Valikko
Kulttuuri    |   Taideteollisuus

Suuren maailman tapahtumat näkyivät turkulaisissa karkkipapereissa jo 1920-luvulla

Makeispakkausten kuvat pysyvät muistissa pitkään. Silja Koskimies dokumentoi kirjaansa Hellaksen, Huhtamäen Tehtaiden ja Ipnosin pakkauksia.

Kiss-kiss. Figarol. Pantteri.

Muistatteko miltä näitä herkkuja tuntuu pitää kädessä, avata ja herkutella?

Todennäköisesti kyllä. Makeiset ja niiden pakkaukset ovat historiankirjoituksessa jääneet vähälle huomiolle, vaikka ne ovat oleellinen osa yhteistä alitajuntaa.

Lapsena popsitun karkin maku jää kielen lisäksi syvälle aivopoimuihin. Sen voi maistaa elävästi mielessään vielä vuosi­kymmenien kuluttua. Yhtä hyvin muistaa pakkauksen kuvat ja kuviot sekä kääre­paperin ra­pinan ja sor­mituntuman.

Kirja Hyvin pakattu – puoleksi myyty dokumentoi Suomen länsirannikon makeiskääreiden ja -pakkauksien historiaa.

Silja Koskimiehen teos käy läpi turkulaisten Huhtamäen Tehtaiden, Ipnoksen ja Hellaksen pakkauksia 1920-luvulta 1950-luvulle.

”Halusin selvittää mitä makeis­pakkaukset voivat kertoa menneestä. Näkö­kulmani oli tutkia makeis­pakkauksia markkinoinnin välineenä”, kertoo Koskimies.

Vanhoilla makeispakkauksilla on uskolliset faninsa ja keräilijänsä, mutta Koskimies ei kuulu heihin. Alun perin hän lähti tekemään Turun yliopiston kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaineen pro gradu -työtä Leaf Oy:n Turun Museokeskukselle lahjoittamasta kokoelmasta.

Aineisto vei kuitenkin mukanaan.

”Olen tosi iloinen, että materiaali tuli eteeni. Työssä yhdistyivät minua kiinnostavat asiat, kuten mainonta, markkinointi, muotoilu ja arjen historia.”

Hänelle oli esimerkiksi yllätys, että jo 1920-luvulla käärepapereissa näkyy niin voimakkaasti kansainvälisyys ja aikansa supermuoti orientalismi.

Myös pyöreän suklaapasteijan art deco -tyylinen etiketti vuodelta 1924 teki vaikutuksen.

”Se oli rohkeaa visuaalista ilmaisua. Vastaava kuvakieli oli tuohon aikaan todella uutta.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Länsisuomalaisia karkkeja pakattiin noina vuosina suuren maailman suuriin asioihin. Esimerkiksi Hellas myi vuosina 1926–30 Auto-suklaata ja Ipnos 1930-luvulla Ilmantorjuntatykki-rasiaa.

On vaikea uskoa, että joku yhtiö toisi tänä päivänä markkinoille Tietokonetoffeeta tai Hornet-herkkua.

Koskimiehen kirja ei ole pelkästään kokoelma kuvia esteetikoille ja nostalgiannälkäisille. Siinä myös käsitellään kotimaisen tuotemerkkiajattelun kehitystä.

Vielä vuosisadan alussa makeistehtaat myivät tuotteitaan etupäässä irtokappaleina. Kartonki­pakkauksiin siirryttiin vähitellen. Tässä makeistehdas Hellas oli alan edelläkävijä. 1920-luvun alussa ani harvalla makeisrasialla oli oma tuotenimi. Hinnastossa tuotteen saattoi bongata kuvauksella ”nelikulmainen rasia, naisten kuvilla”.

Vuosikymmenen lopussa käytäntö rupesi muuttumaan. Tehtaiden liikemerkkien lisäksi pakkauksiin alettiin painaa värikuvia ja myyntituotteille rakennettiin identiteettejä antamalla niille nimiä.

Myös markki­nointikeinot kehittyivät. Esimerkiksi Vaasan Jaakoon yskämälli -rasian takakanteen kirjoitettiin saatesanat Pohjanmaan murteella.

1930-luvulle tultaessa ma­keisia myytiin aiempaa enemmän valmiissa pakkauksissa.

”Näin kauppias vältti mittatappiot ja säästi aikaa, kun ei tarvinnut enää mitata, punnita ja pakata”, kirjoittaa Koskimies.

Hyvin pakattu – puoleksi myyty -kirjan kiehtovinta visuaalista aineistoa ovat Ipnoksen kekseliäät ja leikkisät pahvipakkaukset.

Marja Vuorelaisen suunnittelemiin pakkauksiin herkkuja pakattiin muun muassa banaanin ja talon muotoisiin rasioihin.

Vuorelaisen kädenjälkeä nähdään yhä Budapest-konvehdin käärepaperissa. Suklaa tuli markkinoille vuonna 1936.

Entä keitä muita ihmisiä oli pakkausten takana? Tietoa on niukasti, mutta Koski­mies löysi vastauksia Suomen elinkeinoelämän keskusarkistosta.

Henkilökorttien mukaan Hellaksen pakkaussuunnittelusta vastasivat muun muassa Sirkka Salmi-Ahola, Kirsti Joutsi-Laine, Valma Hakanen ja Maila Loukamo.

Sota-aika oli kovaa, mutta myös luovaa aikaa makeistehtaille. Vuoden 1943 puolivälissä kansanhuoltoministeriö käänsi sokerihanat kiinni, ja makeisten valmistui loppui.

Oli keksittävä korvaavia tuotteita. Hellaksella alettiin tuottaa RaNa-tuotteita eli ravinto- ja nautintoaineita. Esimerkiksi kuivatuista porkkanoista valmistettiin sakariinilla maustettuja Namimuruja.

”RaNa-tuotteissa näkyi selvästi askel markki­nointiajattelun läpilyöntiin: miten tuotekehitystä tehdään sen mukaan, minkä ajatellaan käyvän kaupaksi”, sanoo Koskimies.

Kun suuri osa pula-ajan tuotteista oli erilaisia kastikejauheita, oli myyvempää painaa pakkaukseen kuva valmiista lopputuotteesta kuin kasasta jauhoa.

”Pakkaussuunnittelu kehittyi osaksi tuotesuunnittelua. Kun resurssit olivat rajallisia, ihmisistä tuli luovia.”

Ennakkoluulotonta oli myös lehti-ilmoittelu. Vaikka myytäviä makeisia ei ollut, lehteen laitettiin mainoksia, joissa muistutettiin tuotteista:

”Kunhan kauppareitit tulevaisuudessa aukeavat siirtomaa­tavaroillekin, ilmestyvät Hellaksen suklaat ja makeiset jälleen markkinoille.”

Makean­nälkäisiä suomalaisia ei tarvinnut muistuttaa. Uudet tuoteryhmät, kuten suklaapatukat tulivat kauppoihin vuonna 1952.

Vuosisadan alun ylellisyystuotteesta tuli rauhan aikana nopeasti arkinen nautintohetki. Vuoden 1955 alussa valmistui sadasmiljoonas Figarol-rasia.

Silja Koskimies: Hyvin pakattu – puoleksi myyty. Turun museokeskuksen vuosikirja Aboa (80) 2016.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Historia
  • Kulttuurihistoria

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    2. 2

      Vantaan Koivuhaassa on Jehovan todistajien päämaja, jossa valikoitu joukko odottaa pääsyä paratiisiin – lapset on kielletty ja raamatuntulkinta ainoaa oikeaa

    3. 3

      Kommentti: USA:n oikeiston bluffi paljastui

    4. 4

      USA:n terveydenhoitolain uudistus epäonnistui – lupauksen pettäminen nöyryytys Trumpille ja republikaaneille

    5. 5

      HS Alman loppuunmyydyllä keikalla Lontoossa – ”Ilman BBC:tä olisin jossain Suomessa pelailemassa siskoni kanssa”

    6. 6

      Seksi neandertalilaisten kanssa tartutti papilloomaviruksen nykyihmiseen, osoitti suomalainen paleogeneetikko

    7. 7

      Muumit poseeraavat Image-lehden kannessa Tom of Finland -tyyliin nahkahousuissa – Tove Janssonin perilliset selvittävät jatkotoimia

    8. 8

      Amerikkalaiset kuolevat nuorempina kuin ennen – muissa maissa olisi jo hätätila

    9. 9

      Suomalainen Jeri Sopanen taisteli Kuuban vallankumouksessa, seilasi Jacques Cousteaun kanssa ja teki kansainvälisesti palkitun elokuvauran – kotimaassaan hän jäi täysin tuntemattomaksi

    10. 10

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    2. 2

      Vantaan Koivuhaassa on Jehovan todistajien päämaja, jossa valikoitu joukko odottaa pääsyä paratiisiin – lapset on kielletty ja raamatuntulkinta ainoaa oikeaa

    3. 3

      Muumit poseeraavat Image-lehden kannessa Tom of Finland -tyyliin nahkahousuissa – Tove Janssonin perilliset selvittävät jatkotoimia

    4. 4

      Turvapaikanhakijat eivät työllisty – etenkin Irakista ja Somaliasta tulevien työllisyys on hyvin heikko

    5. 5

      HS Alman loppuunmyydyllä keikalla Lontoossa – ”Ilman BBC:tä olisin jossain Suomessa pelailemassa siskoni kanssa”

    6. 6

      Ilmavoimat on perustanut kaikessa hiljaisuudessa Raven-joukot – ”korpit” suojelevat vip-matkustajia mahdollisesti vaarallisilla paikoilla

    7. 7

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    8. 8

      Trump leikki ajavansa rekkaa, tööttäili ja intoili kuin pikkulapsi, internet riemastui kuvista

    9. 9

      Näin lähtee Jopo hävyttömän varkaan mukaan helsinkiläisnaisen kotipihasta – ”Toivottavasti tämä toimii muille opetuksena”

    10. 10

      Happohyökkääjä vaanii nuoria naisia Berliinissä – uhreja ainakin kuusi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Lenkille lähtenyt helsinkiläisnainen huomasi itkevän autoilijan tien poskessa – kuljetti satamaan ja juoksi takaisin

    4. 4

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    5. 5

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    6. 6

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    7. 7

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    8. 8

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    9. 9

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    10. 10

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    11. Näytä lisää