Valikko
Kulttuuri    |   Lauantaiessee

Suomen ensimmäinen elokuva on kadonnut arvoitus – viinakauppiaista kertonutta fiktiota on etsitty vuosia, nyt valmistuu uusversio

Taiteilijat ja tutkijat herättävät mysteerielokuvaa henkiin pala palalta. Alkuperäinen Salaviinanpolttajat tehtiin Helsingissä vuonna 1907.

Yksi suomalaisen kulttuurin suurista arvoituksista on nyt ratkeamassa.

Mysteeri on Suomen ensimmäinen näytelmäelokuva. Vuonna 1907 tehty elokuva on sittemmin kadonnut, eikä sitä ole löytynyt vuosikymmeniä jatkuneista etsinnöistä huolimatta.

Elokuvasta tiedetään kuitenkin yhtä ja toista, kiitos tutkijoiden. Nyt myös taiteilijat ovat rekonstruoineet elokuvan. Voimme saada käsityksen siitä, mitä joskus oli ja miten se heijastuu nykypäivään.

Suomen ensimmäinen fiktioelokuva tehtiin Helsingissä keväällä 1907. Elokuvia oli kyllä tehty meillä sitä ennenkin, mutta vain uutisfilmejä. Oli kuvattu koululaisia, senaattoreita sekä muun muassa Eugen Schaumanin hautajaisia. Fiktio oli kuitenkin lyönyt dokumentit elokuvateatterien ohjelmistoissa, ja suomalaisetkin halusivat mukaan median murrokseen.


Valmistui Salaviinanpolttajat. Se oli tietenkin mustavalkoinen, mykkä ja verraten lyhyt. Tiedetään myös, että Salaviinanpolttajat oli ensimmäinen fiktio­elokuva koko Venäjän keisarikunnassa. ”Ensimmäinen suomalainen kinematografinen näytelmäkappale”, luki ensi-illan lehti-ilmoituksissa touko-kesäkuun vaihteessa 1907. Uutta oli, että ­elokuva oli kuvitteellinen, ja että mukana oli näyttelijöitä.

Ajan tapaan lehti-ilmoituksissa referoitiin myös elokuvan juonta: Salaviinanpolttajissa kaksi miekkosta keittää pontikkaa korvessa. Viinapannulla on myös sika, joka syö rankkia. Paikalle saapuu vanha tuttu, viinanostaja. Kolmikko ryypiskelee ja lyö korttia, vilpistä leimahtaa riita ja käsirysy, ja paikalle tulee virkavaltaa, nimismies ja poliisi. Korpirojun­myyjät jäävät kiinni, ostaja luikkii käpälämäkeen.

Näin siis kertoi ilmoitus, jollainen julkaistiin muun muassa Helsingin Sanomissa. Salaviinanpolttajat on kadonnut, joten kukaan ei osaa varmaksi sanoa, millainen elokuva oli, kauanko se kesti, ja miltä se näytti. Edes tekijöitä ei tiedetä tarkasti.

Tutkijat kuten Sven Hirn, Sakari Toiviainen ja Kari Uusitalo ovat selvittäneet suomalais­elokuvien historiaa. Tiedetään, että Salaviinanpolttajien ensi-ilta oli 110 vuotta sitten keskiviikkona 29. toukokuuta Helsingissä Mikonkatu 5:ssä. Biografiteatterin, jollaiseksi niitä kutsuttiin, nimi oli Maailman Ympäri.


Puitteet eivät olleet juhlavat, vaikka ensi-iltamainos lupasi ”suuriarvoista” ohjelmaa: samassa näytöksessä esitettiin myös filmit olkihattujen valmistuksesta Italiassa ja kullankaivajista Alaskassa. Mukana oli myös elokuva Ensimmäinen kerta polkupyörällä. Hauskojen kotivideoiden traditio oli jo oraalla.

Oltiin myös toisen nykyvideoilmiön syntylähteillä.

Kissa- ja koiravideot ovat sosiaalisessa mediassa nyt suosittuja, mutta eläinten vetovoima tajuttiin myös 1907. Salaviinanpolttajien kuvauksissa Helsingin Mäntymäellä oli näyttelijänä myös eläin, sika, joka legendan mukaan pääsi karkuun elokuvantekijöiltä, ja jota sitten juostiin kiinni.

Professori Hannu Salmi on historioitsijoista kaikkein perehtynein Salaviinanpolttajiin. Hän on tutkinut elokuvan mysteeriä yli 20 vuotta eikä salapoliisityö ole päättynyt. Kun soitan Salmelle, hän pahoittelee ettei ole onnistunut työssään täysin. Vielä.

”En löytänyt elokuvaa enkä edes pätkää siitä, en käsikirjoitusta, en valokuvaakaan”, Salmi sanoo.

Kulttuurihistorian professori on käynyt läpi arkistoja, lukenut tekijöiden muistelmia ja haastatteluja, selvittänyt taustoja ja yhdistänyt palasia kuin etsivä.

Paljon voidaan jo tehdyn perusteella päätellä, mutta ratkaisevaa vihjettä salapoliisi Salmi yhä odottaa.

Kirjassaan Kadonnut perintö professori Salmi on osoittanut, miten jo Salaviinanpolttajien tekijät saivat vaikutteita maailmalta. Tuottajana oli helsinkiläisen Karl Emil Ståhlbergin kuvaamo Atelier Apollo, jolla oli yhteydet elokuvayhtiö Pathéen Ranskassa sekä myös Ruotsiin, jossa näytelmä­elokuvia oli jo tehty.

Sisällöltään Salaviinanpolttajat oli ilmeisesti koomista ja fyysistä kohellusta, ja selvää lienee sekin, että tarinan suhde alkoholiin oli ilkikurinen, jopa uskalias.

Vuonna 1907 viinapannut olivat yleisiä, mutta myös raittiusaate vahva. Eduskunta oli tuohon ­aikaan päättänyt kieltolaista, mutta tsaari ei päätöstä vahvistanut.

”Arveluttavan sisällön olemassaoloon viittaa sekin, ettei käsikirjoittaja uskaltanut julkisesti seisoa hengentuotteensa takana”, Salmi toteaa kirjassa.

Käsikirjoitus onkin oma mysteerinsä. Salmi huomauttaa, ettei elokuvien teko ole alkanut missään muussa maassa yleisökilpailulla, niin että kansalta kysytään aiheita. Näin elokuva alkoi kehittyä Suomessa.

Vuoden 1907 alussa Salaviinanpolttajat voitti käsikirjoituskilpailun, jonka Mikonkadun biografiteatteri järjesti. Ehdotuksia tuli yli 600, ja pienempiä palkintoja saivat muun muassa ehdotukset Esteluistelukilpailu, Elävä lumiukko sekä Herttua Juhana metsästysretkellä. Voittajatekstin takana oli nimimerkki J. V-s.

Salmi ei ole saanut ratkottua käsikirjoittajan henkilöllisyyttä, mutta on kumonnut väitteen, jonka mukaan Salaviinanpolttajien takana olisi ollut nimismies. Kirjoittajaksi on esitetty myös kirjailija Agapetusta eli Yrjö Soinia. Tätäkään Salmi ei täysin niele. Agapetus oli kirjoituskilvan aikaan kymmenvuotias.

Ohjaajaksi on epäilty Louis Sparrea. Salmi arvioi, ettei taiteilija­kreivi ollut välttämättä edes paikalla kuvauksissa, vaan suunnitteli ehkä vain kuvia. Enemmän ohjaaja on Salmen tulkinnassa Teuvo Puro, Kansallisteatterin näyttelijä, joka esiintyi myös kameran edessä muutaman kollegansa kanssa.

Ja mitä ohjaaminen tuohon aikaan edes oli? Millaiset roolit tekijöillä oli kuvauksissa, kun elävää kuvaa ensimmäistä kertaa tehtiin? Salmi pitää selvänä, että kuvaaja Frans Engström oli paljon vartijana.

Salmi on päätellyt, että Salaviinanpolttajat saattoi kestää noin kymmenen minuuttia, ehkä vähemmänkin. Aiemmin pituus on arvioitu jopa kaksinkertaiseksi. Salmi on myös arvioinut että Salaviinanpolttajissa tuskin käytettiin lähikuvia, vaikka tehokeino oli jo maailmalla käytössä. Kuvaaja Engström nimittäin vastusti lähikuvaa. Hän uskoi, ettei yleisö halunnut nähdä valkokankaalla silvottuja ihmisiä.

Salmi on myös päätellyt, että Salaviinanpolttajissa tuskin oli teksti­plansseja. Ne yleistyivät mykkäelo­kuvissa myöhemmin. Elokuvaa sen sijaan toden­näköisesti selostettiin valkokankaan edestä. Elo­kuvan alussa oli tuskin nimeäkään, mikä voi selittää sen, että sitä esitettiin eri nimillä eri kaupungeissa.

Ei tiedetä, miten Salaviinanpolttajat katosi.

Ehkä helposti syttyvä nitraattifilmi vain tuhoutui. Jälkeenpäin tekijät muistelivat negatiivin kadonneen kuvaajan muutossa. Ehkä elokuva vain vanheni ja menetti arvonsa, myös tekijöiden mielessä, kun ­uutuudet ajoivat pioneerityön ohi.


Nyt mysteeriä ratkovat elokuvantekijät. Helmikuussa Salaviinanpolttajista kuvattiin uusi versio, kuvitelma siitä, mitä kadonnut elokuva saattoi olla.

Tulkinta esitetään huhtikuussa Loud Silents -mykkäelokuvatapahtumassa Tampereella, ja myöhemmin tänä vuonna tv:ssä. Festivaali tilasi remaken ohjaaja Juho Kuosmaselta ja tämän työryhmältä. Kuosmanen tunnetaan Hymyilevän miehen tekijänä.

Noin 15-minuuttinen remake on kuvattu veivattavalla kameralla vanhan hengessä, mutta vapauksia ottaen. Henkilöt ovat samoja, ja pitkälti tarinakin.

”Ymmärsin niin, että alkuperäisversiossa oli moralistinen sanoma. Me teimme lopusta onnellisemman päähenkilöille”, Juho Kuosmanen kertoo, kun soitan hänelle kesken elokuvan leikkausprosessin.


Mukana on välitekstejä ja lähikuvaa, joita alku­peräisessä ei ilmeisesti ollut. Työryhmässä on nyt myös naisia. Kamera myös liikkuu, mitä tuskin tehtiin 1907. Tampereen näytöksessä on mukana autenttisuutta tuomassa foley-artisti Heikki Kossi, joka tekee ääniä, kärryjen kitinää ja kahleiden kolinaa.

Myös Kuosmasen versiossa seikkailee eläin. Pontikkatarinassa sikaa esittää lemmikkiporsas Iiro.


”Eläimen kautta kautta elokuvassa on helppo näyttää, kuka on hyvä”, Kuosmanen selittää.

Kuosmasta viehättää Salaviinanpolttajissa se, että jo heti ensimmäisessä elokuvassa Suomessa elokuva oli luonteeltaan populääriä. Oli myös ymmärretty, että toikkarointi sopii elokuvaan. ”Taiteessa varsinkin on lupa hölmöillä”, Kuosmanen sanoo.

Uusi versio Salaviinanpolttajista tulee tarpeeseen, sillä alkuperäistä elokuva tuskin koskaan löydetään.

Tai mistä sitä tietää. Ranskasta löytyi vielä vuonna 2015 pätkä Teuvo Tulion elokuvasta Nuorena nukkunut, jonka myös luultiin kadonneen iäksi.

Ratkaisevaa vihjettä odotetaan.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kolumnit
  • Lauantaiessee
  • Elokuvat
  • Historia
Kulttuurin uutiskirje

Kerran viikossa saapuva HS:n kulttuuriuutiskirje kokoaa yhteen sähköpostiin parhaat kulttuurijutut viikon varrelta sekä viikonlopun kiinnostavimmat kulttuuritärpit.

Uutiskirje on ilmainen.

Katso esimerkki uutiskirjeestä tästä.


Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Köyhät, rikkaat ja maahanmuuttajat asuvat yhä useammin omilla alueillaan – asuinalueet eriarvoistuvat erityisesti Turussa

    2. 2

      Sydänsairaudesta, aivokasvaimesta, keuhkosyövästä ja murtuneesta lonkasta kärsivälle yli 90-vuotiaalle toitotetaan, että ”kotona on paras”

    3. 3

      Suomi maksaa naapureihin verrattuna asiantuntijoille pientä palkkaa – ”Tukholmassa maksetaan joistain tehtävistä Suomeen verrattuna tuplasti”

    4. 4

      Ranskan vaaleissa toiselle kierrokselle menevät EU-myönteinen Macron ja oikeistopopulisti Le Pen – perinteisille puolueille rökäletappio

    5. 5

      Tieteelliset tosiasiat hylätään humpuukina, jos ne horjuttavat omaa maailmankuvaa – ”Ihmiset kyseenalaistavat tutkijoiden motiivit ja sitoumukset”

    6. 6

      Sunnuntaina lyötiin murskaksi Ranskan vanha valta – murtuuko tässä myös brexitin ja Trumpin käynnistämä hyökyaalto?

    7. 7

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    8. 8

      Kristityiksi kääntyneitä turvapaikanhakijoita ei pidä palauttaa

    9. 9

      Edessä hulppea nousu vai joko se päättyi? Nämä kuusi tekijää keikuttavat Suomenkin taloutta

    10. 10

      Onko Emmanuel Macron Ranskan tuleva presidentti? 39-vuotias vaalien outolintu on naimisissa lukioaikaisen ranskanopettajansa kanssa ja kertoo hyviä asioita Euroopasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    2. 2

      Kieltäytyikö isoisä puhumasta sodasta? Vanhemman sukulaisen vaiheista talvi- ja jatkosodassa saa selville yllättävän paljon netissä

    3. 3

      Ranskan vaaleissa toiselle kierrokselle menevät EU-myönteinen Macron ja oikeistopopulisti Le Pen – perinteisille puolueille rökäletappio

    4. 4

      Köyhät, rikkaat ja maahanmuuttajat asuvat yhä useammin omilla alueillaan – asuinalueet eriarvoistuvat erityisesti Turussa

    5. 5

      Lapsitähden jäähyväiset – ”Oli pakko antaa periksi, jouduin tekemään kuntoliikkujan treenejä”

    6. 6

      Facebook valtasi Suomen 10 vuotta sitten ja muutti meitä ihmisinä – vaikutus on tutkijan mukaan ”järisyttävän iso”

    7. 7

      Onnen päivät -sarjan ”pikkuriiviö” kuoli – Erin Moran oli lapsitähti, jonka tragediaksi koitui rooleitta jääminen aikuisena

    8. 8

      Kela ja VR noudattivat Antti Tuiskun ohjetta – mutta jokin tässä tökkii

    9. 9

      Sekä kuljettaja että matkustaja simahtivat ”Haagan jättiläiseen” – sekavat miehet oli Helsingin poliisin mukaan pakko pitää sidottuina vielä sairaalassakin

    10. 10

      Munkkiniemessä odotettiin postia kaksi viikkoa, tärkeä lasku maksamatta – jakeluongelmat jatkuvat Helsingissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä tuotteet katoavat kauppojen hyllyistä varkaiden taskuun – kauppa päätyi piilottamaan jopa 1,30 euron kurkumapurkit palvelutiskin taakse

    2. 2

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    3. 3

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    4. 4

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    5. 5

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    6. 6

      Gynekologian ohittaminen on kultakaivos työterveyshuollon palveluita tuottavalle yritykselle

    7. 7

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    8. 8

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    9. 9

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    10. 10

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    11. Näytä lisää