Valikko
Kulttuuri

Ei naisesta ole neroksi, sanottiin 1900-luvun alussa, ja siksi upeiden naistaiteilijoiden töitä on vasta löydetty varastoista näyttelyihin

Nyt on naisten vuoro: Suomalaisia, vuosina 1900–1950 toimineita naistaiteilijoita esitellään parhaillaan Tampereen taidemuseossa ja Helsingin kaupungin taidemuseossa Hamissa. Näyttelyt tarjoavat uusia, kiehtovia tuttavuuksia Suomen taiteen historiasta.

1900-luvun alkupuolella naistaiteilija ei voinut olla nero.

Taiteellisen neron ajateltiin olevan poikkeusyksilöksi syntynyt mies – viriili, demoninen ja boheemi. Muun muassa Ellen Thesleff koki itsensä neroksi, mutta mieskriitikot eivät sitä kunnianimeä hänelle suoneet. Nainen saattoi kyllä olla lahjakas. ”Mutta nerous oli kerta kaik­kiaan varattu miehille”, sanoo suomalaisia naistaiteilijoita 1980-luvulta saakka tutkinut taidehistorian professori emerita Riitta Konttinen.


Taustalla vaikutti 1800-luvun käsitys naisten ominai­suuksista. Nainen oli ”kodin nöyrä sielu”, jonka elämänpiiri – ja kyvytkin! – rajautuivat hoivaan ja lastenkasvatukseen.

Suomessakin 1900-luvun alussa luetun saksalaisen Otto Weiningerin mukaan ”on kylläkin olemassa naisia, joilla on nerokkaita piirteitä, mutta ei ole olemassa naispuolista neroa, ei ole koskaan ollut (ei myöskään niiden miesnaisten keskuudessa, joita historia tuntee) eikä voi koskaan tulla olemaankaan”. Weiningerin mukaan historian suurmiehet olivat myöskin todistaneet, ettei naisilla ole sielua.

”Se on minusta aika paksua”, sanoo Konttinen ja naurahtaa.

Tätä nykyä voisi kuvitella, etteivät naiset juuri edes tehneet taidetta 1900-luvun alkupuolella, muutamaa merkittävää poikkeusta lukuun ottamatta. Helene Schjerfbeckin ja Ellen Thesleffin nimet ovat tuttuja, ja Ester Heleniuksen ja Sigrid Schaumaninkin joku ehkä osaa nimetä.

Kuvataiteilijamatrikkelista naistaiteilijoita löytyy 1910-luvulta 1940-luvun loppuun kuitenkin 136. Joinakin vuosina yli puolet taideopiskelijoista oli naisia.

Schjerfbeck, Thesleff, Helenius ja Schauman – siinä on vasta neljä nimeä. Keitä olivat loput 132?

Moni heistä lopetti, perusti perheen, rupesi opettamaan tai muutti maasta. Osa jatkoi sit­keästi taiteen tekemistä ilman, että jälkipolvet heitä muistavat.

Osaa heistä esittelee Riitta Konttisen Tampereen taidemuseoon kokoama näyttely sekä sen yhteydessä julkaistu kirja. Esillä on kuitenkin vain jäävuoren huippu: kolmisenkymmentä taiteilijaa, joiden tuotantoa on ehditty ja onnistuttu tutkimaan.

”Tämä on kuin olisi kullankaivaja”, sanoo Konttinen tutkimuksestaan. ”Kaivaa, kaivaa, sitten yhtäkkiä kolahtaa.”

Tampereen taidemuseossa on esillä Konttisen kultakimpaleita.

Vastassa on rivi tuimasti katsovia naisia: Helmi Kuusi, Aino von Boehm, Elga Sesemann, Ina Colliander. Omakuvat kertovat, että nyt ollaan tosissaan.


Tosissaan sai ollakin. Vasta itsenäistyneessä Suomessa etsittiin maskuliinisuudesta voimaa uudelle valtiolle. Miestaiteilijoita ihailtiin ja palkittiin kilpailuissa. Naiset leimattiin ”joutilaiksi neideiksi, jotka harrastelivat taidetta odotellessaan sopivaa aviomiestä”, kirjoittaa Konttinen Täältä tullaan! -kirjassaan. Se johti taidekouluissa vähättelyyn ja suoranaiseen kiusaamiseen.

Kun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa tuli vuonna 1904 ahdasta, päätettiin naiset ja miehet jakaa erillisiin ryhmiin. Vedottiin myös siveellisyysnäkökulmaan: naisten ei olisi soveliasta maalata alastonmallia yhdessä miesten kanssa.

Naisia oli enemmän, mutta miesopiskelijat kantoivat naisten maalaustelineet pienempään saliin ja valtasivat itse ison ateljeen. Meri Genetz ja Karin Björkman sisuuntuivat ja tulivat maalaamaan miesten joukkoon. Miesopiskelijat – muun muassa Tyko Sallinen ja Matti Kanervo – keksivät savustaa naiset ulos sillä, että Kanervo riisutui ilkosilleen ja asettui itse malliksi. Pilalehti Fyren julkaisi ”taistelusta” Tyko Sallisen pilakuvan.

Moni koulutettu, lahjakaskin nainen luopui taiteen tekemisestä. Avioliiton ja lasten myötä aikaa ei riittänyt taiteelle. Naistaiteilijoista menestynein, Helene Schjerfbeck, ei koskaan mennyt naimisiin.

Aikalaiskritiikit tyrmäsivät usein naisten näyttelyt. Arvostelijoiden mielestä naiset olivat pelkkiä ”värillä lotraajia”, joilla oli hutera muotokäsitys, Konttinen kertoo. Naisia pidettiin miestaiteilijoiden oppilaina tai jäljittelijöinä. Siitä kärsi muun muassa Marcus Collinin vaimo Eva Törnwall-Collin.

Törnwall-Collinin ja Inni Siegbergin yhteisnäyttelystä kriitikko Ludvig Wennervirta kirjoitti, että ”se osoittaa, kuinka näennäisesti vaivattomasti nainen voi saavuttaa varsin huomattavan kätevyyden ja taidon samalla kun se todistaa, kuinka altis hän on läheisten esikuvien vaikutuksille, joita hän ei jaksa eikä kenties haluakaan torjua.”

Taidehistoria perustuu usein tällaisiin vanhoihin lehtikritiikkeihin. Vanhoja arvosteluja lukiessa saattaa hyvin tulla se mielikuva, ettei naistaiteilijoiden teoksissa ollut mitään kiinnostavaa, sanoo Konttinen. Niitä kuitenkin värittivät aikansa ennakkoluulot ja sukupuoleen liittyvät stereotypiat. Tampereen näyttely todistaa, että taiteilijoiden joukossa oli monta kiinnostavaa tekijää.


Konttiselle yksi näyttelyn helmistä on Elga Sesemann (1922–2007), jonka 1940-luvulla maalaamat muotokuvat ovat voimakkaan ekspressiivisiä ja usein väreileviä, kuin röpelölasin läpi nähtyjä. Erityisen vaikutuksen tekevät uhmakkaat, arvoitukselliset omakuvat.

Viipurissa porvarillis-taiteellisen kotiin syntynyt Sesemann joutui lähtemään 17-vuotiaana evakkoon ja päätyi mutkien kautta Helsinkiin. Hän opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa ja Vapaassa taidekoulussa.

”Sesemann teki 1940-luvulla upean tuotannon, vaikka samaan aikaan ajoittuivat katkera sota, evakkoretket ja pulakausi”, Konttinen sanoo. Pulaa oli niin maalausmate­riaaleista kuin virikkeistäkin, sillä matkustamaan päässyt. Yksityisnäyttely vuonna 1945 sai innostuneen arvion. Vuonna 1950 Sesemann vetäytyi aviomiehensä, taidemaalari Seppo Näätäsen kanssa Ruo­vedelle. Myöhempiin näyttelyihin suhtauduttiin penseämmin.

Sesemannin ohella Konttinen nostaa esiin myös graafikko Helmi Kuusen sekä maalarit Sylvi Kunnaksen ja Aino von Boehmin, jonka teokset löytyivät sattumalta.

Von Boehm kuoli 1939, mutta hänen teoksensa löytyivät vasta vuosi­tuhannen vaihteessa, kun hänen poikansa Tuomas von Boehmin ateljeeta tyhjennettiin. Ullakolta löytyi yli 200 maalausta paketissa, kehystämättöminä.

Myös tällä hetkellä Hamissa esillä olevat Eva Törnwall-Collinin teokset olivat lojuneet pitkään rullalla varastoissa, käytännössä unohdettuina ja huonossa kunnossa, ennen kuin taidehistorioitsija Juha-Heikki Tihinen löysi ne Pro Artibus -säätiön teosvarastoa inventoidessaan.

Teoksia konservoitiin kahden vuoden ajan, kunnes ne saatiin näytille toissa viikolla.


Hamin näyttely kertoo monipuolisesta ja mystiikasta innostuneesta modernistista, joka maalasi asetelmia, ihmisiä ja maisemia. Kriitikoistaan tämä sai revanssin sijoittumalla Kansallisteatterin katsomon kattomaalauskilpailussa kolmanneksi 34:stä – ehkä siksi, että kilpailu käytiin nimimerkkien suojissa. Nykyään versiot maalauksista voi nähdä Svenska Teaternin lämpiössä.

Voisiko Törnwall-Collinin tuotannon kaltaisia löytöjä vielä tulla vastaan? ”Miksei voisi”, Riitta Konttinen sanoo.

Niistä matrikkelin 136 naisesta on vielä monta tuntematta.

Täältä tullaan! Naistaiteilijat modernin murroksessa Tampereen taidemuseossa 28.5. ja Eva Törnwall-Collin Hamissa 7.5. saakka. Riitta Konttisen kirja on ilmestynyt Siltalalta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuvataide
  • Näyttelyt
  • Taidehistoria

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Mitä on pikaruoka ilman lihaa? HS testasi ”sipsikaljavegaanin” kanssa Fafa’sin, Hesburgerin ja Kotipizzan vegaanimätöt

    2. 2

      Suomeen paennut nigerialaisnainen kertoo poikajoukon polttaneen hänen tyttöystävänsä hengiltä – veivätkö tulkkausongelmat turvapaikan?

    3. 3

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    4. 4

      Tuleva pormestari Jan Vapaa­vuori lyttää maakunta­uudistuksen, vaikka hänen oma puolueensa on ollut päättämässä siitä – ”Haitallisin uudistus miesmuistiin”

    5. 5

      Kuuntelulaitteilla tehty tutkimus paljasti, miten eri tavalla isät puhuvat pojilleen ja tyttärilleen – tytöille kehosta, pojille pärjäämisestä

    6. 6

      Valkoiset bussit hakivat vapauteen pohjoismaisia vankeja, naisia ja juutalaisia

    7. 7

      Sipilä torjui Ylen haastattelussa Vapaavuoren arvostelun maakunta­uudistuksesta: ”Hän istui edellisessä hallituksessa, jossa kaikki uudistukset jäivät tekemättä”

    8. 8

      Sini Rämön ostosmatka supermarkettiin on hermopeliä, mutta muurien takana myös joogataan ja juhlitaan – tällaista on elämä konfliktin keskellä Kabulissa

    9. 9

      Töitä olisi heti 9 000 osaavalle koodarille, mutta tekijöitä ei löydy – ”Vaikka maksaisit mitä, se ei muuttaisi tilannetta”, sanoo ohjelmistoyrityksen teknologiajohtaja

    10. 10

      Washington Post: Trumpin vävy Jared Kushner halusi salaisen kanavan Kremliin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    2. 2

      Oululainen Venla Karppinen, 19, sai himoitun paikan maineikkaasta Oxfordin yliopistosta – Suomeen paluu ei enää innosta

    3. 3

      Maahanmuuton vastustajien leiri siirrettiin nyt julkisen käymälän viereen – Jälleen uusi käänne Rautatientorin sekavassa mielenosoitustilanteessa

    4. 4

      Koomikko Iikka Kivi tuohtui stand up -kiertueen ”seksistiseen viestiin”, jätti kiertueen antaakseen tilaa naisille ja muunsukupuolisille – Promoottorin mukaan 24 miehen kiertue luultavasti peruuntuu

    5. 5

      Kuuntelulaitteilla tehty tutkimus paljasti, miten eri tavalla isät puhuvat pojilleen ja tyttärilleen – tytöille kehosta, pojille pärjäämisestä

    6. 6

      Töitä olisi heti 9 000 osaavalle koodarille, mutta tekijöitä ei löydy – ”Vaikka maksaisit mitä, se ei muuttaisi tilannetta”, sanoo ohjelmistoyrityksen teknologiajohtaja

    7. 7

      Suomeen paennut nigerialaisnainen kertoo poikajoukon polttaneen hänen tyttöystävänsä hengiltä – veivätkö tulkkausongelmat turvapaikan?

    8. 8

      Himoautoileva toimittaja vaihtoi viikoksi kaupunkipyörään: poliisi pysäytti, kuntosalilla käynti lopahti – ja ihan eri Helsinki avautui

    9. 9

      Tuleva pormestari Jan Vapaa­vuori lyttää maakunta­uudistuksen, vaikka hänen oma puolueensa on ollut päättämässä siitä – ”Haitallisin uudistus miesmuistiin”

    10. 10

      Alkoholin liikakäyttö on paljon vakavampi uhka kuin tupakanpoltto – silti vain tupakoitsijat ovat ajojahdin kohteina

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    2. 2

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    5. 5

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    6. 6

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    7. 7

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    8. 8

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    9. 9

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    10. 10

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    11. Näytä lisää