Kulttuuri

Suomalaisten kielitaito kaipaa uutta loikkaa – valtaosa nuorista oppii koulussa vain kehnon ruotsin ja kohtalaisen englannin

Kapeaa kielivarantoa on pyritty monipuolistamaan vuosikymmenien ajan laihoin tuloksin. Hetken huuman jälkeen niin sanottujen harvinaisten kielten valintaprosentit ovat painuneet entiselleen, kun kampanjat ovat hiipuneet.

Suomi on pieni kielitaitoinen kansa. Vai onko? Maan ja kielen vähäisen aseman takia muitakin kieliä kuin äidinkieltä olisi hyvä hallita, mutta käytännössä valtaosa nuorista oppii koulussa vain kehnon ruotsin ja melko hyvän englannin taidon.

Kansainvälisesti meillä ei ole hävettävää, sillä EU vasta tavoittelee sitä, että oman kielen lisäksi tulisi lukea ainakin kahta muuta kieltä. Suomen kielivaranto on kuitenkin niin kapea, että jo vuosikymmenien ajan sitä on pyritty monipuolistamaan. Asialla ovat olleet lukuisat kielitaidon laajentamiskomiteat ja kampanjat.

Esimerkiksi 1996 aloitettiin Kimmoke eli kärkihanke kielenopetuksen monipuolistamiseksi ja kehittämiseksi. Vuonna 2008 oli vuorossa Kielitivoli, joka on vieläkin hengissä vieraiden kielten opetuksen kehittäjien yhteisönä.

Todellista kieliloikkaa ei kuitenkaan ole tehty, vaan tulokset ovat olleet laihoja. Hetken huuman jälkeen niin sanottujen harvinaisten kielten valintaprosentit ovat painuneet entiselleen, kun kampanjat ovat hiipuneet. Harvinaisilla kielillä tässä tarkoitetaan muiden muassa saksaa, ranskaa ja venäjää, joiden puhujia on maailmalla satoja miljoonia.


Myös kielitaidon tarvekartoituksia on Suomessa tehty kasapäin. Ja aina on tulos ollut kutakuinkin sama: ”Sivistyneelle eurooppalaiselle” ja etenkään liikemiehelle ei riitä, että tankkaa toista kotimaista ja maailmankieli englantia, vaan tavoiteltavien kielten listoille ovat päässeet muiden muassa saksa, ranska, espanja, italia, portugali, kreikka, norja, hollanti, arabia, japani, kiina ja venäjä.

Tuoreimpien tilastojen mukaan valtaosassa Suomen kuntia muun kuin englannin valinta ykköskieleksi (A1) jää haaveeksi. Yhteensä 36 koulutuksen järjestäjää antaa ensimmäisen vieraan kielen opetusta muussa kuin englannissa. Niistä yli 20 on enimmäkseen suuria kaupunkeja ja loput muita, lähinnä yksityisiä tai normaalikouluja.

Englannin sijaan pitkä kieli on yleensä ruotsi, ranska, saksa, venäjä tai espanja. Pitkän venäjän opetus on viime vuosina jopa hieman lisääntynyt, kun vuonna 2010 sitä tarjosi viisi koulutuksen järjestäjää ja vuonna 2015 kymmenen.

Prosentuaalisesti muiden pitkien kielten opiskelijoiden osuudet ovat mitättömiä. Kaikista kolmasluokkalaisista yli 90 prosenttia opiskeli vuonna 2015 ensimmäisenä pitkänä kielenä englantia. Suomen lukijoita oli viitisen prosenttia ja ruotsin opiskelijoita vajaan prosentin verran. Runsaan prosentin osuudet keräsivät saksa ja ranska, kun venäjä ja espanja jäivät reippaasti alle prosentin varaan.

Parhaat mahdollisuudet opiskella A1-kieliä on Helsingissä, jossa tarjolla on englanti, espanja, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä. Samoja kieliä on tarjolla myös vapaaehtoiseksi toiseksi pitkäksi kieleksi (A2), joka alkaa 4. luokalta. Lisäksi peruskoulun yläluokilla voi lukea valinnaiskielenä (B2) vaikka kiinaa, latinaa tai viroa.

Seuraavaksi parhaat mahdollisuudet on Tampereella, Lahdessa ja Turussa. Sen sijaan Vantaalla on päätetty, että kaikki aloittavat kielten opinnot englannilla. Sen sijaan toiseksi pitkäksi kieleksi voi Vantaalla valita espanjan, ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän, mutta ryhmään pitää löytyä pääsääntöisesti 14 oppilasta.


Kielitaidon yksi monipuolistamisen hanke oli 1990-luvulla juuri toisen pitkän kielen vapaaehtoinen opiskelu, jonka suosio oli ylimmillään vuosikymmenen lopulla, jolloin sitä luki noin 40 prosenttia viidesluokkalaisista, mutta osuus on sittemmin laskenut noin neljännekseen.

Syitä kielivarannon kapeuteen voi etsiä niin kuntien menokurista kuin lasten laiskuudesta tai vaikka uskosta huonoon kielipäähän, kun maailmankieliä ei tarjota eikä valita.

Suurin syy kunkin maan kielikirjoon löytyy sen sijainnista, historiasta ja politiikasta. Lailla säädetään, montako kieltä, kuinka paljon ja minkä ikäisinä koululaiset joutuvat vähintään opettelemaan.

Suomessa kiisteltiin peruskoulua valmisteltaessa 1960-luvulla ankarasti siitä, riittääkö rahvaalle äidinkielen lisäksi yksi muu kieli vai pitääkö niitä olla kaksi. Päädyttiin kahteen, joista toinen on ruotsi. Se tulee lukujärjestykseen viime syksystä lähtien peruskoulun kuudennella luokalla, kun useimpien ensimmäinen vieras kieli englanti aloitetaan viimeistään kolmannella luokalla.

Peruskoulun alkuaikoina sen pakolliset kielet olivat vain ruotsi ja englanti, mutta valtioneuvoston päätöksellä voitiin saada lupa myös saksan, ranskan tai venäjän kielen opetukseen. Ehtona oli, että koulujen sijainti, toimintaolot, riittävä oppilasmäärä ja jatko-opintomahdollisuudet sen mahdollistivat. Ruotsinkielisten koulujen kieliohjelma oli laajempi.

Historiasta, kulttuurista ja maan kaksikielisyydestä juontuvan pakollisen ruotsin kannattajat tähdentävät, ettei kieliä kannata panna kilpailemaan keskenään, koska ne ruokkivat toisiaan: kun oppii yhden, oppii monta muuta.

Käytännössä koulun tuntijako on nollasummapeliä, josta noin kymmenen vuoden välein kiistellään. Jos halutaan vaalia myös matematiikan, luonnontieteen ja historian osaamista ja vaikka taiteilla ja liikkuakin välillä, eivät koulupäivät riitä kovin moneen kieleen.

Yksi vaihtoehto on vieraskielinen opetus eli eri aineiden opetus vieraalla kielellä, mutta sitä harrastetaan melko vähän. Toki kielikylvyt ja -suihkut ovat suosiossa lähinnä ruotsin opetuksessa päiväkoteja myöten. Vakiintunut paikkansa on myös vieraskielisillä kouluilla, mutta niitä on harvassa.

Kielten opiskelun tutkijatkin ovat monta mieltä siitä, onko pakollisuus hyvästä vai pahasta. On selvää, ettei motivaatio ole ylimmillään, jos kielen opettelua perustellaan vaikka pohjoismaisella identiteetillä, jos ei sellaista tunne omaavansa. Toisaalta jos pakkoa ei ole, ei opi kieltä sitäkään vähää, mitä ehkä myöhemmin elämässään tarvitsee. Valinnaisuuden suuntaan on kuitenkin menty pikkuhiljaa, vaikka pakollisesta ruotsista on sinnikkäästi pidetty kiinni.

Ylioppilastutkinnostakin haluttiin tehdä 2000-luvulla entistä valinnaisempi, jolloin vain äidinkieli jäi kaikille pakolliseksi aineeksi. Myös ”könttäreaali” jaettiin yksittäisten aineitten kokeiksi. Niinpä ei ole ihme, että kielten kirjoittaminen on tuntuvasti vähentynyt; olihan taustalla myös tarve vähentää tutkinnon kielipainotteisuutta.

Lukiossa yleensä jatketaan peruskoulussa aloitettuja kieliä, ja sielläkin ruotsi on yhä pakollinen, vaikka sitä ei ylioppilaskirjoituksissa tarvitse enää kirjoittaa. Sen jälkeen, kun lukion toinen vieras kieli siirrettiin valinnaiseksi aineeksi ensin pitkän matematiikan lukijoilla ja myöhemmin muillakin, sitä lukevien määrä väheni tuntuvasti. Lyhyiden kurssien ”kättelyoppimäärät” ovat nyt lukioissa yleisiä eli kieliä luetaan vain pieniä määriä.

Pitkänä kielenä jopa 99 prosentilla lukiolaisista on englanti, ja esimerkiksi pitkän saksan lukijoiden määrä on puolittunut viidessä vuodessa parista tuhannesta alle tuhanteen. A-italian opiskelijoita oli lukiossa vuonna 2015 yhteensä kuusi, samoin A-saamen.

Noin puolet lukion suorittaneista on lukenut kahta kieltä, liki 40 prosenttia kolmea ja kymmenkunta prosenttia neljää kieltä. Vähintään kuuden kielen kielineroja on vain satakunta.

Ennen peruskoulua vallinneessa rinnakkaiskoulujärjestelmässä vieraat kielet olivat pitkään oppikoululaisten eli herrojen lasten tai lahjakkaiden herkkua. Oppikouluun meni alkuun vain pieni osa koko kansan kansakoulusta, jonne kielten, lähinnä ruotsin ja englannin, opetus tuli vasta 1960-luvun puolivälissä.

Oppikouluissa ja lyseoissa kieliä luettiin paljon. Etenkin poikakoulujen kieliohjelma pidettiin laajana, koska poikia haluttiin valmentaa akateemisiin opintoihin. Ensisijaisia olivat alkuun klassiset kielet, kuten kreikka ja latina, ja myöhemmin venäjä, saksa ja ranska. Etenkin latinan katsottiin edistävän loogista ajattelua. Vähäisintä kieltenopetus oli tyttölyseoissa ja suurinta klassisissa lyseoissa.

Aikoinaan poikien katsottiin tarvitsevan kipeämmin ja myös oppivan helpommin kieliä kuin tyttöjen, vaikka nyt poikia pidetään huonomman kielipään omaavina. Suhtautuminen sukupuolieroihin opinnoissa on yksi esimerkki tavoitteiden vaihtelusta koulutuspolitiikassa.

”Kielikoulutuksen suunnittelu on ollut Suomessa hyvin poukkoilevaa”, arvioi emeritusprofessori Sauli Takala. ”Aika huonon arvosanan kielipolitiikka minulta saa, koska siitä on puuttunut analyyttisyys”, Takala sanoi haastattelussa, joka tehtiin ennen soveltavan kielentutkimuksen asiantuntijan tapaturmaista kuolemaa tällä viikolla.


Takala oli laskenut, että kielten opetukseen uhrataan Suomessa yksilöä kohti satoja tunteja aikaa ja tuhansia euroja rahaa tietämättä tarkalleen, mitkä ovat tulokset.

”Ne ovat paperitavoitteita ja retoriikkaa”, Takala leimasi useimmat valtiovallan pyrkimykset monipuolistaa kansakunnan kielitaitoa. Opiskelun vapaaehtoistaminen on puolestaan vain vähentänyt kieltenopiskelua. Suuri osa Takalan elämäntyötä oli välittää Suomeen tietämystä kielisuunnittelun kansainvälisistä virtauksista.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmaankin mahdutettiin kielten opetukseen liittyvä tavoite. Kovin yllättävää ei ole, että kielenopiskelua on määrä lisätä ja monipuolistaa.

Lisäksi luvattiin käynnistää alueellinen kokeilu, jossa vieraan kielen opetus alkaa jo ensimmäisellä luokalla. Toisen alueellisen kokeilun turvin on määrä laajentaa kielivalikoimaa eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti. Käytännössä se tarkoittaisi lähinnä pakollisen ruotsin korvaamista jollakin muulla kielellä.

Kummankin kokeilun on määrä alkaa syksyllä, mutta opetuksen varhentaminen on edennyt ripeämmin kuin poliittisesti arka ruotsin korvaaminen, joka opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) mukaan voidaan toteuttaa vain hyvin rajallisena eli ehkä vain parissa kunnassa.

Sen sijaan avustusten hakuaika opetuksen aikaistamiseen päättyi jo, ja hakemuksia tuli yli sata. Tosin ilman erityistä kokeiluakin joissakin kunnissa vieras kieli aloitetaan ja ensimmäisellä luokalla, mutta nyt avustuksella pyritään lisäämään kielten tarjontaa niin, että yhä useampi lapsi valitsisi ranskan, saksan, venäjän, espanjan, kiinan tai japanin pitkäksi kielekseen.

Uudet opetussuunnitelmat puolestaan rohkaisevat monikielisyyteen, monilukutaitoon ja jopa kieleilyyn, joka tarkoittaa viestimistä samaan aikaan jopa usealla kielellä. Opetushallitus kutsuu kouluja viettämään erityistä Satakielipäivää, jonka voi sijoittaa Satakielikuukauteen. Se taas alkaa tiistaina, jolloin vietetään kansainvälistä äidinkielen päivää.


Haapasalo innosti abin venäjään

Joensuulainen abiturientti Pietu Heiskanen, 18, innostui venäjän kielestä Ville Haapasalon tv-ohjelman ansiosta. ”Siinä tutustuttiin kulttuuriin äärimmäisen luonnollisesti. Ei ollut mitenkään pakolla luotu”, Heiskanen kehuu.

Heiskanen luki peruskoulussa perinteiset pitkän englannin ja keskipitkän ruotsin, mutta lukion ylimääräiseen venäjään innosti myös kotikaupunki, jossa venäjästä on hyötyä esimerkiksi kesätöissä. Nyt Heiskanen asuu Helsingissä, sillä hän on tuore Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja.

”Ei minulla kielipäätä ole, mutta valtava halu oppia kieliä”, Heiskanen kertoo itsestään. Kaikkien lukiolaisten puolesta hän vaatii, että ”muinaiset” opetusmenetelmät ja oppikirjat tulisi uudistaa niin, että pääpaino olisi kielen käytössä ja suullisessa kielitaidossa.

”Kielioppikin on tärkeää, mutta yhtä tyhjän kanssa, jos kieltä ei osaa käyttää”, Heiskanen sanoo.

Siihen suuntaan on toki jo mentykin, ja Heiskasenkin lukiossa on muun muassa äänitetty ja eritelty omaa puhetta.

Lukioita Heiskanen kannustaa kansainvälistymään eli hankkimaan yhteistyökouluja ja tarjoamaan kieliä.

Omista jatko-opinnoistaan Heiskanen ei ole päättänyt, mutta lupaa suorittaa niitä myös ulkomailla ja opetella saksaa ja mandariinikiinaa.

Fakta

Peruskouluun kaksi kieltä


 Peruskouluun siirryttiin alueellisesti 1972–1977. Kaksi pakollista kieltä, joista toisen tuli olla toinen kotimainen.

 Vapaaehtoinen pitkä kieli peruskouluun 1994.

 Lukioissa enää kaksi pakollista kieltä vuodesta 2003, muut valinnaisia.

 Ylioppilastutkinnossa vuodesta 2005 vain äidinkieli kaikille pakollinen aine.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Suomi 100 vuotta
  • Koulutus
  • Kielitaito
  • Kielet

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    2. 2

      Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

    3. 3

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    4. 4

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    5. 5

      Kynttilämeri valaisi pimenevää Turkua, kun kaupunkilaiset kokoontuivat muistamaan puukotusiskun uhreja – ”Tunnelma on epätodellinen”

    6. 6

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    7. 7

      Terrorismi kurottaa Marokosta eurooppalaisiin kaupunkeihin jihadistijärjestöjen mukana – suurin osa Isisin vierastaistelijoista oli viime vuonna marokkolaisia

    8. 8

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    9. 9

      Lisätäänkö turvapaikanhakijoiden valvontaa, entä miten estetään heihin kohdistuva kansalaisraivo? Kahdeksan kysymystä sisäministeri Risikolle Turun puukotuksista

    10. 10

      Varokaa ansaa: ovatko Kiina ja Yhdysvallat samalla tuhon tiellä kuin Ateena ja Sparta?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    2. 2

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    3. 3

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    4. 4

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    5. 5

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    6. 6

      Pääministeri Sipilä: ”Kiitimme poliisia erittäin ripeästä toiminnasta. Samoin meidän terveysviranomaiset ovat toimineet tässä nopeasti”

    7. 7

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    8. 8

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    9. 9

      Solidaarisuus­mielenilmaus keräsi Turun kauppatorille parisataa ihmistä – Suomi ensin -ryhmän saapuminen kiristi tunnelmaa Turun keskustassa

    10. 10

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    4. 4

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää