Valikko
Kulttuuri    |   Taideteollisuus

Suuren maailman tapahtumat näkyivät turkulaisissa karkkipapereissa jo 1920-luvulla

Makeispakkausten kuvat pysyvät muistissa pitkään. Silja Koskimies dokumentoi kirjaansa Hellaksen, Huhtamäen Tehtaiden ja Ipnosin pakkauksia.

Kiss-kiss. Figarol. Pantteri.

Muistatteko miltä näitä herkkuja tuntuu pitää kädessä, avata ja herkutella?

Todennäköisesti kyllä. Makeiset ja niiden pakkaukset ovat historiankirjoituksessa jääneet vähälle huomiolle, vaikka ne ovat oleellinen osa yhteistä alitajuntaa.

Lapsena popsitun karkin maku jää kielen lisäksi syvälle aivopoimuihin. Sen voi maistaa elävästi mielessään vielä vuosi­kymmenien kuluttua. Yhtä hyvin muistaa pakkauksen kuvat ja kuviot sekä kääre­paperin ra­pinan ja sor­mituntuman.

Kirja Hyvin pakattu – puoleksi myyty dokumentoi Suomen länsirannikon makeiskääreiden ja -pakkauksien historiaa.

Silja Koskimiehen teos käy läpi turkulaisten Huhtamäen Tehtaiden, Ipnoksen ja Hellaksen pakkauksia 1920-luvulta 1950-luvulle.

”Halusin selvittää mitä makeis­pakkaukset voivat kertoa menneestä. Näkö­kulmani oli tutkia makeis­pakkauksia markkinoinnin välineenä”, kertoo Koskimies.

Vanhoilla makeispakkauksilla on uskolliset faninsa ja keräilijänsä, mutta Koskimies ei kuulu heihin. Alun perin hän lähti tekemään Turun yliopiston kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaineen pro gradu -työtä Leaf Oy:n Turun Museokeskukselle lahjoittamasta kokoelmasta.

Aineisto vei kuitenkin mukanaan.

”Olen tosi iloinen, että materiaali tuli eteeni. Työssä yhdistyivät minua kiinnostavat asiat, kuten mainonta, markkinointi, muotoilu ja arjen historia.”

Hänelle oli esimerkiksi yllätys, että jo 1920-luvulla käärepapereissa näkyy niin voimakkaasti kansainvälisyys ja aikansa supermuoti orientalismi.

Myös pyöreän suklaapasteijan art deco -tyylinen etiketti vuodelta 1924 teki vaikutuksen.

”Se oli rohkeaa visuaalista ilmaisua. Vastaava kuvakieli oli tuohon aikaan todella uutta.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Länsisuomalaisia karkkeja pakattiin noina vuosina suuren maailman suuriin asioihin. Esimerkiksi Hellas myi vuosina 1926–30 Auto-suklaata ja Ipnos 1930-luvulla Ilmantorjuntatykki-rasiaa.

On vaikea uskoa, että joku yhtiö toisi tänä päivänä markkinoille Tietokonetoffeeta tai Hornet-herkkua.

Koskimiehen kirja ei ole pelkästään kokoelma kuvia esteetikoille ja nostalgiannälkäisille. Siinä myös käsitellään kotimaisen tuotemerkkiajattelun kehitystä.

Vielä vuosisadan alussa makeistehtaat myivät tuotteitaan etupäässä irtokappaleina. Kartonki­pakkauksiin siirryttiin vähitellen. Tässä makeistehdas Hellas oli alan edelläkävijä. 1920-luvun alussa ani harvalla makeisrasialla oli oma tuotenimi. Hinnastossa tuotteen saattoi bongata kuvauksella ”nelikulmainen rasia, naisten kuvilla”.

Vuosikymmenen lopussa käytäntö rupesi muuttumaan. Tehtaiden liikemerkkien lisäksi pakkauksiin alettiin painaa värikuvia ja myyntituotteille rakennettiin identiteettejä antamalla niille nimiä.

Myös markki­nointikeinot kehittyivät. Esimerkiksi Vaasan Jaakoon yskämälli -rasian takakanteen kirjoitettiin saatesanat Pohjanmaan murteella.

1930-luvulle tultaessa ma­keisia myytiin aiempaa enemmän valmiissa pakkauksissa.

”Näin kauppias vältti mittatappiot ja säästi aikaa, kun ei tarvinnut enää mitata, punnita ja pakata”, kirjoittaa Koskimies.

Hyvin pakattu – puoleksi myyty -kirjan kiehtovinta visuaalista aineistoa ovat Ipnoksen kekseliäät ja leikkisät pahvipakkaukset.

Marja Vuorelaisen suunnittelemiin pakkauksiin herkkuja pakattiin muun muassa banaanin ja talon muotoisiin rasioihin.

Vuorelaisen kädenjälkeä nähdään yhä Budapest-konvehdin käärepaperissa. Suklaa tuli markkinoille vuonna 1936.

Entä keitä muita ihmisiä oli pakkausten takana? Tietoa on niukasti, mutta Koski­mies löysi vastauksia Suomen elinkeinoelämän keskusarkistosta.

Henkilökorttien mukaan Hellaksen pakkaussuunnittelusta vastasivat muun muassa Sirkka Salmi-Ahola, Kirsti Joutsi-Laine, Valma Hakanen ja Maila Loukamo.

Sota-aika oli kovaa, mutta myös luovaa aikaa makeistehtaille. Vuoden 1943 puolivälissä kansanhuoltoministeriö käänsi sokerihanat kiinni, ja makeisten valmistui loppui.

Oli keksittävä korvaavia tuotteita. Hellaksella alettiin tuottaa RaNa-tuotteita eli ravinto- ja nautintoaineita. Esimerkiksi kuivatuista porkkanoista valmistettiin sakariinilla maustettuja Namimuruja.

”RaNa-tuotteissa näkyi selvästi askel markki­nointiajattelun läpilyöntiin: miten tuotekehitystä tehdään sen mukaan, minkä ajatellaan käyvän kaupaksi”, sanoo Koskimies.

Kun suuri osa pula-ajan tuotteista oli erilaisia kastikejauheita, oli myyvempää painaa pakkaukseen kuva valmiista lopputuotteesta kuin kasasta jauhoa.

”Pakkaussuunnittelu kehittyi osaksi tuotesuunnittelua. Kun resurssit olivat rajallisia, ihmisistä tuli luovia.”

Ennakkoluulotonta oli myös lehti-ilmoittelu. Vaikka myytäviä makeisia ei ollut, lehteen laitettiin mainoksia, joissa muistutettiin tuotteista:

”Kunhan kauppareitit tulevaisuudessa aukeavat siirtomaa­tavaroillekin, ilmestyvät Hellaksen suklaat ja makeiset jälleen markkinoille.”

Makean­nälkäisiä suomalaisia ei tarvinnut muistuttaa. Uudet tuoteryhmät, kuten suklaapatukat tulivat kauppoihin vuonna 1952.

Vuosisadan alun ylellisyystuotteesta tuli rauhan aikana nopeasti arkinen nautintohetki. Vuoden 1955 alussa valmistui sadasmiljoonas Figarol-rasia.

Silja Koskimies: Hyvin pakattu – puoleksi myyty. Turun museokeskuksen vuosikirja Aboa (80) 2016.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Historia
  • Kulttuurihistoria

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    2. 2

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    3. 3

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    4. 4

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    5. 5

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    6. 6

      Suunnitteletko budjettimatkaa? Hintavertailu kertoo, missä on nyt edullista lomailla

    7. 7

      Sirkka Lekman on leikannut Linnanmäellä tuhansia siluetteja, mutta tänä kesänä vuosikymmenten työ päättyy – ”En halua, että minua pitää höpsähtäneenä talutella kulisseihin’

    8. 8

      Mies tunkeutui ikkunasta suihkussa olleen henkilön asuntoon Turussa – asukas juoksi hänet kiinni

    9. 9

      Vladimir Putin on kokenut koiraihminen, mutta aina hän ei käyttäydy vastuullisen koiranomistajan lailla – Putinin Konni päätyi luontonsa vastaisesti pelottelutehtäviin

    10. 10

      Kehäradan lipunmyynti on ajoittain ruuhkautunut Helsinki-Vantaalla – ”Oli säälittävää nähdä turhautuneet ulkomaalaiset ja kärsimättömät suomalaiset yhden lippuautomaatin edessä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    2. 2

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    3. 3

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    4. 4

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    5. 5

      Merkillinen välikohtaus Itämerellä ihmetyttää – se liittynee Venäjän lisääntyneeseen uhoon

    6. 6

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    7. 7

      Kolmen päivän katkaisuhoito ei riitä koko kesän jatkuneen tissuttelun lopettamiseen – tuntuu, että puolisoni on jätetty heitteille

    8. 8

      Lääkäri Pippa Laukka tyrmää epäilyn: ”Lankutuksella ei saa selän rasitusmurtumaa”

    9. 9

      Turvapaikan­hakijana Suomeen tullut lääkäri joutuu odottamaan vuosia, että saa harjoittaa ammattiaan – Kotouttamiseen sijoitettiin enemmän rahaa kuin koskaan, mutta näkyykö se käytännössä?

    10. 10

      Trump: Minulla on tarvittaessa ”täydelliset armahdusvaltuudet” – tutkijat kyseenalaistavat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    2. 2

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    3. 3

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    6. 6

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    9. 9

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    10. 10

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    11. Näytä lisää