Valikko
Kulttuuri    |   Kirja-arvostelu

Fasistipappi Simojoki kuului Vihan veljiin, juoni fasistista vallankumousta Viroon ja piti sormeaan purrutta venäläistyttöä ”ihanana vihassaan”

Uusi elämäkerta kuvaa moni-ilmeisesti Elias Simojokoea, jonka nöyrää palvelualttiutta korostava ihanteellisuus tuskin maittaa nykyisille katujen fasisteille.

Elämäkerta

Miika Siironen: Mustan lipun alla. Elias Simojoen elämä ja utopia. Atena. 328 s.

Miika Siirosen Mustan lipun alla kuvaa Elias Simojokea (1899–1940, ent. Simelius). Hän oli 1920- ja 1930-luvuilla sekä ihailtu että ivailtu julkisuuden hahmo, kiihkeä sekä pappina että Suur-Suomen asiaa ajaneena äärioikeiston karismaattisena johtomiehenä. Kuolema talvisodassa sinetöi legendan.

Tuskin monetkaan enää muistavat Simojokea. Jussi Niinistö, nykyinen puolustusministeri, esittelee hänet jäyhän lyhyesti kirjassaan Suomalaisia soturikohtaloita (1998). Simojoki oli vapaus- ja heimosoturi 1918–22, Akateemisen Karjala-seuran (AKS) perustajia 1922, Isänmaallisen Kansanliikkeen (1932, IKL) kansanedustaja ja sen Sinimustat -nuorisojärjestön johtaja.

Siirosen mukaan yltiönationalistit näkevät hänessä ”profeetan, joka oraakkelina valmisti nuoria tulevaan sotaan”. Siiroselle nuo piirit ovat ”sixpack-patriootteja”, keitä se sitten tarkoittaneekin. Hän viittaa myös aikamme ääriliikkeisiin ja fundamentalisteihin, jotka lähtevät maailmalle sotimaan.


Simojoesta voisi piirtää karikatyyrin kuten Väinö Linna opettaja Rautajärvestä Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa (III osa, 1962). Molempien puheissa taisteltiin Hämeen hangilla.

Onneksi Siironen tekee moni-ilmeisemmän muotokuvan tarkastelemalla Simojoen ristiriitaista luonnetta suhteessa körttiläiseen uskonnollisuuteen ja isänmaalliseen kiihkoon. Juha Siltala on aikaisemmin kartoittanut tätä uskonnollisen ja kansallisen heräämisen yhteyttä.

Siironen liittää suomalaisen vuoden 1918 sodan jälkeisen ”äärivalkoisuuden” fasismin nousuun Euroopassa, samaan malliin kuin tutkijat Oula Silvennoinen, Marko Tikka ja Aapo Roselius kirjassaan Suomalaiset fasistit (2016). Romaniassakin fasistinen liikehdintä vetosi uskontoon, Siironen muistuttaa. Kansaa hälytettiin kirkonkellojen soitoin. Simojoen edustama herännäisyys edellytti hiljaista nöyryyttä ja ohjelmallista itsensä alentamista.

Nöyryyden ja armon uskonopit Simojoki joutui sovittamaan hyökkääviin, hypnoottisiksi koettuihin julkisiin puheisiinsa. Vanhasta Testamentista löytyi esimerkkejä säälimättömästä väkivallasta Jumalan nimissä, ja Simojoki muistutti Jeesuksen sanoneen, ettei hän tuonut rauhaa, vaan miekan.

Siironen kuvaa elävästi myös Simojoen uutteraa toimintaa Kiuruveden kappalaisena. Hän auttoi köyhiä ja antoi ”vaikka housut jalastaan”.

Lähimmäisenrakkaus ei estänyt kappalaista kuulumasta Vihan veljet -salaseuraan, joka eli ”ikuisessa ryssänvihassa”. Suomen puolesta piti uhrautua ja vihata.

Vihan veljien luoja oli Elmo E. Kaila, suomalaisen äärioikeistolaisen juonittelun suuri takapiru, josta kertoo Martti Ahti perustutkimuksessaan Ryssänvihassa – Elmo Kaila 1888-1935 (1999). Simojoki oli Kailan ystävä.

Vapaussotaansa Elias Simojoki lähti lukiolaisena Oulusta ja taisteli heimosodat Aunuksessa ja Vienassa.

Levottoman papinpojan opinnot sujuivat hyvin, mutta sitten seurannutta sotaväkiaikaa hän piti kiusaamisena. Jälleen paradoksaalisesti hän oli siinä asiassa Pentti Haanpään (Kenttä ja kasarmi, 1928) linjoilla, vaikkei tietenkään ryhtynyt kirjasodassa Haanpäätä puolustamaan.

IKL:n kansanedustajana Simojoki mokasi 30-luvun puolivälissä perusteellisesti, kun sotkeutui Viron äärioikeistolaisten vapsien vallankaappaushankkeeseen.

Hän yllytti ja järjesteli aseellista tukea, mutta hanke meni plörinäksi.

Poliisikuulusteluissa Simojoki kiisti tienneensä mitään kaappauksesta, mutta joutui sitten myöntämään toimintansa. Kansanedustaja oli puuttunut toisen valtion sisäpolitiikkaan, ja liberaali lehdistö, Helsingin Sanomat tietysti kärjessä, riepotteli häntä kunnolla.

Eduskunnassa naurettiin, kun sosiaalidemokraattien Väinö Hakkila kertasi suomalaisen fasismin historiaa ja Simojoen eduskuntapuheissaan harjoittamaa ”moraalista valmennusta”.

Simojoki loi omat moraalisääntönsä ja asettui lain yläpuolelle. Omalaatuinen teko oli vuonna 1924 hyökkäys venäläisemigranttien orpokodin hyväksi pitämään konserttiin. Jussi Niinistökin mainitsee sen.

Niinistö kertoo myös, että eräs venäläistyttö puri sormeen Simojokea, joka kommentoi myöhemmin: ”Minun täytyy sanoa, että se oli ihana vihassaan.”

Kommunisti Aarne Hiltusen muilutukseen työpaikaltaan Kuopiossa vuonna 1930 Simojoki myös osallistui. Kummassakin käytiin raukkamaisesti joukolla heikomman kimppuun ja sitten ylvästeltiin. Se oli Lapuan liikkeen tapa.

Edellisen kirjansa Valkoiset (2011) Siironen teki vuoden 1918 sodan voittajista Iisalmessa. Hän nimittää Simojokea ja kumppaneita ”äärivalkoisiksi”.

Oliko myös ”ääripunaisia”? Siironen ei kerro, mutta mainitsee lyhyesti, että kommunistien maanalainen toiminta oli torjuttu 1930-luvun alussa.

Lyhyesti mainitaan, että Simojoki nosti inkeriläisten pakkosiirrot esiin vuodesta 1931 kirjoituksissaan ja puheissaan, samoin itäkarjalaisten hädän.

Näitä asioita olisi voinut valaista enemmän. Tuolloin vasemmistolainen älymystö vaikeni Neuvostoliiton terrorista, kun äärioikeisto puolestaan katsoi ohi Saksan natsien terrorin.

Sanaa fasismi käytetään nykyään sekä tieteellisenä terminä että poliittisena leimana. Mehän olemme kaikki fasisteja, jos Putinin Venäjän propaganda yltyy niin twiittaamaan.

Toivottavasti merkitykset eivät sekoitu. Siironen osoittaa suomalaisen ja eurooppalaisen fasismin sukulaisuuden, mutta sivuuttaa rinnastukset Neuvostoliiton militarismiin ja totalitarismiin. Kirjailija Vasili Grossman toi esiin yhtäläisyyden jo nelisenkymmentä vuotta sitten.

Mustan lipun alla kertoo paljon Suomesta 1920- ja 1930-luvuilla, ei kuitenkaan kaikkea.

Siironen kirjoittaa, että ”sadattuhannet kansalaiset jakoivat tässä kuvatut ihanteet”. Se on väljästi sanottu, kun on kuvattu monituisia ihanteita kristillisestä körttiläisyydestä heimokansojen vapauttamiseen ja natsismiin. Eduskunnassa fasistinen IKL jäi pikkupuolueeksi ja kokoomus heitti Paasikiven johdolla ”hitleriläiset” ulos 1930-luvulla.

Enemmistö taisi olla niitä, jotka olivat samaa mieltä kuin F.E. Sillanpää Suomen Sosialidemokraatissa Joulukirjeessään diktaattoreille 1938: Te, Hitler, Stalin ja Mussolini olette samaa, oikeastaan säälittävää sakkia ettekä sovi meille.

Kieltä Siironen käyttää sujuvasti joistakin tiedekiemuroista huolimatta. Simojoki lienee innoittanut värikkyyteen, joka menee yli, kun Saksan marssittua Itävaltaan 1938 ”unelmaa Suur-Suomesta alettiin reivata takaisin mastoihin”.

Reivattaessa purjeita vähennetään, ja kieltäkin voi hillitä.

Karismaattinen, ihanteellinen ja puberteettinen Simojoki alkoi Siirosen mielestä aikuistua 1930-luvun lopulla. Hän meni naimisiin ja poika syntyi vähän ennen kuin hän lähti Kiuruveden miesten pappina talvisotaan.

Siironen ei tyydy vain selostamaan saati kauhistelemaan äärivalkoisen vaikuttajan toimintaa, vaan tekee syventyneen luonnekuvan, joka auttaa ymmärtämään Simojokea ja hänen aikaansa.

Etulinjassa Laatokan koillispuolella Simojoki toimi rohkeasti ja velvollisuudentuntoisesti. Miehet pitivät hänestä. Hän oli aina vaatinut Suomen nuorilta uhrautumista, mutta nyt hän vain yritti auttaa.

Tammikuussa 1940 hän uhrautui itse, kun lähti päivänvalossa jäälle vihollisasemien eteen ja lopetti tuskaisesti huutavan hevosen. Sitten vihollisen luoti tappoi hänet jäälle.
Vesa Karonen

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Uskonto
  • Tietokirjat
  • Suomen historia

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    2. 2

      Trump yllätti Nato-kokouksessa: Ei luvannut tukea yhteispuolustukselle, vaati maahanmuuton valvontaa ja terrorismin kitkemistä

    3. 3

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta ja lakkasi jakamasta tutkintamateriaalia – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan

    4. 4

      Koiviston vävy lausui kiitoksen muistotilaisuudessa: ”Tilaisuus on sekä valtiollinen, sotilaallinen, että oikealla tavalla hengellinen”

    5. 5

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    6. 6

      Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset alusta loppuun – seppeleiden lasku, siunaustilaisuus, yleisö kaduilla, surusaattue ja hautaan lasku

    7. 7

      Mauno Koiviston hautajaiset ilmasta ja 360-asteen pallopanoraamoina

    8. 8

      Piispa Eero Huovinen siunauspuheessaan: ”Satavuotiaan Suomen historiaan Mauno Koivisto ehti jättää syviä kädenjälkiä” – lue puhe kokonaisuudessaan

    9. 9

      Toive toteutui – Mauno Koiviston hautajaispäivästä tuli koko Suomen päivä

    10. 10

      ”Tätä on ihana katsoa, kaikki pitivät hänestä niin paljon”– yli 30 000 ihmistä seurasi presidentti Koiviston surusaattoa Helsingissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    2. 2

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    3. 3

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta ja lakkasi jakamasta tutkintamateriaalia – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan

    4. 4

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    5. 5

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    6. 6

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    7. 7

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    8. 8

      Tutkimus: Noin puolet suomalais­nuorista ei koe mitään puoluetta omakseen – nuorten kielteisyys romaneja kohtaan yllätti tutkijat

    9. 9

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    10. 10

      Pitäisikö perheellisten naisten lyhentää työuraansa vielä asepalveluksellakin? Tällaiset vaatimukset kertovat, että feminismiä tarvitaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    7. 7

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    8. 8

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    9. 9

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    10. 10

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    11. Näytä lisää