Valikko
Kulttuuri    |   Taideteollisuus

Suuren maailman tapahtumat näkyivät turkulaisissa karkkipapereissa jo 1920-luvulla

Makeispakkausten kuvat pysyvät muistissa pitkään. Silja Koskimies dokumentoi kirjaansa Hellaksen, Huhtamäen Tehtaiden ja Ipnosin pakkauksia.

Kiss-kiss. Figarol. Pantteri.

Muistatteko miltä näitä herkkuja tuntuu pitää kädessä, avata ja herkutella?

Todennäköisesti kyllä. Makeiset ja niiden pakkaukset ovat historiankirjoituksessa jääneet vähälle huomiolle, vaikka ne ovat oleellinen osa yhteistä alitajuntaa.

Lapsena popsitun karkin maku jää kielen lisäksi syvälle aivopoimuihin. Sen voi maistaa elävästi mielessään vielä vuosi­kymmenien kuluttua. Yhtä hyvin muistaa pakkauksen kuvat ja kuviot sekä kääre­paperin ra­pinan ja sor­mituntuman.

Kirja Hyvin pakattu – puoleksi myyty dokumentoi Suomen länsirannikon makeiskääreiden ja -pakkauksien historiaa.

Silja Koskimiehen teos käy läpi turkulaisten Huhtamäen Tehtaiden, Ipnoksen ja Hellaksen pakkauksia 1920-luvulta 1950-luvulle.

”Halusin selvittää mitä makeis­pakkaukset voivat kertoa menneestä. Näkö­kulmani oli tutkia makeis­pakkauksia markkinoinnin välineenä”, kertoo Koskimies.

Vanhoilla makeispakkauksilla on uskolliset faninsa ja keräilijänsä, mutta Koskimies ei kuulu heihin. Alun perin hän lähti tekemään Turun yliopiston kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaineen pro gradu -työtä Leaf Oy:n Turun Museokeskukselle lahjoittamasta kokoelmasta.

Aineisto vei kuitenkin mukanaan.

”Olen tosi iloinen, että materiaali tuli eteeni. Työssä yhdistyivät minua kiinnostavat asiat, kuten mainonta, markkinointi, muotoilu ja arjen historia.”

Hänelle oli esimerkiksi yllätys, että jo 1920-luvulla käärepapereissa näkyy niin voimakkaasti kansainvälisyys ja aikansa supermuoti orientalismi.

Myös pyöreän suklaapasteijan art deco -tyylinen etiketti vuodelta 1924 teki vaikutuksen.

”Se oli rohkeaa visuaalista ilmaisua. Vastaava kuvakieli oli tuohon aikaan todella uutta.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Länsisuomalaisia karkkeja pakattiin noina vuosina suuren maailman suuriin asioihin. Esimerkiksi Hellas myi vuosina 1926–30 Auto-suklaata ja Ipnos 1930-luvulla Ilmantorjuntatykki-rasiaa.

On vaikea uskoa, että joku yhtiö toisi tänä päivänä markkinoille Tietokonetoffeeta tai Hornet-herkkua.

Koskimiehen kirja ei ole pelkästään kokoelma kuvia esteetikoille ja nostalgiannälkäisille. Siinä myös käsitellään kotimaisen tuotemerkkiajattelun kehitystä.

Vielä vuosisadan alussa makeistehtaat myivät tuotteitaan etupäässä irtokappaleina. Kartonki­pakkauksiin siirryttiin vähitellen. Tässä makeistehdas Hellas oli alan edelläkävijä. 1920-luvun alussa ani harvalla makeisrasialla oli oma tuotenimi. Hinnastossa tuotteen saattoi bongata kuvauksella ”nelikulmainen rasia, naisten kuvilla”.

Vuosikymmenen lopussa käytäntö rupesi muuttumaan. Tehtaiden liikemerkkien lisäksi pakkauksiin alettiin painaa värikuvia ja myyntituotteille rakennettiin identiteettejä antamalla niille nimiä.

Myös markki­nointikeinot kehittyivät. Esimerkiksi Vaasan Jaakoon yskämälli -rasian takakanteen kirjoitettiin saatesanat Pohjanmaan murteella.

1930-luvulle tultaessa ma­keisia myytiin aiempaa enemmän valmiissa pakkauksissa.

”Näin kauppias vältti mittatappiot ja säästi aikaa, kun ei tarvinnut enää mitata, punnita ja pakata”, kirjoittaa Koskimies.

Hyvin pakattu – puoleksi myyty -kirjan kiehtovinta visuaalista aineistoa ovat Ipnoksen kekseliäät ja leikkisät pahvipakkaukset.

Marja Vuorelaisen suunnittelemiin pakkauksiin herkkuja pakattiin muun muassa banaanin ja talon muotoisiin rasioihin.

Vuorelaisen kädenjälkeä nähdään yhä Budapest-konvehdin käärepaperissa. Suklaa tuli markkinoille vuonna 1936.

Entä keitä muita ihmisiä oli pakkausten takana? Tietoa on niukasti, mutta Koski­mies löysi vastauksia Suomen elinkeinoelämän keskusarkistosta.

Henkilökorttien mukaan Hellaksen pakkaussuunnittelusta vastasivat muun muassa Sirkka Salmi-Ahola, Kirsti Joutsi-Laine, Valma Hakanen ja Maila Loukamo.

Sota-aika oli kovaa, mutta myös luovaa aikaa makeistehtaille. Vuoden 1943 puolivälissä kansanhuoltoministeriö käänsi sokerihanat kiinni, ja makeisten valmistui loppui.

Oli keksittävä korvaavia tuotteita. Hellaksella alettiin tuottaa RaNa-tuotteita eli ravinto- ja nautintoaineita. Esimerkiksi kuivatuista porkkanoista valmistettiin sakariinilla maustettuja Namimuruja.

”RaNa-tuotteissa näkyi selvästi askel markki­nointiajattelun läpilyöntiin: miten tuotekehitystä tehdään sen mukaan, minkä ajatellaan käyvän kaupaksi”, sanoo Koskimies.

Kun suuri osa pula-ajan tuotteista oli erilaisia kastikejauheita, oli myyvempää painaa pakkaukseen kuva valmiista lopputuotteesta kuin kasasta jauhoa.

”Pakkaussuunnittelu kehittyi osaksi tuotesuunnittelua. Kun resurssit olivat rajallisia, ihmisistä tuli luovia.”

Ennakkoluulotonta oli myös lehti-ilmoittelu. Vaikka myytäviä makeisia ei ollut, lehteen laitettiin mainoksia, joissa muistutettiin tuotteista:

”Kunhan kauppareitit tulevaisuudessa aukeavat siirtomaa­tavaroillekin, ilmestyvät Hellaksen suklaat ja makeiset jälleen markkinoille.”

Makean­nälkäisiä suomalaisia ei tarvinnut muistuttaa. Uudet tuoteryhmät, kuten suklaapatukat tulivat kauppoihin vuonna 1952.

Vuosisadan alun ylellisyystuotteesta tuli rauhan aikana nopeasti arkinen nautintohetki. Vuoden 1955 alussa valmistui sadasmiljoonas Figarol-rasia.

Silja Koskimies: Hyvin pakattu – puoleksi myyty. Turun museokeskuksen vuosikirja Aboa (80) 2016.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Historia
  • Kulttuurihistoria

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Junaan jääneillä löytötavaroilla tehdään armotonta bisnestä

    2. 2

      Atte Jääskeläinen vihjaa HS:n haastattelussa, että Yle voi irtautua Julkisen sanan neuvostosta

    3. 3

      Sipilän keskusta on vajonnut takaisin lähes kannatuksensa lähtökuoppaan – Mitä tapahtui?

    4. 4

      Porvoossa harvinainen nujakka: Venekuntien satamatappelu johti törmäykseen merellä ja takaa-ajoon Porvoonjoen suulla

    5. 5

      Älä varaa lentoja liian aikaisin, aseta verkkoselain ”salattuun” tilaan – näin löydät halvat lentoliput verkosta

    6. 6

      Älykäs, kunnianhimoinen, näsäviisas ja peluri – Ylen Atte Jääskeläinen on jääräpää, joka haluaa kertoa, miten asiat oikeasti ovat

    7. 7

      Putinin ja Trumpin kaltaiset mafiaveljet voittavat, kun kukaan ei enää usko mihinkään

    8. 8

      ”Jos voisin palata tällä tiedolla nuoreksi” – Sami Jauhojärvi ja Hanna-Maria Seppälä kertovat, miksi ikä ei ole urheilijalle vain numero

    9. 9

      Jussi Halla-aho haluaa unohtaa unohdetun kansan – minkä puolueen johtoon hän oikein pyrkii?

    10. 10

      Syy jätevesien päätymiselle Munkkiniemen rantavesiin selvisi: Kilotolkulla rasvaa valutettu viemäriin – nyt selvitetään, mistä rasva on peräisin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Älä varaa lentoja liian aikaisin, aseta verkkoselain ”salattuun” tilaan – näin löydät halvat lentoliput verkosta

    2. 2

      Syy jätevesien päätymiselle Munkkiniemen rantavesiin selvisi: Kilotolkulla rasvaa valutettu viemäriin – nyt selvitetään, mistä rasva on peräisin

    3. 3

      Poliisi vahvistaa: Mies pakeni poliisia 20 tonnin kuormaajalla ja syöksyi sillalta alas Lahdessa – kuormaaja oli varastettu

    4. 4

      Junaan jääneillä löytötavaroilla tehdään armotonta bisnestä

    5. 5

      Aki Kaurismäki selitti suomalaisia sanontoja brittilehdelle: ”Brexit-propagandaa levittäneet katosivat kuin pieru Saharaan”

    6. 6

      Porvoossa harvinainen nujakka: Venekuntien satamatappelu johti törmäykseen merellä ja takaa-ajoon Porvoonjoen suulla

    7. 7

      Mitä on pikaruoka ilman lihaa? HS testasi ”sipsikaljavegaanin” kanssa Fafa’sin, Hesburgerin ja Kotipizzan vegaanimätöt

    8. 8

      Suomeen paennut nigerialaisnainen kertoo poikajoukon polttaneen hänen tyttöystävänsä hengiltä – veivätkö tulkkausongelmat turvapaikan?

    9. 9

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    10. 10

      Atte Jääskeläinen vihjaa HS:n haastattelussa, että Yle voi irtautua Julkisen sanan neuvostosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    2. 2

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    5. 5

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    6. 6

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    7. 7

      Älä varaa lentoja liian aikaisin, aseta verkkoselain ”salattuun” tilaan – näin löydät halvat lentoliput verkosta

    8. 8

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    9. 9

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    10. 10

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    11. Näytä lisää