Valikko
Kulttuuri

Ei naisesta ole neroksi, sanottiin 1900-luvun alussa, ja siksi upeiden naistaiteilijoiden töitä on vasta löydetty varastoista näyttelyihin

Nyt on naisten vuoro: Suomalaisia, vuosina 1900–1950 toimineita naistaiteilijoita esitellään parhaillaan Tampereen taidemuseossa ja Helsingin kaupungin taidemuseossa Hamissa. Näyttelyt tarjoavat uusia, kiehtovia tuttavuuksia Suomen taiteen historiasta.

1900-luvun alkupuolella naistaiteilija ei voinut olla nero.

Taiteellisen neron ajateltiin olevan poikkeusyksilöksi syntynyt mies – viriili, demoninen ja boheemi. Muun muassa Ellen Thesleff koki itsensä neroksi, mutta mieskriitikot eivät sitä kunnianimeä hänelle suoneet. Nainen saattoi kyllä olla lahjakas. ”Mutta nerous oli kerta kaik­kiaan varattu miehille”, sanoo suomalaisia naistaiteilijoita 1980-luvulta saakka tutkinut taidehistorian professori emerita Riitta Konttinen.


Taustalla vaikutti 1800-luvun käsitys naisten ominai­suuksista. Nainen oli ”kodin nöyrä sielu”, jonka elämänpiiri – ja kyvytkin! – rajautuivat hoivaan ja lastenkasvatukseen.

Suomessakin 1900-luvun alussa luetun saksalaisen Otto Weiningerin mukaan ”on kylläkin olemassa naisia, joilla on nerokkaita piirteitä, mutta ei ole olemassa naispuolista neroa, ei ole koskaan ollut (ei myöskään niiden miesnaisten keskuudessa, joita historia tuntee) eikä voi koskaan tulla olemaankaan”. Weiningerin mukaan historian suurmiehet olivat myöskin todistaneet, ettei naisilla ole sielua.

”Se on minusta aika paksua”, sanoo Konttinen ja naurahtaa.

Tätä nykyä voisi kuvitella, etteivät naiset juuri edes tehneet taidetta 1900-luvun alkupuolella, muutamaa merkittävää poikkeusta lukuun ottamatta. Helene Schjerfbeckin ja Ellen Thesleffin nimet ovat tuttuja, ja Ester Heleniuksen ja Sigrid Schaumaninkin joku ehkä osaa nimetä.

Kuvataiteilijamatrikkelista naistaiteilijoita löytyy 1910-luvulta 1940-luvun loppuun kuitenkin 136. Joinakin vuosina yli puolet taideopiskelijoista oli naisia.

Schjerfbeck, Thesleff, Helenius ja Schauman – siinä on vasta neljä nimeä. Keitä olivat loput 132?

Moni heistä lopetti, perusti perheen, rupesi opettamaan tai muutti maasta. Osa jatkoi sit­keästi taiteen tekemistä ilman, että jälkipolvet heitä muistavat.

Osaa heistä esittelee Riitta Konttisen Tampereen taidemuseoon kokoama näyttely sekä sen yhteydessä julkaistu kirja. Esillä on kuitenkin vain jäävuoren huippu: kolmisenkymmentä taiteilijaa, joiden tuotantoa on ehditty ja onnistuttu tutkimaan.

”Tämä on kuin olisi kullankaivaja”, sanoo Konttinen tutkimuksestaan. ”Kaivaa, kaivaa, sitten yhtäkkiä kolahtaa.”

Tampereen taidemuseossa on esillä Konttisen kultakimpaleita.

Vastassa on rivi tuimasti katsovia naisia: Helmi Kuusi, Aino von Boehm, Elga Sesemann, Ina Colliander. Omakuvat kertovat, että nyt ollaan tosissaan.


Tosissaan sai ollakin. Vasta itsenäistyneessä Suomessa etsittiin maskuliinisuudesta voimaa uudelle valtiolle. Miestaiteilijoita ihailtiin ja palkittiin kilpailuissa. Naiset leimattiin ”joutilaiksi neideiksi, jotka harrastelivat taidetta odotellessaan sopivaa aviomiestä”, kirjoittaa Konttinen Täältä tullaan! -kirjassaan. Se johti taidekouluissa vähättelyyn ja suoranaiseen kiusaamiseen.

Kun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa tuli vuonna 1904 ahdasta, päätettiin naiset ja miehet jakaa erillisiin ryhmiin. Vedottiin myös siveellisyysnäkökulmaan: naisten ei olisi soveliasta maalata alastonmallia yhdessä miesten kanssa.

Naisia oli enemmän, mutta miesopiskelijat kantoivat naisten maalaustelineet pienempään saliin ja valtasivat itse ison ateljeen. Meri Genetz ja Karin Björkman sisuuntuivat ja tulivat maalaamaan miesten joukkoon. Miesopiskelijat – muun muassa Tyko Sallinen ja Matti Kanervo – keksivät savustaa naiset ulos sillä, että Kanervo riisutui ilkosilleen ja asettui itse malliksi. Pilalehti Fyren julkaisi ”taistelusta” Tyko Sallisen pilakuvan.

Moni koulutettu, lahjakaskin nainen luopui taiteen tekemisestä. Avioliiton ja lasten myötä aikaa ei riittänyt taiteelle. Naistaiteilijoista menestynein, Helene Schjerfbeck, ei koskaan mennyt naimisiin.

Aikalaiskritiikit tyrmäsivät usein naisten näyttelyt. Arvostelijoiden mielestä naiset olivat pelkkiä ”värillä lotraajia”, joilla oli hutera muotokäsitys, Konttinen kertoo. Naisia pidettiin miestaiteilijoiden oppilaina tai jäljittelijöinä. Siitä kärsi muun muassa Marcus Collinin vaimo Eva Törnwall-Collin.

Törnwall-Collinin ja Inni Siegbergin yhteisnäyttelystä kriitikko Ludvig Wennervirta kirjoitti, että ”se osoittaa, kuinka näennäisesti vaivattomasti nainen voi saavuttaa varsin huomattavan kätevyyden ja taidon samalla kun se todistaa, kuinka altis hän on läheisten esikuvien vaikutuksille, joita hän ei jaksa eikä kenties haluakaan torjua.”

Taidehistoria perustuu usein tällaisiin vanhoihin lehtikritiikkeihin. Vanhoja arvosteluja lukiessa saattaa hyvin tulla se mielikuva, ettei naistaiteilijoiden teoksissa ollut mitään kiinnostavaa, sanoo Konttinen. Niitä kuitenkin värittivät aikansa ennakkoluulot ja sukupuoleen liittyvät stereotypiat. Tampereen näyttely todistaa, että taiteilijoiden joukossa oli monta kiinnostavaa tekijää.


Konttiselle yksi näyttelyn helmistä on Elga Sesemann (1922–2007), jonka 1940-luvulla maalaamat muotokuvat ovat voimakkaan ekspressiivisiä ja usein väreileviä, kuin röpelölasin läpi nähtyjä. Erityisen vaikutuksen tekevät uhmakkaat, arvoitukselliset omakuvat.

Viipurissa porvarillis-taiteellisen kotiin syntynyt Sesemann joutui lähtemään 17-vuotiaana evakkoon ja päätyi mutkien kautta Helsinkiin. Hän opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa ja Vapaassa taidekoulussa.

”Sesemann teki 1940-luvulla upean tuotannon, vaikka samaan aikaan ajoittuivat katkera sota, evakkoretket ja pulakausi”, Konttinen sanoo. Pulaa oli niin maalausmate­riaaleista kuin virikkeistäkin, sillä matkustamaan päässyt. Yksityisnäyttely vuonna 1945 sai innostuneen arvion. Vuonna 1950 Sesemann vetäytyi aviomiehensä, taidemaalari Seppo Näätäsen kanssa Ruo­vedelle. Myöhempiin näyttelyihin suhtauduttiin penseämmin.

Sesemannin ohella Konttinen nostaa esiin myös graafikko Helmi Kuusen sekä maalarit Sylvi Kunnaksen ja Aino von Boehmin, jonka teokset löytyivät sattumalta.

Von Boehm kuoli 1939, mutta hänen teoksensa löytyivät vasta vuosi­tuhannen vaihteessa, kun hänen poikansa Tuomas von Boehmin ateljeeta tyhjennettiin. Ullakolta löytyi yli 200 maalausta paketissa, kehystämättöminä.

Myös tällä hetkellä Hamissa esillä olevat Eva Törnwall-Collinin teokset olivat lojuneet pitkään rullalla varastoissa, käytännössä unohdettuina ja huonossa kunnossa, ennen kuin taidehistorioitsija Juha-Heikki Tihinen löysi ne Pro Artibus -säätiön teosvarastoa inventoidessaan.

Teoksia konservoitiin kahden vuoden ajan, kunnes ne saatiin näytille toissa viikolla.


Hamin näyttely kertoo monipuolisesta ja mystiikasta innostuneesta modernistista, joka maalasi asetelmia, ihmisiä ja maisemia. Kriitikoistaan tämä sai revanssin sijoittumalla Kansallisteatterin katsomon kattomaalauskilpailussa kolmanneksi 34:stä – ehkä siksi, että kilpailu käytiin nimimerkkien suojissa. Nykyään versiot maalauksista voi nähdä Svenska Teaternin lämpiössä.

Voisiko Törnwall-Collinin tuotannon kaltaisia löytöjä vielä tulla vastaan? ”Miksei voisi”, Riitta Konttinen sanoo.

Niistä matrikkelin 136 naisesta on vielä monta tuntematta.

Täältä tullaan! Naistaiteilijat modernin murroksessa Tampereen taidemuseossa 28.5. ja Eva Törnwall-Collin Hamissa 7.5. saakka. Riitta Konttisen kirja on ilmestynyt Siltalalta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuvataide
  • Näyttelyt
  • taidehistoria

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Alko harppaa ajassa taaksepäin Töölössä – pullot pyydettävä syksystä lähtien myyjien selän takaa palvelutiskiltä

    2. 2

      Tampereella myydään marmorista miljoonataloa, jota on tirkistelty hakupalveluissa jo satatuhatta kertaa – HS kävi katsomassa Kruunukalusteen perustajien elämäntyötä

    3. 3

      Tässäkö on Suomen vanhin käytössä oleva kännykkä? Mikkoset soittelevat 15 vuotta vanhalla oranssilla Nokialla – ja sen akku kestää viikon

    4. 4

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    5. 5

      Tutkija: Republikaanien epäonnistuminen Obamacaren romuttamisessa vaikeuttaa muitakin uudistuksia – ”Tyssääminen on merkki syvistä vaikeuksista”

    6. 6

      USA:n oikeiston bluffi paljastui

    7. 7

      Lupsakka puolalaiskuvaaja tallensi kuviinsa koko savolaisen ihmiskirjon sylivauvasta keppikerjäläiseen – katso upeat kuvat yli sadan vuoden takaa

    8. 8

      Suomi on jo riittävän tasa-arvoinen, sanoo BMW:n ex-johtaja Mia Miettinen – ”Minulle ei ole koskaan ollut ongelma tehdä uraa ja samalla silittää mieheni paidat”

    9. 9

      Tove Janssonin perilliset lähettivät korvaus­vaatimuksen Image-lehdelle Tom of Finland -henkisten muumien käyttämisestä – päätoimittaja toivoo sopua

    10. 10

      Kellojen siirto johtuu uusiseelantilaisesta postimiehestä, joka rakasti perhosia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    2. 2

      Muumit poseeraavat Image-lehden kannessa Tom of Finland -tyyliin nahkahousuissa – Tove Janssonin perilliset selvittävät jatkotoimia

    3. 3

      HS Alman loppuunmyydyllä keikalla Lontoossa – ”Ilman BBC:tä olisin jossain Suomessa pelailemassa siskoni kanssa”

    4. 4

      USA:n oikeiston bluffi paljastui

    5. 5

      Suomi on jo riittävän tasa-arvoinen, sanoo BMW:n ex-johtaja Mia Miettinen – ”Minulle ei ole koskaan ollut ongelma tehdä uraa ja samalla silittää mieheni paidat”

    6. 6

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    7. 7

      USA:n terveydenhoitolain uudistus epäonnistui – lupauksen pettäminen nöyryytys Trumpille ja republikaaneille

    8. 8

      Tässäkö on Suomen vanhin käytössä oleva kännykkä? Mikkoset soittelevat 15 vuotta vanhalla oranssilla Nokialla – ja sen akku kestää viikon

    9. 9

      Vantaan Koivuhaassa on Jehovan todistajien päämaja, jossa valikoitu joukko odottaa pääsyä paratiisiin – lapset on kielletty ja raamatuntulkinta ainoaa oikeaa

    10. 10

      Amerikkalaiset kuolevat nuorempina kuin ennen – muissa maissa olisi jo hätätila

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    4. 4

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    5. 5

      Lenkille lähtenyt helsinkiläisnainen huomasi itkevän autoilijan tien poskessa – kuljetti satamaan ja juoksi takaisin

    6. 6

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    7. 7

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    8. 8

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    9. 9

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    10. 10

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    11. Näytä lisää