Kulttuuri    |   Kirja-arvostelu

Suomen pitkäaikaisin naisministeri Sinikka Mönkäre teki luokkaretken ja eteni orpotytöstä hyvinvointivaltion symboliksi

Patrik Pehkosen kirjoittamassa elämäkerrassa kiteytyy hyvinvointivaltion, sosiaalidemokratian ja meritokratian tarina.

Elämäkerta

Patrik Pehkonen: Orpotytöstä ministeriksi. Sinikka Mönkäreen tarina. Art House. 213 s.


Sinikka Mönkäre (nyk. Laisaari) jäi orvoksi jo lapsena äidin kuoleman ja isän sodasta johtuneiden mielenterveysongelmien takia.

Patrik Pehkosen elämäkerta Orpotytöstä ministeriksi kuvaa, kuinka Imatran Vuoksenniskalla kasvaneesta tytöstä huolehtivat sukulaiset ja lähipiiri.

Setä varoitteli päätä sekoittavasta lukemisesta, mutta myös urheilu kiinnosti. Lääketieteen tohtoriksi ulottunut opiskelu lähti alkuun yksityisten, sittemmin valtion takaamilla lainoilla.

Oman sukupolvensa ”hyväpäisten” lasten tapaan Sinikka Mönkäre (s. 1947) oli juuri se ahkeruuteen ja niukkuuteen tottunut, tulevaisuuteen luottava nuori, jollaisia suurten ikäluokkien ”parhaat” tytöt ja pojat olivat. Heitä tuettiin, heistä odotettiin paljon, ja monet heistä lähipiirinsä toiveet toteuttivatkin.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Laajemmin, me suuret ikäluokat ja meritokratian ansiosta nousseet olemme hänen hengenheimolaisiaan. Samalla tavoin hän näki hyvinvointivaltion vastaavan niitä tarpeita, jotka hän oli kokenut puutteina lapsuudessaan.

Mutta Mönkäreen tarina on myös sosiaalidemokratian suuruuden ja loiston ajan tarina. Hänestä tuli Suomen pitkäaikaisin naisministeri, kymmenen vuotta kolmessa hallituksessa palvellut.

Luokastaan korkealle koulutuksen ansiosta ponnistaneen Mönkäreen henkilökohtaiset ominaisuudet, kokemukset ja työmoraali tekivät hänestä luotettavan ja luontevan sosiaalidemokraatin. Hänen ei tarvinnut esittää mitään. Mielipiteet kumpusivat saumattomasti siitä, mitä hän oli nähnyt ja kokenut elinpiirissään.

Tämä mutkattomuus näkyi myös hänen olemuksessaan. Sinikka Mönkäre, niin väittelymestari kuin olikin, vaikutti julkisuudessa aina asialliselta, vakuuttavalta, itseään korostamattomalta.

Nykyaika sanoisi häntä varmasti myös värittömäksi, mutta jälkeenpäin ajatellen asiallisuus osoittautui hyveeksi. Mönkäre nimittäin tuli politiikkaan aikana, jolloin sinne alkoivat tulla poliittiset broilerit.

Eduskuntaan ja myös ministerityrkylle alkoi tulla ihmisiä, joiden henkilökohtainen pyrky oli suurempi kuin joukon noste.

Pehkosen kirja on karunpuoleinen elämäkerta. Kirjoittaja ei ole mikään olavipaavolainen, ja välillä tiukasti asiassa pysyminen hiukan häiritsee.

Jossakin kohtaa hän olisi voinut nostaa katseensa kokoustilanteista ja päivämääristä ja kiteyttää ytimen: sen, minkä kehityksen peili Mönkäre suomalaisessa politiikassa ja 1900-luvun suomalaisessa kertomuksessa oli.

Kirjan naiivin sadunomainen nimi ja alkusivujen sitaatti vihjaavat, millainen kultakimpale Sinikka Mönkäreen tarina olisi ollut Hollywoodissa. Ne jäävät kuitenkin ainoiksi viitteiksi päähenkilön ”sankaritarinaan”, johon esimerkiksi ensi polven koulutettujen on helppo samaistua.

Voihan olla, että Mönkäre itse on jarrutellut tämäntapaisia hehkutuksia. Mutta joka tapauksessa asian olisi voinut sanoa myös suomalaisittain. Ehkä vain Mauno Koiviston matka hellahuoneesta presidentiksi on yhtä symbolinen.

Tämä unelma elämästä tulee esiin monissa kirjan yksityiskohdissa. Kun Mönkäre haaveilee nuorena lääkärin ammatista, tulevat mieleen liikuttavat kertomukset, joissa kehitysmaiden kirkassilmäiset lapset haaveilevat samasta.

Ja asiallisesti ottaen: ei siitä niin kaukana ollakaan – kun Mönkäre syntyi, sodasta oli kolme vuotta. Äiti menehtyi kehnon terveydenhoidon vuoksi, isän elämä kaatui sotatraumaan.

Mönkäre ehti toimia kolmessa hallituksessa ministerinä.

Kirjan mielenkiintoisimpia kohtia on hänen selkeästi kuvattu luottamussuhteensa pää­ministeri Paavo Lipposeen. Lipponen ei pitkiä keskusteluja käynyt. Ensimmäisestä ministeri­nimityksestä hän unohti jopa kertoa, seuraavasta murahti vain: ”Kyllä sinä pärjäät.”

Kyse Lipposen valinnoissa oli varmasti myös lääkärinä toimineen Mönkäreen politiikan ulkopuolisesta luotettavuudesta ja suhteellisuudentajusta.

Politiikassa pahin vihollinen tulee tietenkin omasta puolueesta, eikä näistä vastakkainasetteluista säästytä Pehkosen kirjassakaan.

Esiin nousee esimerkiksi saman vaalipiirin Sinikka Hurskainen, mutta myös monia muita (esimerkiksi vihreitä). Heistä kirjassa käytetään yleisnimitystä änkyrät.

Suhtautuminen aikalaisiin on poliittisten elämäkertojen genre-ongelma. Joko kehut itseäsi liikaa tai mollaat liikaa kollegoja. Kummallakin tavalla päähenkilö itse pienenee ja siksi poliitikkojen elämäkerrat harvoin ovat kovin korkealle arvostettua kirjallisuutta.

Jälkimmäiseltä piirteeltä ei Mönkäreenkään elämäkerta säästy. Kirjan loppupuolella hallitusyhteistyö ei oikein suju ja monet kumppanit saavat kuulla moitteita.

Jos laajemmin ajatellaan, kyse on myös sosialidemokraattisen puolueen vaiheesta.

Suuri puolue on ollut pitkään keskeinen päättäjä yhteiskunnassa ja saavuttanut tärkeimmät tavoitteensa. Kun Mönkäre arvostelee muiden käytännön osaamattomuutta, hän arvostelee myös maailman muutosta.

Demarit osasivat jo hienosti järjestää kokouksia, mutta sitä sisäistä paloa, jonka vuoksi niitä järjestettiin, ei enää ollut. Se hyvinvointivaltio, jota ”ujo työväentalon tyttö” aikanaan lähti rakentamaan, oli valmis.

Kirjana Pekosen synttärikirja ei nouse poliittisten muistelmien keskitasoa korkeammalle, mutta ei myöskään kätke pääasiaa: on hienoa ja harvinaista, että ihminen kykenee elämään tällaisen nousujohteisen uran, ja hienointa, että se on samalla laajemminkin meritokratian kultakauden kuva Suomesta, monien meidän tarina.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    2. 2

      Kaksi nuorta miestä asteli portaille, keskusteli hetken ja löi sitten itseään puukolla vatsaan, kertoo Eduskunnan turvallisuusjohtaja

    3. 3

      Kymmenet papit julistavat kasvoillaan vihkivänsä homoja, lesboja ja muunsukupuolisia, Helsingistä mukana kokonainen seurakunta – ”Tämä on eräänlainen kaapistatulo”

    4. 4

      Kaksi kolmesta suomalaisesta jää asumaan kotiseudulleen, mutta Helsingissä pysyy vain puolet – Kartta näyttää, mistä suomalaiset karkaavat ja minne he jäävät

    5. 5

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    6. 6

      ”Enkelihoito voi johtaa ojasta allikkoon” – Yhä useampi haluaa hoitaa mieltään, mutta epämääräiset pikaterapiat harmittavat psykologeja

    7. 7

      Kun ei sano mitään, ei munaa mitään – Touko Aalto sortuu varmisteluun, ja sellainen taktiikka ei toimi pitkään

    8. 8

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    9. 9

      Facebookin isoin suomenkielinen feminismiryhmä kielsi islam- ja muslimiaiheiset keskustelut – Nyt ryhmän perustajat kertovat, miksi

    10. 10

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje – Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    2. 2

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    3. 3

      Kaksi nuorta miestä asteli portaille, keskusteli hetken ja löi sitten itseään puukolla vatsaan, kertoo Eduskunnan turvallisuusjohtaja

    4. 4

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    5. 5

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    6. 6

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    7. 7

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    8. 8

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    9. 9

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    10. 10

      Facebookin isoin suomenkielinen feminismiryhmä kielsi islam- ja muslimiaiheiset keskustelut – Nyt ryhmän perustajat kertovat, miksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    7. 7

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää