Valikko
Kulttuuri    |   Historia

HS helmikuussa 2017: Valtiovierailulle tullutta Gorbatšovia varoitettiin turhaan jäykistä suomalaisista – yhteistyö Koiviston kanssa päättyi vasta Neuvostoliiton hajoamiseen

Unto Hämäläisen lähihistoriaa käsittelevässä kirjoitussarjassa esitellään Suomen politiikan tapahtumia. 12-osainen sarja ilmestyy kuukauden viimeisenä sunnuntaina.

Finlandia-talon konserttisalissa oli aivan hiljaista, kun Mihail Gorbatšov nousi puhujapönttöön.

Hän seisoi hetken paikallaan ja katsoi yleisöä. Sali oli ääriään myöten täynnä.

Ensimmäisestä sekunnista alkaen Gorbatšov vangitsi kuulijansa. Hänellä oli loistava ääni ja koko esitys oli karismaattinen sekä hyvin vaikuttava.

Puhe huipentui lupaukseen, jonka suomalaiset palkitsivat myrskyisillä aplodeilla.

”Tahtoisin sanoa, että Neuvostoliitto tunnustaa varauksettomasti Suomen puolueettomuuden ja aikoo täydellisesti noudattaa sitä vastedeskin”, Gorbatšov sanoi.

Mihail Gorbatšovista oli tullut suomalaisten suosikkivaltiomies pian sen jälkeen, kun hän oli noussut Neuvostoliiton johtoon maaliskuussa 1985.

Hänen vierailuaan oli suunniteltu neljä vuotta ja kolme kertaa se oli peruuntunut hänen muiden kiireidensä takia.

Vierailu toteutui vihdoin viime lokakuun lopulla 1989. Naapurin päämies oli Helsingissä peräti kolme päivää ja kävi lopuksi vielä Oulussa.

Näin pitkä valtiovierailu oli suuri kohteliaisuus isäntää, presidentti Mauno Koivistoa kohtaan.


Koivisto oli jo syksystä 1984 ollut kirjeenvaihdossa Gorbatšovin kanssa ja käynyt Moskovassa monta kertaa.

Heidän yhteydenpitonsa oli ollut hyvin tiivistä ja vierailua oli valmisteltu suurella huolella.

Ennen vierailua Moskovan-suurlähettiläs Heikki Talvitie oli käynyt tapaamassa Gorbatšovia, joka oli jo tottunut siihen, että hän sai sankarin vastaanoton kaikkialla lännessä.

”Totesin, että suomalaiset ovat jäykkää kansaa. Jos suomalaiset eivät olisi yhtä innostuneita kuin muualla, niin se ei merkinnyt, ettemme arvostaisi Gorbatšovia”, Talvitie kertoo varoittaneensa.

Toisin kävi. Suomalaiset riensivät katujen varsille hurraamaan ja taputtamaan.

”Samanlainen tunnelma oli Koiviston ja Gorbatšovin välillä. Heidän kemiansa pelasivat. Sen sijaan näytti siltä, ettei Tellervo Koivisto saanut yhtä hyvää suhdetta Raisa Gorbatšovaan, joka tyylilleen uskollisena luennoi Neuvostoliiton oloista jopa kahdenkeskisissä rupatteluissa”, Talvitie muistelee.

Presidentti Mauno Koivisto ilmaisi moneen kertaan tukensa Mihail Gorbatšoville vuonna 1990 ja alkuvuonna 1991. Suomessa pelättiin Neuvostoliiton ajautuvan sisällissotaan tai vanhoillisten kommunistien kaappaavan vallan, jos Gorbatšov menettäisi lopullisesti otteensa.

Vanhoilliset kommunistit vaativat paluuta entiseen neuvostoaikaan. Boris Jeltsinin johtamat uudistajat halusivat purkaa koko Neuvostoliiton ja tehdä Venäjästä itsenäisen valtion.

Koivisto ja Gorbatšov tapasivat kesäkuussa lopulla 1991 Moskovassa. Kumpikaan ei voinut arvata, että se jäisi heidän viimeiseksi tapaamisekseen ja seitsemän vuoden yhteistyö päättyisi seuraavana syksynä ­– dramaattisella tavalla.

Koivisto halusi tavata myös Boris Jeltsinin, joka oli juuri voittanut Venäjän presidentinvaalit. Tapaaminen järjestyi.

”Jeltsinin tapaaminen oli sikäli ongelmallinen, että Jeltsin halusi suhteita Suomen ja Venäjän välille. Koiviston oli kuitenkin huomioitava Gorbatšov ja Neuvostoliitto. Ei hän voinut ottaa kantaa Gorbatšovin ja Jeltsinin kesken tai lähteä solmimaan suhteita Jeltsiniin ja Venäjään. Sovittiin, että Venäjä lähettää valtuuskunnan Suomeen näitä asioita pohtimaan”, Talvitie kertoo.

Elokuun lopulla vanhoilliset kommunistit yrittivät Gennadi Janajevin johdolla syrjäyttää Gorbatšovin. Jeltsin kukisti kaappaushankkeen ja hänestä tuli vahva mies.

Neuvostoliitto alkoi natista. Ensimmäisinä itsenäistymisestään ilmoittivat Viro, Latvia ja Liettua. Ne pyysivät muilta tunnustamista.

”Informoin Helsinkiä siitä, että meidän tulisi nyt olla etujoukossa tunnustamassa Baltian maiden itsenäisyys. Presidentin ja Esko Ahon (kesk) hallituksen pitkän istunnon jälkeen päädyttiin siihen, että palautetaan diplomaattisuhteet Baltian maihin. Venäjä tuki tätä, joten siihen ei sisältynyt mitään riskiä”, Talvitie kertoo.

Pian tämän jälkeen Koivisto ja Ahon hallitus käynnistivät kaksi suurta hanketta: Yya-sopimus haluttiin korvata uudella sopimuksella ja selvittää, voisiko Suomi hakea Euroopan yhteisön EY:n jäsenyyttä yhtä aikaa Ruotsin ja Itävallan kanssa. Ne olivat jo hakemuksensa jättäneet.

Koivisto otti yhteyttä Gorbatšoviin, ja yya-neuvottelut lähtivät liikkeelle kitkatta.

Samaan aikaan Gorbatšovin ja myös koko Neuvostoliiton asema horjui. Suomi ryhtyi rinnakkain kehittämään suhteitaan Venäjän johtoon.

”En usko, että Koivistolla oli sellaista ideaa, että hän tukisi Gorbatšovia henkilökohtaisista syistä. Tietyissä tilanteissa Koivisto halusi pelata varman päälle ja odotti ennen kuin vakuuttui siitä, että Suomi todella pelasi varman päälle”, Talvitie sanoo.

Niin siinä kävi, että aika loppui kesken. Valmiiksi neuvoteltu sopimus Neuvostoliiton kanssa jäi lopulta allekirjoittamatta, sillä Neuvostoliitto hajosi joulukuun lopulla 1991.

”Gorbatšov oli Neuvostoliiton loppuvaiheissakin tärkeä henkilö, sillä hän lakkautti Neuvostoliiton rauhanomaisesti ja vielä Leonid Brežnevin aikaisen perustuslain pohjalta”, Talvitie muistuttaa.

Venäjästä tuli Neuvostoliiton seuraajavaltio, jonka Suomi myös tunnusti. Mihail Gorbatšov siirtyi eläkkeelle.

”Meillä oli tuuria, että se Venäjän valtuuskunta, josta Koivisto ja Jeltsin olivat sopineet kesäkuussa, saapui tammikuussa 1992 Helsinkiin”, Talvitie arvioi.

Valtuuskunnan vierailun aikana saatiin allekirjoitettua Suomen ja Venäjän välille valtio­sopimus, joka oli lähes sanasta sanaan sama kuin Neuvostoliiton kanssa neuvoteltu sopimus. Samalla yya-sopimus mitätöitiin.

Pari kuukautta myöhemmin Suomi jätti jäsenhakemuksen Euroopan yhteisöön, nykyiseen Euroopan unioniin.


Mihail Gorbatšov ja Mauno Koivisto eivät ole enää myöhemmin tavanneet, vaikka tapaamista on yritetty järjestää.

Koiviston täyttäessä 75 vuotta marraskuussa 1998 Ulkopolitiikka-lehti julkaisi Gorbatšovin kirjoituksen, jossa tämä käsitteli suhdettaan Koivistoon.

”Koivisto puhuu venäjää sujuvasti ja tuntee meidät paremmin kuin tuskin kukaan muu merkittävä poliitikko länsimaailmassa”, Gorbatšov arvioi tuolloin.

Kirjoituksessaan Gorbatšov käsitteli myös Neuvostoliiton viimeisiä vaiheita vuonna 1991. Hän kertoi arvostaneensa Koiviston maltillista asennetta: ”Koivisto pysyi siinäkin tilanteessa uskollisena tiukalle toisten asioihin puuttumattomuuden periaatteelle.”

Fakta

Unto Hämäläinen kirjoittaa lähihistoriasta, osa 2


 HS:n Suomi 100 -historiasarjassa esitellään joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina Suomen politiikan lähihistorian tapahtumia. 12-osaista sarjaa kirjoittaa politiikan toimittaja Unto Hämäläinen.

 Ensimmäisessä osassa 29. tammikuuta käsiteltiin presidentti Mauno Koiviston ja presidentti George Bushin yhteydenpitoa, joka alkoi vuonna 1983 ja jatkui kymmenen vuotta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Suomi 100 vuotta

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    2. 2

      Tanska siivoaa kerjäläisensä vankilaan – kahden viikon ehdottomia tuomioita jaetaan nyt ilman varoitusta

    3. 3

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Löyhkäävä ”koiranlihakuja” on maanpäällinen helvetti, jossa päättömät koirat odottavat vierailijoita – osa korealaisista ajattelee yhä lihan maistuvan parhaalta, kun eläintä on piesty ennen teurastusta

    5. 5

      Kartta näyttää, mille alueille maahanmuutto keskittyy Suomessa – professorin mielestä hajasijoittaminen on ”periaatteessa kiva”, mutta ongelmallinen ajatus

    6. 6

      Mistä Helsingistä saa hyvännäköistä miestenmuotia? Tässä 16 erilaista kivaa kauppaa

    7. 7

      Äänestäjät saivat tahtonsa läpi: Tukholman ja Göteborgin väliä kulkeva juna nimettiin Trainy McTrainfaceksi

    8. 8

      Pullollinen olutta maksaa 30 senttiä, jos sen panee kotona – kaksiossaan ipaa tehtaileva Otto Hannikainen on osa kotiolutbuumia

    9. 9

      Torille! Monty Python -mies Michael Palin onnittelee 100-vuotiasta Suomea mahtavalla videoviestillä ja laulaa legendaarisen Finland, Finland, Finland -laulun

    10. 10

      Virolaistaiteilija aikoo seilata Helsingistä Tallinnaan veneellä, joka on tehty suomalaisten Virosta rahtaamista kaljatölkeistä – ”Ihmiset juovat ihan liikaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    2. 2

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    3. 3

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    4. 4

      Suomalaiset saivat häpeällisen huonon tuloksen, kun eurooppalaisten hiilijalanjäljet pantiin kartalle – Miksi hiilijalanjälki paisuu Suomessa?

    5. 5

      Lifestyle­bloggaajan elämä on liian ihanaa ollakseen totta – Onko jatkuva ”täydellisen minän” esittely narsistista, nykyaikaa vai osa ihmisyyttä?

    6. 6

      Löyhkäävä ”koiranlihakuja” on maanpäällinen helvetti, jossa päättömät koirat odottavat vierailijoita – osa korealaisista ajattelee yhä lihan maistuvan parhaalta, kun eläintä on piesty ennen teurastusta

    7. 7

      16-vuotias Linda kiinnostui Isisistä ja karkasi kotoaan Saksasta, nyt hänet on ehkä löydetty Mosulin tunneleista – mallioppilaasta tuli radikaali muutamassa kuukaudessa

    8. 8

      Näin stand up -koomikon brändiä suojellaan: Pikkufestivaalin ei annettu käyttää Sami Hedbergin nimeä vitsikilpailun nimessä

    9. 9

      Kartta näyttää, mille alueille maahanmuutto keskittyy Suomessa – professorin mielestä hajasijoittaminen on ”periaatteessa kiva”, mutta ongelmallinen ajatus

    10. 10

      Linkin Parkin laulaja Chester Bennington on kuollut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      11-vuotiaan Taijatuuli Louhivuoren isä joutui taposta vankilaan, ja vapauduttuaan isä tappoi uudestaan – ”Tuo mies on hulluin murhaaja, josta olen kuullut, ja mä rakastan sitä”

    6. 6

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Ruokolahden leijona oli isojen poikien pila – viranomaiset ovat tienneet totuuden 25 vuotta

    9. 9

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    10. 10

      Game of Thrones alkaa – Tällä jutulla pääset kartalle, mistä sarja ja päähenkilöt uudella kaudella jatkavat

    11. Näytä lisää