Valikko
Kulttuuri

Kuukautisveri taiteen materiaalina saattaa ällöttää, mutta omaa kehoa ei kannata ällötä, sanoo kuukautisista kirjan kirjoittanut Rosa Meriläinen

Kuukautiset vaikuttavat todella paljon naisten elämään. Olisiko aika vihdoinkin kypsä keskusteluun aiheesta?

Pyhimyksiä esittävien ikonien tapaan maalattu nainen seisoo sädekehä päänsä päällä, mutta Jeesus-lapsen sijasta hänen sylissään on karhunpentu. Myös karhulla on sädekehä. Kuva on maalattu koristeellisia kehyksiä myöten samalla punaruskealla värillä.

Tämä on Hanni Haapaniemen teos Original Part vuodelta 2013, ja se on maalattu Haapaniemen omalla kuukautisverellä.

Haapaniemi aloitti kuukautisverellä maalaamisen yli kymmenen vuotta sitten, opiskellessaan Edinburghin taidekorkeakoulussa. Hänelle veren käyttäminen taiteen materiaalina lähti hänen omasta kriisistään taiteen suhteen.

”Tuntui, että kaikki mahdolliset ideat voi toteuttaa tietokonetaiteena, enkä minä inspiroidu millään tavalla tietotekniikan kanssa pläräämisestä”, Haapaniemi sanoo. ”Mutta kuukautisverta tietokoneen ruudulle ei voi luoda.”

Haapaniemeä kuitenkin kiellettiin asettamasta töitään esille turvallisuus- ja terveysriskeihin vedoten. Tämä huolimatta siitä, että Haapaniemi käsittelee teoksensa epoksihartsilla, jolloin veri ei ole missään kontaktissa ympäristöönsä.

”Kerroin, että kukaan ei voi vahingossakaan mennä nuolemaan niitä ja saada jotain bakteereja vai mitä he nyt sitten pelkäsivätkään”, Haapaniemi sanoo.

Ei auttanut. Samaan aikaan näyttelysalissa oli kuitenkin esillä raaka naudanlihapihvi ilman vitriiniä tai minkäänlaista muuta suojaa. Haapaniemi onkin jäänyt miettimään, olisiko kiellon takana ollut kuitenkin muita syitä kuin huoli näyttelyvieraiden turvallisuudesta.


Puolukkapäivät, monsuunit, hillopäivät, kivikautiset, verikekrit, vaippapäivät, pahat päivät, juoksut, tippaviikot, väriviikot, hullun lehmän tauti, jutut – kuukautisille löytyy valtava määrä kiertoilmauksia. On humoristisia, rivoja, häpeileviä, vihaisia ja ylpeitä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että osaisimme puhua kuukautisista, sanoo kirjailija Rosa Meriläinen.

”Ajattelemme nykyään, että olemme hirveän vapaita ja avoimia”, hän sanoo. ”Sukupolvesta toiseen löytyy kuitenkin perheitä, joissa jopa oma äiti ei kykene kohtaamaan tyttärensä kuukautisia.”

Puhumattomuus voi johtaa paitsi häpeään myös epätietoisuuteen esimerkiksi kipujen hoidon tai henkilökohtaisen hygienian suhteen — eli täysin turhaan kärsimykseen.

Meriläisen mielestä kuukautiset vaativatkin avointa, yleistä ja yhteiskunnallista keskustelua.

Meriläinen on myös ryhtynyt sanoista tekoihin: helmikuussa ilmestyi hänen ja Sanna Seiko Salon kirjoittama kuukautisista kertova tietokirja NE. Salo on tehnyt kirjaa varten myös omaa kuukautisveritaidettaan.

”Keräämällä sitä omaa vertaan kuukuppiin ja tekemällä siitä jotain voi ottaa kuukautisiaan ja kehoaan eri tavalla haltuun”, Meriläinen sanoo. ”Voi päästä yli siitä että kuukautiset olisivat jotenkin ällöttävät. Olisi ihan hyvä ajatella, että oma keho ei ole ällöttävä.”

”Suomi saattaa hyvinkin olla yksi kuukautisiin luonnollisimmin suhtautuvista maista, mutta kyllä meilläkin se kuukautishäpeä näkyy”, Meriläinen sanoo.

Meriläinen ja Salo keräsivät kirjaa varten paljon haastattelumateriaalia eri-ikäisiltä naisilta. ”Eniten tuli kertomuksia siitä, miten hirvittävän noloa oli, kun kuukautissuoja vuosi tai side tuli laukusta esille kun kaivoi lompakkoa kassalla.”

Kuukautis­veri­taidetta on teh­ty vii­me vuo­si­na pal­jon sekä Suo­messa että maail­malla. Esi­merkiksi suo­malaisen kuukautis­kuppeja val­mistavan Lunetten toimitiloissa on yhdysvaltalaisen Jen Lewisin valokuvateos omasta kuukautisverestään. Lewis ryhtyi käyttämään vertaan taiteensa materiaalina vuonna 2012. Myös Kiasmassa äskettäin näyttelyn pitänyt Mona Hatoum on käyttänyt töissään kuukautisverta, joskaan Kiasman näyttelystä sitä ei löytynyt.

Mikään kovin helppo maali veri ei ole: eloperäisten materiaalien käyttö vaatii erityisen pohjan ja viimeistelyn, ettei teos hapetu pilalle. Haapaniemi esimerkiksi maalaa työnsä happea läpäisemättömille pohjille ja päällystää valmiit teokset muun muassa veneiden pinnoitukseen käytetyllä epoksihartsilla. Jos Haapaniemi haluaa töihinsä eri värisävyjä, hän maalaa ensin tummemmiksi haluamansa kohdat ja jättää työn hapettumaan jopa muutamaksi kuukaudeksi, jolloin väristä tulee tummanruskea, lähes musta. Kirkkaan punaisiksi haluamansa kohdat Haapaniemen puolestaan pitää maalata viimeiseksi ja päällystää niin pian kuin mahdollista.

Kuvallisesti saman lopputuloksen saisi siis varmasti helpommallakin, mutta valmis kuva on vasta puolet kuukautisveritaiteesta. Kaikessa kuukautisiin liittyvässä taiteessa on aina kyse myös kuukautisveren symboliikasta ja usein sitä kautta myös aktivismista.

Kuukautisten käyttämisen kuvataiteen aiheena tai materiaalina nykymielessä voidaan katsoa alkaneen vuonna 1971, kun yhdysvaltalainen feministitaiteilija Judy Chicago esitteli valokuvalitografiansa Red Flag. Teos on lähikuva naisesta vetämässä tamponia ulos vaginastaan.

Kuukautisveritaiteen sanoma voi olla suoraan poliittinen. Yhdysvaltalainen toimittaja ja taiteilija Sarah Levy maalasi syyskuussa 2015 verellään silloisen presidenttiehdokas Donald Trumpin, joka kampanjansa aikana syytti meksikolaisia maahanmuuttajia raiskaajiksi ja huumediilereiksi ja arveli, että Fox Newsin juontaja Megan Kellyllä oli kuukautiset, koska tämä kovisteli Trumpia väittelyn aikana.

Eteläafrikkalainen taiteilija Zanele Muholi puolestaan haluaa kuukautis­veritaiteellaan kommentoida ja vastustaa afrikkalaisen kulttuurin käsityksiä lesboudesta jonakin, mikä pitää ”parantaa” – raiskaamalla.

Kuvataiteissa kuukautisilla tai kuukautisista tehty taide on pääsääntöisesti naisten tekemää ja tavalla tai toisella naisen kehoa ylistävää. Siinä on lähestulkoon aina naiseuteen positiivisesti suhtautuva sanoma.

Mutta kuvataide ei ole ainoa kuukautistaiteen muoto.

Televisiosarjoissa, elokuvissa, kirjoissa ja musiikissa kuukautisia on käytetty ja käytetään tehokeinona monin eri tavoin, sekä miesten että naisten taholta. Klassinen esimerkki on Stephen Kingin romaani Carrie ja siitä vuonna 1976 tehty filmatisointi, jossa uskovaisen yksinhuoltaja­äidin tyttären Carrien kuukautiset alkavat suihkussa liikuntatunnin jälkeen. Carrie menee paniikkiin koska hän ei ole koskaan kuullutkaan kuukautisista, ja hänen yrittäessään pyytää alastomana ja verta valuen apua muilta tytöiltä nämä pilkkaavat häntä säälimättömästi ja heittelevät häntä tamponeilla.

Tämä puolestaan johtaa hurjaan kostoon, jossa Carrie käyttää kuukautistensa alkamisen myötä vahvistuneita telekineettisiä kykyjään. Kuukautiset näyttäytyvät siis valtavana, arvaamattomana voimana.

Alkuvuodesta 2015 kaksi newyorkilaista teinityttöä, Sophie Houser ja Andrea Gonzales, kehittivät retrohenkisen toimintapeli Tampon Runin. Pelissä ohjaillaan tyttöhahmoa, joka taistelee tamponein ”period shamereita” eli ”kuukautishäpäisijöitä” vastaan. Peli on feministinen kannanotto, joka yrittää taistella sitä ajatusta vastaan, että naisten pitäisi hävetä kuukautisiaan.

Norjalaisessa nuortensarja Skamissa päähenkilö Eva puolestaan joutuu tyttöporukan hampaisiin ja nämä lähettävät hänelle uhkauskirjeen, jonka kääntöpuoli on maalattu kuukautisverellä. Tässä kuukautisveri on selkeästi uhkaava, ällöttävä ja loukkaava.

Sen sijaan norjalainen Jenny Hval kytkee syyskuussa 2016 julkaistun Blood Bitch -levyn sanoituksissa menstruaation ja veren vampyyreihin, haluun, intohimoon ja kipuun – seksuaalisuuteen, joka on ehkä mystistä mutta ei missään tapauksessa ällöttävää.


Näiden melko raflaavien kuukautisia käsittelevien teosten rinnalle on kuitenkin tullut yhä enenevässä määrin myös arkisia kuvauksia krampeista, pahoinvoinnista ja särkylääkkeistä. Yksi tällainen on Iida Rauman romaani Seksistä ja matematiikasta, jonka alussa Erikan kuukautiset alkavat. ”Kipu oli saanut värin, led-valon yksiulotteisen punaisen, se teki hänet inhottavan tietoiseksi sisäelinten sijainnista: kohtu, mahalaukku, suolisto, ihon alla myllertävät hallitsemattomat voimat. Hän tunsi kuvotuksen kehkeytyvän jossain syvällä.”

Kuukautisveritaiteen suosion 2010-luvulla voi kytkeä laajempaan feministiseen keskusteluun ja muuttuneisiin käsityksiin siitä, mikä merkitys sukupuolella on. Rosa Meriläinen oli aktiivisesti mukana 1990-luvun feminismissä, jolloin pääajatus oli, että sukupuolella ei ole merkitystä.

”Mutta menepä sanomaan jollekin transihmiselle joka on taistellut kymmenen vuotta omien ihmisoikeuksiensa puolesta että kuulehan, ei tuolla sinun sukupuolellasi ole mitään merkitystä”, Meriläinen sanoo nyt.

2000-luvulla feminismi on taas ryhtynyt keskustelemaan eri sukupuolten eroista ja entistä suuremmassa määrin ottamaan huomioon myös muunsukupuolisten olemassaolon.

Meriläinen iloitsee tästä. ”Voidaan puhua naiserityisistä asioista ja tehdä henkilökohtaisesta lähtevää aktivismia, mutta ilman, että lähdetään sukupuolen mystifioimiseen.”

Ei siis tarvitse ajatella, että jokainen nainen on pyhä jumalatar, joka on kuukautistensa kautta maagisesti osa kosmista kokonaisuutta jollain ratkaisevasti erilaisella tavalla kuin mies. Sen sijaan voidaan, taiteen kautta ja keskustellen, puhua siitä, miten kuukautiset vaikuttavat yksilötasolla niihin, joilla sellaiset on.

”Kuukautiset eivät tee naisesta sinällään minkäänlaista”, Meriläinen sanoo. ”Ne kuitenkin vaikuttavat elämään todella paljon. Tuntuu, että aika on kypsä sellaiselle keskustelulle.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kirjallisuus
  • Kuvataide
  • Elokuva

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    2. 2

      Koiviston vävy lausui kiitoksen muistotilaisuudessa: ”Tilaisuus on sekä valtiollinen, sotilaallinen, että oikealla tavalla hengellinen”

    3. 3

      Trump yllätti Nato-kokouksessa: Ei luvannut tukea yhteispuolustukselle, vaati maahanmuuton valvontaa ja terrorismin kitkemistä

    4. 4

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    5. 5

      Cristiano Ronaldoa uhkaa jopa viiden vuoden vankeustuomio veronkierrosta

    6. 6

      Piispa Eero Huovinen siunauspuheessaan: ”Satavuotiaan Suomen historiaan Mauno Koivisto ehti jättää syviä kädenjälkiä” – lue puhe kokonaisuudessaan

    7. 7

      Mauno Koiviston hautajaiset ilmasta ja 360-asteen pallopanoraamoina

    8. 8

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan ja ulkoministeri Tillerson matkustaa Britanniaan

    9. 9

      Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset alusta loppuun – seppeleiden lasku, siunaustilaisuus, yleisö kaduilla, surusaattue ja hautaan lasku

    10. 10

      Säätytalolla muisteltiin presidentti Koivistoa ilolla – Paavo Lipponen vertasi filosofikuninkaaseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan ja ulkoministeri Tillerson matkustaa Britanniaan

    2. 2

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    3. 3

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    4. 4

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    5. 5

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    6. 6

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    7. 7

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    8. 8

      Pitäisikö perheellisten naisten lyhentää työuraansa vielä asepalveluksellakin? Tällaiset vaatimukset kertovat, että feminismiä tarvitaan

    9. 9

      Tutkimus: Noin puolet suomalais­nuorista ei koe mitään puoluetta omakseen – nuorten kielteisyys romaneja kohtaan yllätti tutkijat

    10. 10

      Tähtien sota ilmestyi 40 vuotta sitten, mutta George Lucasin mielestä elokuva ei ole valmis – ja siksi hän on onnistunut lähes pilaamaan sen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    7. 7

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    8. 8

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    9. 9

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    10. 10

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    11. Näytä lisää