Valikko
Kulttuuri    |   Lauantaiessee

Suomen ensimmäinen elokuva on kadonnut arvoitus – viinakauppiaista kertonutta fiktiota on etsitty vuosia, nyt valmistuu uusversio

Taiteilijat ja tutkijat herättävät mysteerielokuvaa henkiin pala palalta. Alkuperäinen Salaviinanpolttajat tehtiin Helsingissä vuonna 1907.

Yksi suomalaisen kulttuurin suurista arvoituksista on nyt ratkeamassa.

Mysteeri on Suomen ensimmäinen näytelmäelokuva. Vuonna 1907 tehty elokuva on sittemmin kadonnut, eikä sitä ole löytynyt vuosikymmeniä jatkuneista etsinnöistä huolimatta.

Elokuvasta tiedetään kuitenkin yhtä ja toista, kiitos tutkijoiden. Nyt myös taiteilijat ovat rekonstruoineet elokuvan. Voimme saada käsityksen siitä, mitä joskus oli ja miten se heijastuu nykypäivään.

Suomen ensimmäinen fiktioelokuva tehtiin Helsingissä keväällä 1907. Elokuvia oli kyllä tehty meillä sitä ennenkin, mutta vain uutisfilmejä. Oli kuvattu koululaisia, senaattoreita sekä muun muassa Eugen Schaumanin hautajaisia. Fiktio oli kuitenkin lyönyt dokumentit elokuvateatterien ohjelmistoissa, ja suomalaisetkin halusivat mukaan median murrokseen.


Valmistui Salaviinanpolttajat. Se oli tietenkin mustavalkoinen, mykkä ja verraten lyhyt. Tiedetään myös, että Salaviinanpolttajat oli ensimmäinen fiktio­elokuva koko Venäjän keisarikunnassa. ”Ensimmäinen suomalainen kinematografinen näytelmäkappale”, luki ensi-illan lehti-ilmoituksissa touko-kesäkuun vaihteessa 1907. Uutta oli, että ­elokuva oli kuvitteellinen, ja että mukana oli näyttelijöitä.

Ajan tapaan lehti-ilmoituksissa referoitiin myös elokuvan juonta: Salaviinanpolttajissa kaksi miekkosta keittää pontikkaa korvessa. Viinapannulla on myös sika, joka syö rankkia. Paikalle saapuu vanha tuttu, viinanostaja. Kolmikko ryypiskelee ja lyö korttia, vilpistä leimahtaa riita ja käsirysy, ja paikalle tulee virkavaltaa, nimismies ja poliisi. Korpirojun­myyjät jäävät kiinni, ostaja luikkii käpälämäkeen.

Näin siis kertoi ilmoitus, jollainen julkaistiin muun muassa Helsingin Sanomissa. Salaviinanpolttajat on kadonnut, joten kukaan ei osaa varmaksi sanoa, millainen elokuva oli, kauanko se kesti, ja miltä se näytti. Edes tekijöitä ei tiedetä tarkasti.

Tutkijat kuten Sven Hirn, Sakari Toiviainen ja Kari Uusitalo ovat selvittäneet suomalais­elokuvien historiaa. Tiedetään, että Salaviinanpolttajien ensi-ilta oli 110 vuotta sitten keskiviikkona 29. toukokuuta Helsingissä Mikonkatu 5:ssä. Biografiteatterin, jollaiseksi niitä kutsuttiin, nimi oli Maailman Ympäri.


Puitteet eivät olleet juhlavat, vaikka ensi-iltamainos lupasi ”suuriarvoista” ohjelmaa: samassa näytöksessä esitettiin myös filmit olkihattujen valmistuksesta Italiassa ja kullankaivajista Alaskassa. Mukana oli myös elokuva Ensimmäinen kerta polkupyörällä. Hauskojen kotivideoiden traditio oli jo oraalla.

Oltiin myös toisen nykyvideoilmiön syntylähteillä.

Kissa- ja koiravideot ovat sosiaalisessa mediassa nyt suosittuja, mutta eläinten vetovoima tajuttiin myös 1907. Salaviinanpolttajien kuvauksissa Helsingin Mäntymäellä oli näyttelijänä myös eläin, sika, joka legendan mukaan pääsi karkuun elokuvantekijöiltä, ja jota sitten juostiin kiinni.

Professori Hannu Salmi on historioitsijoista kaikkein perehtynein Salaviinanpolttajiin. Hän on tutkinut elokuvan mysteeriä yli 20 vuotta eikä salapoliisityö ole päättynyt. Kun soitan Salmelle, hän pahoittelee ettei ole onnistunut työssään täysin. Vielä.

”En löytänyt elokuvaa enkä edes pätkää siitä, en käsikirjoitusta, en valokuvaakaan”, Salmi sanoo.

Kulttuurihistorian professori on käynyt läpi arkistoja, lukenut tekijöiden muistelmia ja haastatteluja, selvittänyt taustoja ja yhdistänyt palasia kuin etsivä.

Paljon voidaan jo tehdyn perusteella päätellä, mutta ratkaisevaa vihjettä salapoliisi Salmi yhä odottaa.

Kirjassaan Kadonnut perintö professori Salmi on osoittanut, miten jo Salaviinanpolttajien tekijät saivat vaikutteita maailmalta. Tuottajana oli helsinkiläisen Karl Emil Ståhlbergin kuvaamo Atelier Apollo, jolla oli yhteydet elokuvayhtiö Pathéen Ranskassa sekä myös Ruotsiin, jossa näytelmä­elokuvia oli jo tehty.

Sisällöltään Salaviinanpolttajat oli ilmeisesti koomista ja fyysistä kohellusta, ja selvää lienee sekin, että tarinan suhde alkoholiin oli ilkikurinen, jopa uskalias.

Vuonna 1907 viinapannut olivat yleisiä, mutta myös raittiusaate vahva. Eduskunta oli tuohon ­aikaan päättänyt kieltolaista, mutta tsaari ei päätöstä vahvistanut.

”Arveluttavan sisällön olemassaoloon viittaa sekin, ettei käsikirjoittaja uskaltanut julkisesti seisoa hengentuotteensa takana”, Salmi toteaa kirjassa.

Käsikirjoitus onkin oma mysteerinsä. Salmi huomauttaa, ettei elokuvien teko ole alkanut missään muussa maassa yleisökilpailulla, niin että kansalta kysytään aiheita. Näin elokuva alkoi kehittyä Suomessa.

Vuoden 1907 alussa Salaviinanpolttajat voitti käsikirjoituskilpailun, jonka Mikonkadun biografiteatteri järjesti. Ehdotuksia tuli yli 600, ja pienempiä palkintoja saivat muun muassa ehdotukset Esteluistelukilpailu, Elävä lumiukko sekä Herttua Juhana metsästysretkellä. Voittajatekstin takana oli nimimerkki J. V-s.

Salmi ei ole saanut ratkottua käsikirjoittajan henkilöllisyyttä, mutta on kumonnut väitteen, jonka mukaan Salaviinanpolttajien takana olisi ollut nimismies. Kirjoittajaksi on esitetty myös kirjailija Agapetusta eli Yrjö Soinia. Tätäkään Salmi ei täysin niele. Agapetus oli kirjoituskilvan aikaan kymmenvuotias.

Ohjaajaksi on epäilty Louis Sparrea. Salmi arvioi, ettei taiteilija­kreivi ollut välttämättä edes paikalla kuvauksissa, vaan suunnitteli ehkä vain kuvia. Enemmän ohjaaja on Salmen tulkinnassa Teuvo Puro, Kansallisteatterin näyttelijä, joka esiintyi myös kameran edessä muutaman kollegansa kanssa.

Ja mitä ohjaaminen tuohon aikaan edes oli? Millaiset roolit tekijöillä oli kuvauksissa, kun elävää kuvaa ensimmäistä kertaa tehtiin? Salmi pitää selvänä, että kuvaaja Frans Engström oli paljon vartijana.

Salmi on päätellyt, että Salaviinanpolttajat saattoi kestää noin kymmenen minuuttia, ehkä vähemmänkin. Aiemmin pituus on arvioitu jopa kaksinkertaiseksi. Salmi on myös arvioinut että Salaviinanpolttajissa tuskin käytettiin lähikuvia, vaikka tehokeino oli jo maailmalla käytössä. Kuvaaja Engström nimittäin vastusti lähikuvaa. Hän uskoi, ettei yleisö halunnut nähdä valkokankaalla silvottuja ihmisiä.

Salmi on myös päätellyt, että Salaviinanpolttajissa tuskin oli teksti­plansseja. Ne yleistyivät mykkäelo­kuvissa myöhemmin. Elokuvaa sen sijaan toden­näköisesti selostettiin valkokankaan edestä. Elo­kuvan alussa oli tuskin nimeäkään, mikä voi selittää sen, että sitä esitettiin eri nimillä eri kaupungeissa.

Ei tiedetä, miten Salaviinanpolttajat katosi.

Ehkä helposti syttyvä nitraattifilmi vain tuhoutui. Jälkeenpäin tekijät muistelivat negatiivin kadonneen kuvaajan muutossa. Ehkä elokuva vain vanheni ja menetti arvonsa, myös tekijöiden mielessä, kun ­uutuudet ajoivat pioneerityön ohi.


Nyt mysteeriä ratkovat elokuvantekijät. Helmikuussa Salaviinanpolttajista kuvattiin uusi versio, kuvitelma siitä, mitä kadonnut elokuva saattoi olla.

Tulkinta esitetään huhtikuussa Loud Silents -mykkäelokuvatapahtumassa Tampereella, ja myöhemmin tänä vuonna tv:ssä. Festivaali tilasi remaken ohjaaja Juho Kuosmaselta ja tämän työryhmältä. Kuosmanen tunnetaan Hymyilevän miehen tekijänä.

Noin 15-minuuttinen remake on kuvattu veivattavalla kameralla vanhan hengessä, mutta vapauksia ottaen. Henkilöt ovat samoja, ja pitkälti tarinakin.

”Ymmärsin niin, että alkuperäisversiossa oli moralistinen sanoma. Me teimme lopusta onnellisemman päähenkilöille”, Juho Kuosmanen kertoo, kun soitan hänelle kesken elokuvan leikkausprosessin.


Mukana on välitekstejä ja lähikuvaa, joita alku­peräisessä ei ilmeisesti ollut. Työryhmässä on nyt myös naisia. Kamera myös liikkuu, mitä tuskin tehtiin 1907. Tampereen näytöksessä on mukana autenttisuutta tuomassa foley-artisti Heikki Kossi, joka tekee ääniä, kärryjen kitinää ja kahleiden kolinaa.

Myös Kuosmasen versiossa seikkailee eläin. Pontikkatarinassa sikaa esittää lemmikkiporsas Iiro.


”Eläimen kautta kautta elokuvassa on helppo näyttää, kuka on hyvä”, Kuosmanen selittää.

Kuosmasta viehättää Salaviinanpolttajissa se, että jo heti ensimmäisessä elokuvassa Suomessa elokuva oli luonteeltaan populääriä. Oli myös ymmärretty, että toikkarointi sopii elokuvaan. ”Taiteessa varsinkin on lupa hölmöillä”, Kuosmanen sanoo.

Uusi versio Salaviinanpolttajista tulee tarpeeseen, sillä alkuperäistä elokuva tuskin koskaan löydetään.

Tai mistä sitä tietää. Ranskasta löytyi vielä vuonna 2015 pätkä Teuvo Tulion elokuvasta Nuorena nukkunut, jonka myös luultiin kadonneen iäksi.

Ratkaisevaa vihjettä odotetaan.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kolumnit
  • Lauantaiessee
  • Elokuvat
  • Historia

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Shanghaissa mitattiin korkein lämpötila 145 vuoteen – Kiinassa on niin kuuma, että ihmiset ovat alkaneet tapella ja panda vaipui transsiin

    2. 2

      Varo näitä ruokia, jos syöt lääkkeitä – ruoka-aineilla on oudoilta kuulostavia vaikutuksia lääkkeiden kanssa

    3. 3

      Lahokaviosammal uhkaa panna Helsingin rakentamissuunnitelmat uusiksi yli 10 000 asukkaan uudessa kaupunginosassa

    4. 4

      Leipäjono kiemurteli Helsingissä yli kilometrin matkan Myllypurosta Kurkimäkeen

    5. 5

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    6. 6

      Suomen EU-politiikkaa pyörittävä mies on palvellut viittä pääministeriä, mutta hänestä ei ole edes Wikipedia-artikkelia – haastattelussa arvostettu, karu ja vähän pelättykin Kare Halonen

    7. 7

      Parantumattomasti sairaan Charlie-vauvan vanhemmat ajautuivat taas erimielisyyksiin sairaalan kanssa – vanhemmat haluavat vauvan kotiin kuolemaan, mutta sairaala ei suostu

    8. 8

      Tutkimus: Sperman laatu laskee hälyttävästi – länsimaissa miehillä on siittiöitä jo yli puolet vähemmän kuin 40 vuotta sitten

    9. 9

      Yhdysvaltain senaatti päätti täpärästi aloittaa poikkeusmenettelyn Obamacaren kumoamiseksi

    10. 10

      Uudet ministerit kiersivät lakia vannoessaan tuomarinvalan – Apulaisoikeuskansleri: Ei vaikuta ministerien toimivaltaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    2. 2

      Kontulan koti­hälytykset työllistävät poliisia eniten: ”Päiväsaikaan on rauhallista, kun ne kovimmat jätkät nukkuu” – HS:n hakukone kertoo, mikä työllistää poliisia kotikulmillasi

    3. 3

      Kallion ydinbaareihin kuuluva Cafe Mascot suljettu toistaiseksi, asiasta ilmoitettiin maanantai-iltana Facebookissa: ”Sata tapahtumaa peruuntuu”

    4. 4

      Ruokatoimittaja ja viestintäyrittäjä Elina Jyväs kuoli 40-vuotiaana

    5. 5

      Leipäjono kiemurteli Helsingissä yli kilometrin matkan Myllypurosta Kurkimäkeen

    6. 6

      Vanhat hääperinteet tuntuvat yhä useammista vaivaannuttavilta – Suvi Sahakarin häissä morsiamen sijaan ryöstettiin kakkulapiot

    7. 7

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    8. 8

      Posti lopetti kirjeiden jakamisen tiistaisin – ”En näe, että tässä tulisi ongelmaa täyttää postilain asettamaa laatuvaatimusta”

    9. 9

      Sylki paljastaa, että nykyihminen on joskus paritellut tuntemattoman ihmislajin kanssa

    10. 10

      Alman hitti nostettiin jo Britannian suurimman radiokanavan A-listalle – merkitsee suurta näkyvyyttä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    2. 2

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    3. 3

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    4. 4

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Ruokatoimittaja ja viestintäyrittäjä Elina Jyväs kuoli 40-vuotiaana

    6. 6

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    7. 7

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    8. 8

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    9. 9

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    10. 10

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    11. Näytä lisää