Valikko
Kulttuuri

Ei naisesta ole neroksi, sanottiin 1900-luvun alussa, ja siksi upeiden naistaiteilijoiden töitä on vasta löydetty varastoista näyttelyihin

Nyt on naisten vuoro: Suomalaisia, vuosina 1900–1950 toimineita naistaiteilijoita esitellään parhaillaan Tampereen taidemuseossa ja Helsingin kaupungin taidemuseossa Hamissa. Näyttelyt tarjoavat uusia, kiehtovia tuttavuuksia Suomen taiteen historiasta.

1900-luvun alkupuolella naistaiteilija ei voinut olla nero.

Taiteellisen neron ajateltiin olevan poikkeusyksilöksi syntynyt mies – viriili, demoninen ja boheemi. Muun muassa Ellen Thesleff koki itsensä neroksi, mutta mieskriitikot eivät sitä kunnianimeä hänelle suoneet. Nainen saattoi kyllä olla lahjakas. ”Mutta nerous oli kerta kaik­kiaan varattu miehille”, sanoo suomalaisia naistaiteilijoita 1980-luvulta saakka tutkinut taidehistorian professori emerita Riitta Konttinen.


Taustalla vaikutti 1800-luvun käsitys naisten ominai­suuksista. Nainen oli ”kodin nöyrä sielu”, jonka elämänpiiri – ja kyvytkin! – rajautuivat hoivaan ja lastenkasvatukseen.

Suomessakin 1900-luvun alussa luetun saksalaisen Otto Weiningerin mukaan ”on kylläkin olemassa naisia, joilla on nerokkaita piirteitä, mutta ei ole olemassa naispuolista neroa, ei ole koskaan ollut (ei myöskään niiden miesnaisten keskuudessa, joita historia tuntee) eikä voi koskaan tulla olemaankaan”. Weiningerin mukaan historian suurmiehet olivat myöskin todistaneet, ettei naisilla ole sielua.

”Se on minusta aika paksua”, sanoo Konttinen ja naurahtaa.

Tätä nykyä voisi kuvitella, etteivät naiset juuri edes tehneet taidetta 1900-luvun alkupuolella, muutamaa merkittävää poikkeusta lukuun ottamatta. Helene Schjerfbeckin ja Ellen Thesleffin nimet ovat tuttuja, ja Ester Heleniuksen ja Sigrid Schaumaninkin joku ehkä osaa nimetä.

Kuvataiteilijamatrikkelista naistaiteilijoita löytyy 1910-luvulta 1940-luvun loppuun kuitenkin 136. Joinakin vuosina yli puolet taideopiskelijoista oli naisia.

Schjerfbeck, Thesleff, Helenius ja Schauman – siinä on vasta neljä nimeä. Keitä olivat loput 132?

Moni heistä lopetti, perusti perheen, rupesi opettamaan tai muutti maasta. Osa jatkoi sit­keästi taiteen tekemistä ilman, että jälkipolvet heitä muistavat.

Osaa heistä esittelee Riitta Konttisen Tampereen taidemuseoon kokoama näyttely sekä sen yhteydessä julkaistu kirja. Esillä on kuitenkin vain jäävuoren huippu: kolmisenkymmentä taiteilijaa, joiden tuotantoa on ehditty ja onnistuttu tutkimaan.

”Tämä on kuin olisi kullankaivaja”, sanoo Konttinen tutkimuksestaan. ”Kaivaa, kaivaa, sitten yhtäkkiä kolahtaa.”

Tampereen taidemuseossa on esillä Konttisen kultakimpaleita.

Vastassa on rivi tuimasti katsovia naisia: Helmi Kuusi, Aino von Boehm, Elga Sesemann, Ina Colliander. Omakuvat kertovat, että nyt ollaan tosissaan.


Tosissaan sai ollakin. Vasta itsenäistyneessä Suomessa etsittiin maskuliinisuudesta voimaa uudelle valtiolle. Miestaiteilijoita ihailtiin ja palkittiin kilpailuissa. Naiset leimattiin ”joutilaiksi neideiksi, jotka harrastelivat taidetta odotellessaan sopivaa aviomiestä”, kirjoittaa Konttinen Täältä tullaan! -kirjassaan. Se johti taidekouluissa vähättelyyn ja suoranaiseen kiusaamiseen.

Kun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa tuli vuonna 1904 ahdasta, päätettiin naiset ja miehet jakaa erillisiin ryhmiin. Vedottiin myös siveellisyysnäkökulmaan: naisten ei olisi soveliasta maalata alastonmallia yhdessä miesten kanssa.

Naisia oli enemmän, mutta miesopiskelijat kantoivat naisten maalaustelineet pienempään saliin ja valtasivat itse ison ateljeen. Meri Genetz ja Karin Björkman sisuuntuivat ja tulivat maalaamaan miesten joukkoon. Miesopiskelijat – muun muassa Tyko Sallinen ja Matti Kanervo – keksivät savustaa naiset ulos sillä, että Kanervo riisutui ilkosilleen ja asettui itse malliksi. Pilalehti Fyren julkaisi ”taistelusta” Tyko Sallisen pilakuvan.

Moni koulutettu, lahjakaskin nainen luopui taiteen tekemisestä. Avioliiton ja lasten myötä aikaa ei riittänyt taiteelle. Naistaiteilijoista menestynein, Helene Schjerfbeck, ei koskaan mennyt naimisiin.

Aikalaiskritiikit tyrmäsivät usein naisten näyttelyt. Arvostelijoiden mielestä naiset olivat pelkkiä ”värillä lotraajia”, joilla oli hutera muotokäsitys, Konttinen kertoo. Naisia pidettiin miestaiteilijoiden oppilaina tai jäljittelijöinä. Siitä kärsi muun muassa Marcus Collinin vaimo Eva Törnwall-Collin.

Törnwall-Collinin ja Inni Siegbergin yhteisnäyttelystä kriitikko Ludvig Wennervirta kirjoitti, että ”se osoittaa, kuinka näennäisesti vaivattomasti nainen voi saavuttaa varsin huomattavan kätevyyden ja taidon samalla kun se todistaa, kuinka altis hän on läheisten esikuvien vaikutuksille, joita hän ei jaksa eikä kenties haluakaan torjua.”

Taidehistoria perustuu usein tällaisiin vanhoihin lehtikritiikkeihin. Vanhoja arvosteluja lukiessa saattaa hyvin tulla se mielikuva, ettei naistaiteilijoiden teoksissa ollut mitään kiinnostavaa, sanoo Konttinen. Niitä kuitenkin värittivät aikansa ennakkoluulot ja sukupuoleen liittyvät stereotypiat. Tampereen näyttely todistaa, että taiteilijoiden joukossa oli monta kiinnostavaa tekijää.


Konttiselle yksi näyttelyn helmistä on Elga Sesemann (1922–2007), jonka 1940-luvulla maalaamat muotokuvat ovat voimakkaan ekspressiivisiä ja usein väreileviä, kuin röpelölasin läpi nähtyjä. Erityisen vaikutuksen tekevät uhmakkaat, arvoitukselliset omakuvat.

Viipurissa porvarillis-taiteellisen kotiin syntynyt Sesemann joutui lähtemään 17-vuotiaana evakkoon ja päätyi mutkien kautta Helsinkiin. Hän opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa ja Vapaassa taidekoulussa.

”Sesemann teki 1940-luvulla upean tuotannon, vaikka samaan aikaan ajoittuivat katkera sota, evakkoretket ja pulakausi”, Konttinen sanoo. Pulaa oli niin maalausmate­riaaleista kuin virikkeistäkin, sillä matkustamaan päässyt. Yksityisnäyttely vuonna 1945 sai innostuneen arvion. Vuonna 1950 Sesemann vetäytyi aviomiehensä, taidemaalari Seppo Näätäsen kanssa Ruo­vedelle. Myöhempiin näyttelyihin suhtauduttiin penseämmin.

Sesemannin ohella Konttinen nostaa esiin myös graafikko Helmi Kuusen sekä maalarit Sylvi Kunnaksen ja Aino von Boehmin, jonka teokset löytyivät sattumalta.

Von Boehm kuoli 1939, mutta hänen teoksensa löytyivät vasta vuosi­tuhannen vaihteessa, kun hänen poikansa Tuomas von Boehmin ateljeeta tyhjennettiin. Ullakolta löytyi yli 200 maalausta paketissa, kehystämättöminä.

Myös tällä hetkellä Hamissa esillä olevat Eva Törnwall-Collinin teokset olivat lojuneet pitkään rullalla varastoissa, käytännössä unohdettuina ja huonossa kunnossa, ennen kuin taidehistorioitsija Juha-Heikki Tihinen löysi ne Pro Artibus -säätiön teosvarastoa inventoidessaan.

Teoksia konservoitiin kahden vuoden ajan, kunnes ne saatiin näytille toissa viikolla.


Hamin näyttely kertoo monipuolisesta ja mystiikasta innostuneesta modernistista, joka maalasi asetelmia, ihmisiä ja maisemia. Kriitikoistaan tämä sai revanssin sijoittumalla Kansallisteatterin katsomon kattomaalauskilpailussa kolmanneksi 34:stä – ehkä siksi, että kilpailu käytiin nimimerkkien suojissa. Nykyään versiot maalauksista voi nähdä Svenska Teaternin lämpiössä.

Voisiko Törnwall-Collinin tuotannon kaltaisia löytöjä vielä tulla vastaan? ”Miksei voisi”, Riitta Konttinen sanoo.

Niistä matrikkelin 136 naisesta on vielä monta tuntematta.

Täältä tullaan! Naistaiteilijat modernin murroksessa Tampereen taidemuseossa 28.5. ja Eva Törnwall-Collin Hamissa 7.5. saakka. Riitta Konttisen kirja on ilmestynyt Siltalalta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuvataide
  • Näyttelyt
  • taidehistoria
Kulttuurin uutiskirje

Kerran viikossa saapuva HS:n kulttuuriuutiskirje kokoaa yhteen sähköpostiin parhaat kulttuurijutut viikon varrelta sekä viikonlopun kiinnostavimmat kulttuuritärpit.

Uutiskirje on ilmainen.

Katso esimerkki uutiskirjeestä tästä.


Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tuhkarokko leviää nyt ympäri Eurooppaa – Suomessa valmiuksia on lisätty uudella lailla

    2. 2

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    3. 3

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    4. 4

      Joutsenlaulun Vain elämää -versio soi myös radiossa vastoin Jussi Hakulisen tahtoa – ”Sanoin, että laittakaa radio kiinni”

    5. 5

      Brigitte Macron ”neuvoo ja valmentaa” presidentiksi pyrkivää miestään – lukiolaispojan ja opettajan skandaalisuhteesta syntyi Ranskan seuratuin pari

    6. 6

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    7. 7

      Taka-Töölön 80-vuotias klassikkoravintola säästyi perikadolta – Nina Kaukonen osti ravintolan, jossa Matti Pellonpää kävi suihkussa ja Supo vahti Salman Rushdieta

    8. 8

      Punkki puri Jussi Kaijalaa ja se muutti hänen elämänsä – ”Vian epäiltiin jo olevan korvien välissä”

    9. 9

      Onko naisen huivi aina alistamisen merkki? 18-vuotias huivinkäyttäjä kertoo, että ei ole – tästä kamppaillaan juuri nyt Euroopan maissa

    10. 10

      Erdoğan, Le Pen ja Trump ovat oire, eivät ongelma – on helpompaa syyllistää muutama ihminen kuin miettiä, miksi heitä kannatetaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Taka-Töölön 80-vuotias klassikkoravintola säästyi perikadolta – Nina Kaukonen osti ravintolan, jossa Matti Pellonpää kävi suihkussa ja Supo vahti Salman Rushdieta

    2. 2

      Ranskan vaaleissa toiselle kierrokselle menevät EU-myönteinen Macron ja oikeistopopulisti Le Pen – perinteisille puolueille rökäletappio

    3. 3

      Köyhät, rikkaat ja maahanmuuttajat asuvat yhä useammin omilla alueillaan – asuinalueet eriarvoistuvat erityisesti Turussa

    4. 4

      Tieteelliset tosiasiat hylätään humpuukina, jos ne horjuttavat omaa maailmankuvaa – ”Ihmiset kyseenalaistavat tutkijoiden motiivit ja sitoumukset”

    5. 5

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    6. 6

      Suomi maksaa naapureihin verrattuna asiantuntijoille pientä palkkaa – ”Tukholmassa maksetaan joistain tehtävistä Suomeen verrattuna tuplasti”

    7. 7

      Punkki puri Jussi Kaijalaa ja se muutti hänen elämänsä – ”Vian epäiltiin jo olevan korvien välissä”

    8. 8

      Onko naisen huivi aina alistamisen merkki? 18-vuotias huivinkäyttäjä kertoo, että ei ole – tästä kamppaillaan juuri nyt Euroopan maissa

    9. 9

      Kuinka vähällä järjellä maailmaa johdetaan, Olli Rehn? ”Isoin virhe oli luottaa euroalueen johtajien rationaaliseen päätöksentekoon”

    10. 10

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä tuotteet katoavat kauppojen hyllyistä varkaiden taskuun – kauppa päätyi piilottamaan jopa 1,30 euron kurkumapurkit palvelutiskin taakse

    2. 2

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    3. 3

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    4. 4

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    5. 5

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    6. 6

      Gynekologian ohittaminen on kultakaivos työterveyshuollon palveluita tuottavalle yritykselle

    7. 7

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    8. 8

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    9. 9

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    10. 10

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    11. Näytä lisää