Valikko
Kulttuuri

Vaihtokuvat ja uutiset 100 vuoden takaa paljastavat: Helsingissä mikään ei ole muuttunut vuosisadassa

Helsingin Sanomien uutiset vuodelta 1917 muistuttavat monessa määrin tämän päivän tapahtumia. Katso vaihtokuvat nyt ja sadan vuoden takaa.

Mikään ei muutu. Helsinki on aivan sama kuin sata vuotta sitten. Ihmiset tekevät samoja asioita. Meillä on samat huolenaiheet, surut ja ilot, asioilla on vuonna 2017 vain eri nimi kuin 1917.

Näin tulee ajatelleeksi, kun selaa Helsingin Sanomien vuoden 1917 numeroista koottua kahdeksansivuista lehteä Helsingin Sanomat – Uutisvuosi 1917. Lehden on koonnut Helsingin Sanomain säätiö itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Uutisia: ”Grigori Rasputin murhattu” (HS 1. 1. 1917), ”Sota laajenee – rauha lähenee” (4. 4.), ”Painoviranomaisten toimintaa ryhdytty tutkimaan” (5. 4.) tai vaikkapa ”Siirtolaiset pulassa” (10. 8.) voisivat olla otsikoita meidän päiviemme lehdistä.

Samoin uutiset Helsingistä muistuttavat paitsi nälästä ja muusta hädästä sata vuotta sitten, myös nykyisistä leipäjonoista ja työttömyydestä: ”Pyörtyi lihajonossa” (5. 2. 1917), ”Maidonjakelu alkaa” (23. 3.), ”Työttömyys Helsingissä” (1. 5.) tai ”Valtuusto myöntänyt eilen hätäaputöihin yli 3 000 000 mk – Kunnan työnvälitystoimiston kirjoissa noin 2 000 henkilöä.”

Vuosi 1917 oli erityinen Suomen ja maailman historiassa. Yhtäläisyysviivoja ei tietenkään tule vedellä ihan kritiikittömästi, vaikka samankaltaisuuksia löytyy.

Uutiset olivat isoja: Ensimmäinen maailmansota oli meneillään, ja naapurissa Venäjällä tsaarinvalta päättyi vallankumoukseen. Siinä sivussa Suomen autonominen suuriruhtinaskuntakin julistautui itsenäiseksi joulukuussa.

Joulukuun 7:ntenä 1917 Helsingin Sanomat kertoi eduskunnan edellisenä päivänä, 6. joulukuuta, päättäneen hyväksyä periaatteen, että Suomi on riippumaton tasavalta. Itsenäistyminen oli kansakunnalle yhteinen, mutta jakautuminen kahteen oli jatkunut jo pitkin vuotta.

Helsingissä oli päätetty perustaa punakaarti, kertoi HS 13. toukokuuta 1917. Toisaalla Vihtori Kosonen kutsui HS:ssa otsikolla ”Aseet alas!” ”kaikkia niitä Sosialidemokraattisen puolueen jäseniä, jotka eivät hyväksy nykyisen työväenjohdon taistelukeinoja, kuten asestautumista, kansalaismurhia y.m. väkivallantekoja” kokoukseen Uuden ylioppilastalon juhlasaliin osoitteeseen Itäinen Heikinkatu 9.


Tehtaanomistaja O. S. Pesonen alusti puolestaan Kasarmikatu 23:ssa sijainneessa Päivölässä ”kaikkia kansankerroksia yhdistävän kansallisen sotaväen” kokoamisesta.

Suojeluskunnatkin olivat jo idulla 1917. ”Viimeisimmät sotaväen urotyöt – Suojeluskuntia perustettava”, uutisoi HS 26. elokuuta 1917, kun toimitukseen oli saapunut ”tietoja täällä majailevan venäläisen sotaväen mieli- ja väkivaltaisuuksista.” Viime aikojen uutisointi kaksoiskansalaisuuden problematiikasta puolustusvoimissa tulee mieleen.

Rajat kiinni, Suomi Ensin tai Soldiers of Odin -ryhmittymien sekä turvapaikanhakijoiden puolesta mieltä osoittavien välisen skisman rinnastaminen vuoden 1917 ristiriitoihin ampuisi reippaasti yli. Mutta silloin – aivan kuten nytkin – puhuttiin siitä, että suomalaiset jakautuvat erilaisiin kupliin.

Pula oli kova leivästä, maidosta ja lihasta. Sata vuotta sitten Suomessa nähtiin nälkää. Pitkin vuotta 1917 HS kirjoitti maitojonoista, leivänjakelusta ja ruoka-aineksien puutteesta. ”Pyörtyi lihajonossa”, otsikoi Helsingin Sanomat 5. helmikuuta 1917. ”Lauantaina klo ½8 aikaan aamulla pyörtyi eräs waimo lihaa jonottaessaan Munkkisaarent. 4 lihakaupan edustalla. Ensimmäiset jonottajat olivat tulleet jo klo 5:ltä ja oli mainittu waimo ollut ensimmäisiä”, uutinen kertoi.

Loppu on lohdullinen: ”Kauppias lähetti kuitenkin waimolle kotiin lihan.”



Vuonna 1917 liha, leipä ja maito olivat sananmukaisesti kortilla. Samalla tavalla Kelan maksusitoumuksiin joudutaan turvautumaan yhä. Eivätkä leipäjonot mihinkään ole Helsingistä kadonneet. HS on kirjoittanut esimerkiksi Myllypuron ja Helsinginkadun leipäjonoista vuosien ajan.

Eduskunta sääti kieltolain. Helsingin Sanomat kertoi asiasta 1. kesäkuuta 1917. Voimaan laki tuli vasta 1919. Nyt, sata vuotta myöhemmin luemme, kuinka alkoholilakia uudistetaan, aikaisintaan vuoden 2018 alusta.

Vuonna 1917 siirtolaiset olivat pulassa. Ruotsi sulki rajansa, eivätkä venäläiset enää päässeet Suomen kautta länteen. Kuten historioitsija Teemu Keskisarja Helsingin Sanomat – Uutisvuosi 1917 -lehdessä toteaa, ”maahan pakkautui yhä enemmän turhautuneita, ahdistuneita ihmisiä.”

Yhtäläisyys nykypäivän otsikoihin löytyy pinnistelemättä.

Sota jatkui. Helsinkiläiset yrittivät irti arjesta elokuvissa niin kuin nykyisin. Tarjolla olivat muun muassa Charlie Chaplinin Ulosajatut Paratiisista Titania-elokuvateatterissa ja Arsène Lupin Eldoradossa. Kriitikot olivat penseitä kansansuosikkeja kohtaan silloinkin: ”Elävien kuvien ohjelmisto on huonontumistaan huonontunut”, kirjoitti HS-kriitikko vappuna 1917.

Fredrik Edvard Ekbergin leipomo sekä konditoria ilmoittivat tarjoavansa kahvia, suklaata ja teetä osoitteissa Aleksanterinkatu 52 sekä Bulevardinkatu 9. Jälkimmäinen on yhä toiminnassa. Poikenneista aukioloistaan vappuna 1917 ilmoittivat muun muassa yhä Helsingissä toimivat ravintolat Hotelli Seurahuone, Hotelli Kämp, Hotel Fennia, Kaivohuone, Kaisaniemi, Ravintola Börs, Kappeli ja König.

Saunalahti missionaries from Finland -mainoskampanja hamuaa huumorin keinoin kuluttajien kukkarolle. Virvoitusjuomabisneksessä toiminut Wahlberg & Wihlman mainosti ajan hengen mukaisesti vuonna 1917, kuinka ”ennen ja jälkeen vallankumouksen on Lahden pöytäolut/pilsneri paras juoma”.

Yhtenä varhaisista seurapiiriuutisista voidaan pitää Siviä Karpin ja kirjailija Ilmari Kiannon ilmoitusta ”omantunnon avioliiton” solmimisesta 1917. Kianto oli tuon ajan tunnetuimpia suomalaisia. Omantunnonvihkimys Karpin kanssa herätti pahennusta, koska Kianto oli jo virallisesti naimisissa Hildur Molnbergin kanssa.

Ja lopuksi virka-aseman väärinkäytöksiin. Aivan kuin Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio olisi ilmoittanut lehdessä jo 1917: ”Erotettu poliisikonstaapeli haluaa jotakin tointa. Arv. Herrat pyydän ottamaan tämän huomioon. Vast. Hels. San. kontt. nimim.: 10 vuotta palvellut”, ilmoitus kuului.


Vaihtoehtoisia faktojakin vuonna 1917 tarjottiin: ”Painoviranomaisten toimintaa ryhdytty tutkimaan”, kertoi HS 5. huhtikuuta 1917. Helmikuun vallankumous Venäjällä oli kääntänyt tuulet: ne, jotka olivat vahtineet sanaa, joutuivat nyt tutkittaviksi. Sensuuri ja propaganda olivat totta. Ihmisiltä salattiin asioita ja meille suoranaisesti valehdeltiin. Samaan tapaan keskustelemme nyt sananvapaudesta ja valeuutisista.

Kirkossa kiistat ovat jatkuneet niin kauan kuin instituutio on ollut olemassa. Vuonna 1917 virallinen kirkko paheksui Arvid Järnefeltin tolstoilaisia rakkaudenoppeja. Tänä päivänä fokuksessa ovat kirkkokansan eriävät käsitykset siitä, keille avioliitto kuuluu, ja kuohunnan keskipisteessä ovat piispa Irja Askola sekä arkkipiispa Kari Mäkinen.

Mikään ei muutu.


Vuoden 1917 uutiset on poimittu Helsingin Sanomain säätiön, Päivälehden museon ja Päivälehden arkiston tuottamasta Helsingin Sanomat – Uutisvuosi 1917 -näköisjulkaisusta. Lehdessä vuoden 1917 uutisia kommentoi historioitsija Teemu Keskisarja. Julkaisu on osa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisen historian juhlintaa. Lehteä on jaettu tilauksesta Suomen kouluihin ja sitä on edelleen tilattavissa kouluihin osoitteesta museo@hssaatio.fi sekä saatavana Päivälehden museosta, Ludviginkatu 2–4, Helsinki.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Historia
  • Helsingin Sanomat
  • Suomi 100 vuotta
  • Helsinki
  • Media

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Jos et siedä inhimillistä lämpöä, kannattaa katsoa peiliin – Pehmeiden arvojen pilkkaaminen kertoo usein pelosta

    3. 3

      Supo: Iskujen uhka Suomessa on kohonnut

    4. 4

      Hille Korhosen uraan mahtuu 7 vuotta kotiäitinä – kesällä hänestä tulee ainoa suurta pörssiyhtiötä johtava nainen Suomessa

    5. 5

      Moni uskoo, että sokeri tai maito voi aiheuttaa syöpää – Asiantuntija kertoo nyt, millainen ruokavalio pitää syövän loitolla

    6. 6

      Selänne harmittelee ystävänsä katkeruutta jääkiekkoa kohtaan: ”Todella surullista, hänellä olisi niin paljon annettavaa”

    7. 7

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    8. 8

      Kaupungeissa on jotain, mikä koettelee mielenterveyttä – urbaani psykoosi on kaupunkilaisten oma oireyhtymä

    9. 9

      Jopa yli 20 prosenttia koululaisista oireilee psyykkisesti – opettajat ovat usein neuvottomia, kertoo tutkija

    10. 10

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    2. 2

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    3. 3

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    4. 4

      Vuorilta löytyi maailman vanhin ja harvinaisin koiralaji – Uudenguinean ylämaakoiran uskottiin jo kuolleen sukupuuttoon

    5. 5

      Syyte: Lihayritys myi ulkomaista lihaa kotimaisena ja kierrätti myymättömät tuotteet raaka-aineeksi – ”Virheitähän on tehty”, sanoo toimitusjohtaja HS:lle

    6. 6

      Nainen brittipolitiikassa on yhä sääriensä summa – tabloidin seksistinen kansikuva onnistui hätkähdyttämään jopa Britanniassa

    7. 7

      Rajan yli salakuljetetut liuskat paljastavat Pohjois-Korean arjen – Maailmalla kerää huomiota kirja, jonka tekijä on mysteeri

    8. 8

      Yhdeksällä miljoonalla eurolla tietokoneita ja elektroniikkaa suoraan vääriin käsiin – näin Helsingin opetusviraston laitepetos onnistui

    9. 9

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    10. 10

      Moni uskoo, että sokeri tai maito voi aiheuttaa syöpää – Asiantuntija kertoo nyt, millainen ruokavalio pitää syövän loitolla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    3. 3

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    4. 4

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    5. 5

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    6. 6

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    7. 7

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    8. 8

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    9. 9

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    10. 10

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    11. Näytä lisää