuksen

    10. 10

      Punavangit odottivat teloituksia Suomenlinnan kuolemanselleissä kesällä 1918, mutta moni kuoli jo ennen tuomiota – ”Pala Suomen synkintä historiaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    2. 2

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    3. 3

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    4. 4

      Perus­suomalaisten Laura Huhtasaari kertoo nyt, miltä tuntuu kun puolue hajoaa – ”Haava kyllä arpeutuu”

    5. 5

      Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole

    6. 6

      Viisi kuoli sähköiskuun uima-altaassa vesipuistossa Turkissa – kolme kuolleista lapsia

    7. 7

      Viranomaiset selvittävät Suomessa trendilelu fidget spinnerin turvallisuutta – sormihyrriä markkinoidaan aikuisille mutta myydään lapsille

    8. 8

      Miksi amerikkalaiset pelkäävät alastomuutta, mutta suomalaiset eivät? ”Tässä suhteessa emme ole kauhean kaukana muslimimaista”

    9. 9

      Punavangit odottivat teloituksia Suomenlinnan kuolemanselleissä kesällä 1918, mutta moni kuoli jo ennen tuomiota – ”Pala Suomen synkintä historiaa”

    10. 10

      Kaljaa läikkyy ja hyttyset syövät, mutta kun Ukkometso jyrähtää soimaan, ei märkiä housuja muista enää kukaan – Tältä näyttää juhannushurmos Himoksella

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    4. 4

      Kullervo Hynysen keksintö saattaa mullistaa syövän, Alzheimerin ja Parkinsonin taudin hoidon – fyysikon löytöjä on verrattu penisilliinin ja röntgenkuvauksen keksimiseen

    5. 5

      Joonas Tolvanen opiskeli Shaolin-soturimunkkien koulussa – nyt hän on lääkäri Kuopiossa, eikä suosittele Kiinan kung-fu-opintoja kenellekään

    6. 6

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    7. 7

      Kerrostalotyömaan tulipalo työllisti palokuntaa myöhään yöhön Pohjois-Helsingissä – poliisi teki kaasupulloja vaarattomiksi ampumalla

    8. 8

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    9. 9

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    10. 10

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    11. Näytä lisää