Valikko
Kulttuuri    |   Taideteollisuus

Suuren maailman tapahtumat näkyivät turkulaisissa karkkipapereissa jo 1920-luvulla

Makeispakkausten kuvat pysyvät muistissa pitkään. Silja Koskimies dokumentoi kirjaansa Hellaksen, Huhtamäen Tehtaiden ja Ipnosin pakkauksia.

Kiss-kiss. Figarol. Pantteri.

Muistatteko miltä näitä herkkuja tuntuu pitää kädessä, avata ja herkutella?

Todennäköisesti kyllä. Makeiset ja niiden pakkaukset ovat historiankirjoituksessa jääneet vähälle huomiolle, vaikka ne ovat oleellinen osa yhteistä alitajuntaa.

Lapsena popsitun karkin maku jää kielen lisäksi syvälle aivopoimuihin. Sen voi maistaa elävästi mielessään vielä vuosi­kymmenien kuluttua. Yhtä hyvin muistaa pakkauksen kuvat ja kuviot sekä kääre­paperin ra­pinan ja sor­mituntuman.

Kirja Hyvin pakattu – puoleksi myyty dokumentoi Suomen länsirannikon makeiskääreiden ja -pakkauksien historiaa.

Silja Koskimiehen teos käy läpi turkulaisten Huhtamäen Tehtaiden, Ipnoksen ja Hellaksen pakkauksia 1920-luvulta 1950-luvulle.

”Halusin selvittää mitä makeis­pakkaukset voivat kertoa menneestä. Näkö­kulmani oli tutkia makeis­pakkauksia markkinoinnin välineenä”, kertoo Koskimies.

Vanhoilla makeispakkauksilla on uskolliset faninsa ja keräilijänsä, mutta Koskimies ei kuulu heihin. Alun perin hän lähti tekemään Turun yliopiston kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaineen pro gradu -työtä Leaf Oy:n Turun Museokeskukselle lahjoittamasta kokoelmasta.

Aineisto vei kuitenkin mukanaan.

”Olen tosi iloinen, että materiaali tuli eteeni. Työssä yhdistyivät minua kiinnostavat asiat, kuten mainonta, markkinointi, muotoilu ja arjen historia.”

Hänelle oli esimerkiksi yllätys, että jo 1920-luvulla käärepapereissa näkyy niin voimakkaasti kansainvälisyys ja aikansa supermuoti orientalismi.

Myös pyöreän suklaapasteijan art deco -tyylinen etiketti vuodelta 1924 teki vaikutuksen.

”Se oli rohkeaa visuaalista ilmaisua. Vastaava kuvakieli oli tuohon aikaan todella uutta.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Länsisuomalaisia karkkeja pakattiin noina vuosina suuren maailman suuriin asioihin. Esimerkiksi Hellas myi vuosina 1926–30 Auto-suklaata ja Ipnos 1930-luvulla Ilmantorjuntatykki-rasiaa.

On vaikea uskoa, että joku yhtiö toisi tänä päivänä markkinoille Tietokonetoffeeta tai Hornet-herkkua.

Koskimiehen kirja ei ole pelkästään kokoelma kuvia esteetikoille ja nostalgiannälkäisille. Siinä myös käsitellään kotimaisen tuotemerkkiajattelun kehitystä.

Vielä vuosisadan alussa makeistehtaat myivät tuotteitaan etupäässä irtokappaleina. Kartonki­pakkauksiin siirryttiin vähitellen. Tässä makeistehdas Hellas oli alan edelläkävijä. 1920-luvun alussa ani harvalla makeisrasialla oli oma tuotenimi. Hinnastossa tuotteen saattoi bongata kuvauksella ”nelikulmainen rasia, naisten kuvilla”.

Vuosikymmenen lopussa käytäntö rupesi muuttumaan. Tehtaiden liikemerkkien lisäksi pakkauksiin alettiin painaa värikuvia ja myyntituotteille rakennettiin identiteettejä antamalla niille nimiä.

Myös markki­nointikeinot kehittyivät. Esimerkiksi Vaasan Jaakoon yskämälli -rasian takakanteen kirjoitettiin saatesanat Pohjanmaan murteella.

1930-luvulle tultaessa ma­keisia myytiin aiempaa enemmän valmiissa pakkauksissa.

”Näin kauppias vältti mittatappiot ja säästi aikaa, kun ei tarvinnut enää mitata, punnita ja pakata”, kirjoittaa Koskimies.

Hyvin pakattu – puoleksi myyty -kirjan kiehtovinta visuaalista aineistoa ovat Ipnoksen kekseliäät ja leikkisät pahvipakkaukset.

Marja Vuorelaisen suunnittelemiin pakkauksiin herkkuja pakattiin muun muassa banaanin ja talon muotoisiin rasioihin.

Vuorelaisen kädenjälkeä nähdään yhä Budapest-konvehdin käärepaperissa. Suklaa tuli markkinoille vuonna 1936.

Entä keitä muita ihmisiä oli pakkausten takana? Tietoa on niukasti, mutta Koski­mies löysi vastauksia Suomen elinkeinoelämän keskusarkistosta.

Henkilökorttien mukaan Hellaksen pakkaussuunnittelusta vastasivat muun muassa Sirkka Salmi-Ahola, Kirsti Joutsi-Laine, Valma Hakanen ja Maila Loukamo.

Sota-aika oli kovaa, mutta myös luovaa aikaa makeistehtaille. Vuoden 1943 puolivälissä kansanhuoltoministeriö käänsi sokerihanat kiinni, ja makeisten valmistui loppui.

Oli keksittävä korvaavia tuotteita. Hellaksella alettiin tuottaa RaNa-tuotteita eli ravinto- ja nautintoaineita. Esimerkiksi kuivatuista porkkanoista valmistettiin sakariinilla maustettuja Namimuruja.

”RaNa-tuotteissa näkyi selvästi askel markki­nointiajattelun läpilyöntiin: miten tuotekehitystä tehdään sen mukaan, minkä ajatellaan käyvän kaupaksi”, sanoo Koskimies.

Kun suuri osa pula-ajan tuotteista oli erilaisia kastikejauheita, oli myyvempää painaa pakkaukseen kuva valmiista lopputuotteesta kuin kasasta jauhoa.

”Pakkaussuunnittelu kehittyi osaksi tuotesuunnittelua. Kun resurssit olivat rajallisia, ihmisistä tuli luovia.”

Ennakkoluulotonta oli myös lehti-ilmoittelu. Vaikka myytäviä makeisia ei ollut, lehteen laitettiin mainoksia, joissa muistutettiin tuotteista:

”Kunhan kauppareitit tulevaisuudessa aukeavat siirtomaa­tavaroillekin, ilmestyvät Hellaksen suklaat ja makeiset jälleen markkinoille.”

Makean­nälkäisiä suomalaisia ei tarvinnut muistuttaa. Uudet tuoteryhmät, kuten suklaapatukat tulivat kauppoihin vuonna 1952.

Vuosisadan alun ylellisyystuotteesta tuli rauhan aikana nopeasti arkinen nautintohetki. Vuoden 1955 alussa valmistui sadasmiljoonas Figarol-rasia.

Silja Koskimies: Hyvin pakattu – puoleksi myyty. Turun museokeskuksen vuosikirja Aboa (80) 2016.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Historia
  • Kulttuurihistoria
Kulttuurin uutiskirje

Kerran viikossa saapuva HS:n kulttuuriuutiskirje kokoaa yhteen sähköpostiin parhaat kulttuurijutut viikon varrelta sekä viikonlopun kiinnostavimmat kulttuuritärpit.

Uutiskirje on ilmainen.

Katso esimerkki uutiskirjeestä tästä.


Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kela rankaisi ystävääni vanhemman menettämisestä

    2. 2

      Näin upeina et ole koskaan nähnyt Signe Branderin ja muiden Helsinki-kuvaajien otoksia – tästä päivästä lähtien huippulaatuisia kuvia saa käyttää vapaasti

    3. 3

      Hallitus jakaa lisää rahaa tutkimukseen, mutta ei saanut leikattua yritystukia – työttömyystuki heikkenee, jos ei käy töissä tai työllistämis­ohjelmissa

    4. 4

      Kolmen tunnin juhlarahakohu – suomalaisten päivittäisen pöyristymisen tarve synnyttää merkityksettömiä mikroskandaaleja

    5. 5

      USA:n ulkopolitiikalle ei löydy johtajaa – ulkoministeri Tillersonia kutsutaan nimellä ”Yksin kotona”

    6. 6

      Kävely on hyväksi aivoille, koska se pumppaa verta päähän – pyöräilyllä ei ole samaa vaikutusta

    7. 7

      Kehysriihen lopputulos vaikuttaa monen etuuksiin – Nämä ovat hallituksen tärkeimmät päätökset

    8. 8

      Suomen ongelmat jatkuvat välipäätösten jälkeenkin – suuria työpoliittisia päätöksiä Sipilän hallitus ei uskaltanut tehdä

    9. 9

      Uuden asunnon arvo voi nousta käytettyä hitaammin – näin vältät sudenkuopat vastavalmistunutta asuntoa harkitessasi

    10. 10

      Särkänniemi avaa Suomen nopeimman ja korkeimman vuoristoradan – hinta kahdeksan miljoonaa euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      Ministeriö vetää takaisin punavankien teloitusta esittävän juhlarahan – Orpo pahoittelee: ”En kiinnittänyt riittävää huomiota asetuksen visuaaliseen suunnitelmaan”

    3. 3

      Munkkiniemessä ei jaettu postia liki kahteen viikkoon, mutta Posti väitti kaiken olevan kunnossa – Nyt ääni muuttui kellossa: ”Nöyrimmät pahoittelut asiakkaille”

    4. 4

      Kätilöopisto on sairastuttanut kymmeniä ihmisiä, kertovat kätilöt – migreenikohtauksia, ihottumaa, astmaa, jatkuva elohiiri raajoissa

    5. 5

      Juhlarahakohu meemeinä: Rahapajan versiossa teloitetaan vankeja, internet kehitteli heti vaihtoehtoisia ”juhlavuoden” aiheita

    6. 6

      Asumistukeen leikkauksia, ministereitä kolme lisää – HSTV:n suora lähetys hallituksen tiedotustilaisuudesta juuri nyt

    7. 7

      Kielletyn sisällissotakolikon suunnittelija ja tilaaja puolustavat työtä: ”Kansakunnan sivistyneisyys punnitaan sillä, kuinka se pystyy käsittelemään omaa historiaansa”

    8. 8

      Kaksi eläkeläistä ja suojana 12 poliisia – saksalaispariskunta antoi oikeistopopulismille kasvot, eivätkä kaikki pitäneet siitä

    9. 9

      Kolmen tunnin juhlarahakohu – suomalaisten päivittäisen pöyristymisen tarve synnyttää merkityksettömiä mikroskandaaleja

    10. 10

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    2. 2

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    3. 3

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    4. 4

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    5. 5

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    6. 6

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää