Valikko
Kulttuuri

Kuukautisveri taiteen materiaalina saattaa ällöttää, mutta omaa kehoa ei kannata ällötä, sanoo kuukautisista kirjan kirjoittanut Rosa Meriläinen

Kuukautiset vaikuttavat todella paljon naisten elämään. Olisiko aika vihdoinkin kypsä keskusteluun aiheesta?

Pyhimyksiä esittävien ikonien tapaan maalattu nainen seisoo sädekehä päänsä päällä, mutta Jeesus-lapsen sijasta hänen sylissään on karhunpentu. Myös karhulla on sädekehä. Kuva on maalattu koristeellisia kehyksiä myöten samalla punaruskealla värillä.

Tämä on Hanni Haapaniemen teos Original Part vuodelta 2013, ja se on maalattu Haapaniemen omalla kuukautisverellä.

Haapaniemi aloitti kuukautisverellä maalaamisen yli kymmenen vuotta sitten, opiskellessaan Edinburghin taidekorkeakoulussa. Hänelle veren käyttäminen taiteen materiaalina lähti hänen omasta kriisistään taiteen suhteen.

”Tuntui, että kaikki mahdolliset ideat voi toteuttaa tietokonetaiteena, enkä minä inspiroidu millään tavalla tietotekniikan kanssa pläräämisestä”, Haapaniemi sanoo. ”Mutta kuukautisverta tietokoneen ruudulle ei voi luoda.”

Haapaniemeä kuitenkin kiellettiin asettamasta töitään esille turvallisuus- ja terveysriskeihin vedoten. Tämä huolimatta siitä, että Haapaniemi käsittelee teoksensa epoksihartsilla, jolloin veri ei ole missään kontaktissa ympäristöönsä.

”Kerroin, että kukaan ei voi vahingossakaan mennä nuolemaan niitä ja saada jotain bakteereja vai mitä he nyt sitten pelkäsivätkään”, Haapaniemi sanoo.

Ei auttanut. Samaan aikaan näyttelysalissa oli kuitenkin esillä raaka naudanlihapihvi ilman vitriiniä tai minkäänlaista muuta suojaa. Haapaniemi onkin jäänyt miettimään, olisiko kiellon takana ollut kuitenkin muita syitä kuin huoli näyttelyvieraiden turvallisuudesta.


Puolukkapäivät, monsuunit, hillopäivät, kivikautiset, verikekrit, vaippapäivät, pahat päivät, juoksut, tippaviikot, väriviikot, hullun lehmän tauti, jutut – kuukautisille löytyy valtava määrä kiertoilmauksia. On humoristisia, rivoja, häpeileviä, vihaisia ja ylpeitä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että osaisimme puhua kuukautisista, sanoo kirjailija Rosa Meriläinen.

”Ajattelemme nykyään, että olemme hirveän vapaita ja avoimia”, hän sanoo. ”Sukupolvesta toiseen löytyy kuitenkin perheitä, joissa jopa oma äiti ei kykene kohtaamaan tyttärensä kuukautisia.”

Puhumattomuus voi johtaa paitsi häpeään myös epätietoisuuteen esimerkiksi kipujen hoidon tai henkilökohtaisen hygienian suhteen — eli täysin turhaan kärsimykseen.

Meriläisen mielestä kuukautiset vaativatkin avointa, yleistä ja yhteiskunnallista keskustelua.

Meriläinen on myös ryhtynyt sanoista tekoihin: helmikuussa ilmestyi hänen ja Sanna Seiko Salon kirjoittama kuukautisista kertova tietokirja NE. Salo on tehnyt kirjaa varten myös omaa kuukautisveritaidettaan.

”Keräämällä sitä omaa vertaan kuukuppiin ja tekemällä siitä jotain voi ottaa kuukautisiaan ja kehoaan eri tavalla haltuun”, Meriläinen sanoo. ”Voi päästä yli siitä että kuukautiset olisivat jotenkin ällöttävät. Olisi ihan hyvä ajatella, että oma keho ei ole ällöttävä.”

”Suomi saattaa hyvinkin olla yksi kuukautisiin luonnollisimmin suhtautuvista maista, mutta kyllä meilläkin se kuukautishäpeä näkyy”, Meriläinen sanoo.

Meriläinen ja Salo keräsivät kirjaa varten paljon haastattelumateriaalia eri-ikäisiltä naisilta. ”Eniten tuli kertomuksia siitä, miten hirvittävän noloa oli, kun kuukautissuoja vuosi tai side tuli laukusta esille kun kaivoi lompakkoa kassalla.”

Kuukautis­veri­taidetta on teh­ty vii­me vuo­si­na pal­jon sekä Suo­messa että maail­malla. Esi­merkiksi suo­malaisen kuukautis­kuppeja val­mistavan Lunetten toimitiloissa on yhdysvaltalaisen Jen Lewisin valokuvateos omasta kuukautisverestään. Lewis ryhtyi käyttämään vertaan taiteensa materiaalina vuonna 2012. Myös Kiasmassa äskettäin näyttelyn pitänyt Mona Hatoum on käyttänyt töissään kuukautisverta, joskaan Kiasman näyttelystä sitä ei löytynyt.

Mikään kovin helppo maali veri ei ole: eloperäisten materiaalien käyttö vaatii erityisen pohjan ja viimeistelyn, ettei teos hapetu pilalle. Haapaniemi esimerkiksi maalaa työnsä happea läpäisemättömille pohjille ja päällystää valmiit teokset muun muassa veneiden pinnoitukseen käytetyllä epoksihartsilla. Jos Haapaniemi haluaa töihinsä eri värisävyjä, hän maalaa ensin tummemmiksi haluamansa kohdat ja jättää työn hapettumaan jopa muutamaksi kuukaudeksi, jolloin väristä tulee tummanruskea, lähes musta. Kirkkaan punaisiksi haluamansa kohdat Haapaniemen puolestaan pitää maalata viimeiseksi ja päällystää niin pian kuin mahdollista.

Kuvallisesti saman lopputuloksen saisi siis varmasti helpommallakin, mutta valmis kuva on vasta puolet kuukautisveritaiteesta. Kaikessa kuukautisiin liittyvässä taiteessa on aina kyse myös kuukautisveren symboliikasta ja usein sitä kautta myös aktivismista.

Kuukautisten käyttämisen kuvataiteen aiheena tai materiaalina nykymielessä voidaan katsoa alkaneen vuonna 1971, kun yhdysvaltalainen feministitaiteilija Judy Chicago esitteli valokuvalitografiansa Red Flag. Teos on lähikuva naisesta vetämässä tamponia ulos vaginastaan.

Kuukautisveritaiteen sanoma voi olla suoraan poliittinen. Yhdysvaltalainen toimittaja ja taiteilija Sarah Levy maalasi syyskuussa 2015 verellään silloisen presidenttiehdokas Donald Trumpin, joka kampanjansa aikana syytti meksikolaisia maahanmuuttajia raiskaajiksi ja huumediilereiksi ja arveli, että Fox Newsin juontaja Megan Kellyllä oli kuukautiset, koska tämä kovisteli Trumpia väittelyn aikana.

Eteläafrikkalainen taiteilija Zanele Muholi puolestaan haluaa kuukautis­veritaiteellaan kommentoida ja vastustaa afrikkalaisen kulttuurin käsityksiä lesboudesta jonakin, mikä pitää ”parantaa” – raiskaamalla.

Kuvataiteissa kuukautisilla tai kuukautisista tehty taide on pääsääntöisesti naisten tekemää ja tavalla tai toisella naisen kehoa ylistävää. Siinä on lähestulkoon aina naiseuteen positiivisesti suhtautuva sanoma.

Mutta kuvataide ei ole ainoa kuukautistaiteen muoto.

Televisiosarjoissa, elokuvissa, kirjoissa ja musiikissa kuukautisia on käytetty ja käytetään tehokeinona monin eri tavoin, sekä miesten että naisten taholta. Klassinen esimerkki on Stephen Kingin romaani Carrie ja siitä vuonna 1976 tehty filmatisointi, jossa uskovaisen yksinhuoltaja­äidin tyttären Carrien kuukautiset alkavat suihkussa liikuntatunnin jälkeen. Carrie menee paniikkiin koska hän ei ole koskaan kuullutkaan kuukautisista, ja hänen yrittäessään pyytää alastomana ja verta valuen apua muilta tytöiltä nämä pilkkaavat häntä säälimättömästi ja heittelevät häntä tamponeilla.

Tämä puolestaan johtaa hurjaan kostoon, jossa Carrie käyttää kuukautistensa alkamisen myötä vahvistuneita telekineettisiä kykyjään. Kuukautiset näyttäytyvät siis valtavana, arvaamattomana voimana.

Alkuvuodesta 2015 kaksi newyorkilaista teinityttöä, Sophie Houser ja Andrea Gonzales, kehittivät retrohenkisen toimintapeli Tampon Runin. Pelissä ohjaillaan tyttöhahmoa, joka taistelee tamponein ”period shamereita” eli ”kuukautishäpäisijöitä” vastaan. Peli on feministinen kannanotto, joka yrittää taistella sitä ajatusta vastaan, että naisten pitäisi hävetä kuukautisiaan.

Norjalaisessa nuortensarja Skamissa päähenkilö Eva puolestaan joutuu tyttöporukan hampaisiin ja nämä lähettävät hänelle uhkauskirjeen, jonka kääntöpuoli on maalattu kuukautisverellä. Tässä kuukautisveri on selkeästi uhkaava, ällöttävä ja loukkaava.

Sen sijaan norjalainen Jenny Hval kytkee syyskuussa 2016 julkaistun Blood Bitch -levyn sanoituksissa menstruaation ja veren vampyyreihin, haluun, intohimoon ja kipuun – seksuaalisuuteen, joka on ehkä mystistä mutta ei missään tapauksessa ällöttävää.


Näiden melko raflaavien kuukautisia käsittelevien teosten rinnalle on kuitenkin tullut yhä enenevässä määrin myös arkisia kuvauksia krampeista, pahoinvoinnista ja särkylääkkeistä. Yksi tällainen on Iida Rauman romaani Seksistä ja matematiikasta, jonka alussa Erikan kuukautiset alkavat. ”Kipu oli saanut värin, led-valon yksiulotteisen punaisen, se teki hänet inhottavan tietoiseksi sisäelinten sijainnista: kohtu, mahalaukku, suolisto, ihon alla myllertävät hallitsemattomat voimat. Hän tunsi kuvotuksen kehkeytyvän jossain syvällä.”

Kuukautisveritaiteen suosion 2010-luvulla voi kytkeä laajempaan feministiseen keskusteluun ja muuttuneisiin käsityksiin siitä, mikä merkitys sukupuolella on. Rosa Meriläinen oli aktiivisesti mukana 1990-luvun feminismissä, jolloin pääajatus oli, että sukupuolella ei ole merkitystä.

”Mutta menepä sanomaan jollekin transihmiselle joka on taistellut kymmenen vuotta omien ihmisoikeuksiensa puolesta että kuulehan, ei tuolla sinun sukupuolellasi ole mitään merkitystä”, Meriläinen sanoo nyt.

2000-luvulla feminismi on taas ryhtynyt keskustelemaan eri sukupuolten eroista ja entistä suuremmassa määrin ottamaan huomioon myös muunsukupuolisten olemassaolon.

Meriläinen iloitsee tästä. ”Voidaan puhua naiserityisistä asioista ja tehdä henkilökohtaisesta lähtevää aktivismia, mutta ilman, että lähdetään sukupuolen mystifioimiseen.”

Ei siis tarvitse ajatella, että jokainen nainen on pyhä jumalatar, joka on kuukautistensa kautta maagisesti osa kosmista kokonaisuutta jollain ratkaisevasti erilaisella tavalla kuin mies. Sen sijaan voidaan, taiteen kautta ja keskustellen, puhua siitä, miten kuukautiset vaikuttavat yksilötasolla niihin, joilla sellaiset on.

”Kuukautiset eivät tee naisesta sinällään minkäänlaista”, Meriläinen sanoo. ”Ne kuitenkin vaikuttavat elämään todella paljon. Tuntuu, että aika on kypsä sellaiselle keskustelulle.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kirjallisuus
  • Kuvataide
  • Elokuva

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus

    3. 3

      ”Mikä Juha Sipilää vaivaa?” – Hallituskumppanit kummastelevat pääministerin outoja ja arvaamattomia avauksia

    4. 4

      Tanskan maahanmuutto­ministeri: Jos pizzeriassa ei puhuta tanskaa, ilmiantakaa se viranomaisille

    5. 5

      Helsinkiläinen rakennusalan opiskelija kuvaa kerrostaloja Instagramiin, brittien The Guardian -lehti ihastui

    6. 6

      Sörnäisten rantatien kupeeseen tulossa ravintola- ja vapaa-ajan keskittymä – Tarkoitus avata jo tänä kesänä

    7. 7

      Suuren urheilusponsorin perijä välttelee oikeudenkäyntiä kuolonkolarista – ja viettää yhä ylellistä elämää

    8. 8

      Melania Trump piti harvinaisen julkisen puheen rohkeista naisista, ja Suomi oli näyttävästi esillä (tai ainakin yksi suomen kielen sana oli)

    9. 9

      Trump uhkaa taistella oman puolueensa konservatiivi­siipeä vastaan

    10. 10

      Radikaali rehellisyys voi muuttaa elämäsi ja tuhota parisuhteesi, mutta on sen arvoista, sanoo Tuuli Syvänen: ”Vaihtoehto on elää feikkaamalla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus

    2. 2

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    3. 3

      ”Mikä Juha Sipilää vaivaa?” – Hallituskumppanit kummastelevat pääministerin outoja ja arvaamattomia avauksia

    4. 4

      Poliisin mukaan moni käännytettävä uhkailee itsemurhalla – Mitä afganistanilaiselle Rezalle tapahtui sen jälkeen, kun hän oli kiivennyt köysi kädessä Rautatientorin puuhun?

    5. 5

      Melania Trump piti harvinaisen julkisen puheen rohkeista naisista, ja Suomi oli näyttävästi esillä (tai ainakin yksi suomen kielen sana oli)

    6. 6

      Radikaali rehellisyys voi muuttaa elämäsi ja tuhota parisuhteesi, mutta on sen arvoista, sanoo Tuuli Syvänen: ”Vaihtoehto on elää feikkaamalla”

    7. 7

      Huumevalistus vie lapsilta lelut saksalaisissa päiväkodeissa – Suomalaistutkija: ”Kannattaa kokeilla kotonakin”

    8. 8

      Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

    9. 9

      Tukiopetusta jäi pitämättä Lauttasaaressa – rehtori antoi rahat opettajille joululahjaksi

    10. 10

      Euroopan vanhin laiskiainen putosi puusta Korkeasaaressa – tällainen on onnettomuuteen joutunut 43-vuotias Coco

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    3. 3

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    4. 4

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    5. 5

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    6. 6

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    7. 7

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    8. 8

      Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus

    9. 9

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    10. 10

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    11. Näytä lisää