Valikko
Kulttuuri

Ei naisesta ole neroksi, sanottiin 1900-luvun alussa, ja siksi upeiden naistaiteilijoiden töitä on vasta löydetty varastoista näyttelyihin

Nyt on naisten vuoro: Suomalaisia, vuosina 1900–1950 toimineita naistaiteilijoita esitellään parhaillaan Tampereen taidemuseossa ja Helsingin kaupungin taidemuseossa Hamissa. Näyttelyt tarjoavat uusia, kiehtovia tuttavuuksia Suomen taiteen historiasta.

1900-luvun alkupuolella naistaiteilija ei voinut olla nero.

Taiteellisen neron ajateltiin olevan poikkeusyksilöksi syntynyt mies – viriili, demoninen ja boheemi. Muun muassa Ellen Thesleff koki itsensä neroksi, mutta mieskriitikot eivät sitä kunnianimeä hänelle suoneet. Nainen saattoi kyllä olla lahjakas. ”Mutta nerous oli kerta kaik­kiaan varattu miehille”, sanoo suomalaisia naistaiteilijoita 1980-luvulta saakka tutkinut taidehistorian professori emerita Riitta Konttinen.


Taustalla vaikutti 1800-luvun käsitys naisten ominai­suuksista. Nainen oli ”kodin nöyrä sielu”, jonka elämänpiiri – ja kyvytkin! – rajautuivat hoivaan ja lastenkasvatukseen.

Suomessakin 1900-luvun alussa luetun saksalaisen Otto Weiningerin mukaan ”on kylläkin olemassa naisia, joilla on nerokkaita piirteitä, mutta ei ole olemassa naispuolista neroa, ei ole koskaan ollut (ei myöskään niiden miesnaisten keskuudessa, joita historia tuntee) eikä voi koskaan tulla olemaankaan”. Weiningerin mukaan historian suurmiehet olivat myöskin todistaneet, ettei naisilla ole sielua.

”Se on minusta aika paksua”, sanoo Konttinen ja naurahtaa.

Tätä nykyä voisi kuvitella, etteivät naiset juuri edes tehneet taidetta 1900-luvun alkupuolella, muutamaa merkittävää poikkeusta lukuun ottamatta. Helene Schjerfbeckin ja Ellen Thesleffin nimet ovat tuttuja, ja Ester Heleniuksen ja Sigrid Schaumaninkin joku ehkä osaa nimetä.

Kuvataiteilijamatrikkelista naistaiteilijoita löytyy 1910-luvulta 1940-luvun loppuun kuitenkin 136. Joinakin vuosina yli puolet taideopiskelijoista oli naisia.

Schjerfbeck, Thesleff, Helenius ja Schauman – siinä on vasta neljä nimeä. Keitä olivat loput 132?

Moni heistä lopetti, perusti perheen, rupesi opettamaan tai muutti maasta. Osa jatkoi sit­keästi taiteen tekemistä ilman, että jälkipolvet heitä muistavat.

Osaa heistä esittelee Riitta Konttisen Tampereen taidemuseoon kokoama näyttely sekä sen yhteydessä julkaistu kirja. Esillä on kuitenkin vain jäävuoren huippu: kolmisenkymmentä taiteilijaa, joiden tuotantoa on ehditty ja onnistuttu tutkimaan.

”Tämä on kuin olisi kullankaivaja”, sanoo Konttinen tutkimuksestaan. ”Kaivaa, kaivaa, sitten yhtäkkiä kolahtaa.”

Tampereen taidemuseossa on esillä Konttisen kultakimpaleita.

Vastassa on rivi tuimasti katsovia naisia: Helmi Kuusi, Aino von Boehm, Elga Sesemann, Ina Colliander. Omakuvat kertovat, että nyt ollaan tosissaan.


Tosissaan sai ollakin. Vasta itsenäistyneessä Suomessa etsittiin maskuliinisuudesta voimaa uudelle valtiolle. Miestaiteilijoita ihailtiin ja palkittiin kilpailuissa. Naiset leimattiin ”joutilaiksi neideiksi, jotka harrastelivat taidetta odotellessaan sopivaa aviomiestä”, kirjoittaa Konttinen Täältä tullaan! -kirjassaan. Se johti taidekouluissa vähättelyyn ja suoranaiseen kiusaamiseen.

Kun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa tuli vuonna 1904 ahdasta, päätettiin naiset ja miehet jakaa erillisiin ryhmiin. Vedottiin myös siveellisyysnäkökulmaan: naisten ei olisi soveliasta maalata alastonmallia yhdessä miesten kanssa.

Naisia oli enemmän, mutta miesopiskelijat kantoivat naisten maalaustelineet pienempään saliin ja valtasivat itse ison ateljeen. Meri Genetz ja Karin Björkman sisuuntuivat ja tulivat maalaamaan miesten joukkoon. Miesopiskelijat – muun muassa Tyko Sallinen ja Matti Kanervo – keksivät savustaa naiset ulos sillä, että Kanervo riisutui ilkosilleen ja asettui itse malliksi. Pilalehti Fyren julkaisi ”taistelusta” Tyko Sallisen pilakuvan.

Moni koulutettu, lahjakaskin nainen luopui taiteen tekemisestä. Avioliiton ja lasten myötä aikaa ei riittänyt taiteelle. Naistaiteilijoista menestynein, Helene Schjerfbeck, ei koskaan mennyt naimisiin.

Aikalaiskritiikit tyrmäsivät usein naisten näyttelyt. Arvostelijoiden mielestä naiset olivat pelkkiä ”värillä lotraajia”, joilla oli hutera muotokäsitys, Konttinen kertoo. Naisia pidettiin miestaiteilijoiden oppilaina tai jäljittelijöinä. Siitä kärsi muun muassa Marcus Collinin vaimo Eva Törnwall-Collin.

Törnwall-Collinin ja Inni Siegbergin yhteisnäyttelystä kriitikko Ludvig Wennervirta kirjoitti, että ”se osoittaa, kuinka näennäisesti vaivattomasti nainen voi saavuttaa varsin huomattavan kätevyyden ja taidon samalla kun se todistaa, kuinka altis hän on läheisten esikuvien vaikutuksille, joita hän ei jaksa eikä kenties haluakaan torjua.”

Taidehistoria perustuu usein tällaisiin vanhoihin lehtikritiikkeihin. Vanhoja arvosteluja lukiessa saattaa hyvin tulla se mielikuva, ettei naistaiteilijoiden teoksissa ollut mitään kiinnostavaa, sanoo Konttinen. Niitä kuitenkin värittivät aikansa ennakkoluulot ja sukupuoleen liittyvät stereotypiat. Tampereen näyttely todistaa, että taiteilijoiden joukossa oli monta kiinnostavaa tekijää.


Konttiselle yksi näyttelyn helmistä on Elga Sesemann (1922–2007), jonka 1940-luvulla maalaamat muotokuvat ovat voimakkaan ekspressiivisiä ja usein väreileviä, kuin röpelölasin läpi nähtyjä. Erityisen vaikutuksen tekevät uhmakkaat, arvoitukselliset omakuvat.

Viipurissa porvarillis-taiteellisen kotiin syntynyt Sesemann joutui lähtemään 17-vuotiaana evakkoon ja päätyi mutkien kautta Helsinkiin. Hän opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa ja Vapaassa taidekoulussa.

”Sesemann teki 1940-luvulla upean tuotannon, vaikka samaan aikaan ajoittuivat katkera sota, evakkoretket ja pulakausi”, Konttinen sanoo. Pulaa oli niin maalausmate­riaaleista kuin virikkeistäkin, sillä matkustamaan päässyt. Yksityisnäyttely vuonna 1945 sai innostuneen arvion. Vuonna 1950 Sesemann vetäytyi aviomiehensä, taidemaalari Seppo Näätäsen kanssa Ruo­vedelle. Myöhempiin näyttelyihin suhtauduttiin penseämmin.

Sesemannin ohella Konttinen nostaa esiin myös graafikko Helmi Kuusen sekä maalarit Sylvi Kunnaksen ja Aino von Boehmin, jonka teokset löytyivät sattumalta.

Von Boehm kuoli 1939, mutta hänen teoksensa löytyivät vasta vuosi­tuhannen vaihteessa, kun hänen poikansa Tuomas von Boehmin ateljeeta tyhjennettiin. Ullakolta löytyi yli 200 maalausta paketissa, kehystämättöminä.

Myös tällä hetkellä Hamissa esillä olevat Eva Törnwall-Collinin teokset olivat lojuneet pitkään rullalla varastoissa, käytännössä unohdettuina ja huonossa kunnossa, ennen kuin taidehistorioitsija Juha-Heikki Tihinen löysi ne Pro Artibus -säätiön teosvarastoa inventoidessaan.

Teoksia konservoitiin kahden vuoden ajan, kunnes ne saatiin näytille toissa viikolla.


Hamin näyttely kertoo monipuolisesta ja mystiikasta innostuneesta modernistista, joka maalasi asetelmia, ihmisiä ja maisemia. Kriitikoistaan tämä sai revanssin sijoittumalla Kansallisteatterin katsomon kattomaalauskilpailussa kolmanneksi 34:stä – ehkä siksi, että kilpailu käytiin nimimerkkien suojissa. Nykyään versiot maalauksista voi nähdä Svenska Teaternin lämpiössä.

Voisiko Törnwall-Collinin tuotannon kaltaisia löytöjä vielä tulla vastaan? ”Miksei voisi”, Riitta Konttinen sanoo.

Niistä matrikkelin 136 naisesta on vielä monta tuntematta.

Täältä tullaan! Naistaiteilijat modernin murroksessa Tampereen taidemuseossa 28.5. ja Eva Törnwall-Collin Hamissa 7.5. saakka. Riitta Konttisen kirja on ilmestynyt Siltalalta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuvataide
  • Näyttelyt
  • Taidehistoria

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    2. 2

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    3. 3

      Rintasyövästä kertaalleen parantuneen Astrid Swanin syöpä on uusiutunut

    4. 4

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    5. 5

      ”Itseoppineet suomalaistutkijat” haukkuvat hallituksen perustulokokeilun New York Timesissa: ”Lähinnä julkisuustemppu”

    6. 6

      Elokuussa uudistuva opintotuki saa yhä kritiikkiä, tukiin voi vaikuttaa sopimuskikkailulla – kokosimme yhteen, mikä kaikki opintotuessa muuttuu ja mikä siinä hiertää

    7. 7

      Vielä kaksi vuotta sitten Puolaa pidettiin EU:n suurena menestystarinana, nyt maan oikeuslaitos on menettämässä riippumattomuutensa – miksi näin kävi? Tutkija selittää

    8. 8

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    9. 9

      Miten tässä taas kävi näin? Aamulla Helsinkiin luvattiin aurinkoista säätä, saimme rankkasadetta – meteorologi selittää

    10. 10

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    2. 2

      CNN listasi maailman 50 upeinta luonnonihmettä – Suomesta mukaan mahtui yksi kohde

    3. 3

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    4. 4

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    5. 5

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    6. 6

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    7. 7

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    8. 8

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    9. 9

      ”Ne nipistää lapsilisistä / kiristää tilistä budjettii” – Paleface tunnetaan kantaa ottavista sanoituksista, mutta ovatko ne totta? Tarkistimme faktat

    10. 10

      Donald Trumpin viestintäpäällikkö Sean Spicer on irtisanoutunut – tilalle nousee Valkoisen talon lehdistösihteeri Sarah Huckabee Sanders

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Ruokolahden leijona oli isojen poikien pila – viranomaiset ovat tienneet totuuden 25 vuotta

    9. 9

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    10. 10

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    11. Näytä lisää