Valikko
Kulttuuri

Jaksaisitko katsoa tuntikaupalla videotaidetta? Kiasman uusi jättinäyttely esittelee internetissä syntyneen taiteilijan sekä 34 muuta nettiaikakauden nykytaiteen huippua

Ars17-näyttely keskittyy nettiaikakauden taiteeseen. HS haastatteli näyttelyn taiteilijoita – myös internetissä syntynyttä Yung Jakea, jota sai haastatella vain tekstiviestitse.

Puhelin värisee viestin merkiksi. ”Tavallaan se on tonkimista”

Puhelin värisee uudestaan. ”Joko internetissä tai muistissa tai romuliikkeissä metallin perässä”

Olen kysynyt Kiasman Ars-näyttelyn taiteilijalta, Yung Jakelta, hänen työskentely­tavastaan. Yung Jake väittää syntyneensä internetissä vuonna 2011. Hän päivystää kyllä kiltisti teostensa vieressä Kiasman viidennessä kerroksessa, mutta haastattelun hän suostuu tekemään vain tekstiviestitse.

Hänen teoskokonaisuuteensa kuuluu muun muassa valtava ­iPhonen näyttö, kotikutoinen räppivideo ja maalauksia, joissa esiintyy muun muassa Jake the Dog -animaatiokoira.

Google kertoo, että oikeasti Yung Jaken nimi on Jake Patterson ja hän on syntynyt Bridgehamptonissa New Yorkissa vuonna 1990. Syntymävuosi 2011 tulee siitä, että silloin hän teki ensimmäisen teoksensa Yung Jake -nimellä, hän tekstaa.

Samassa tilassa tekstailu tuntuu liian oudolta, joten on pakko jatkaa näyttelykierrosta.

Kiasman odotettu Ars17-näyttely avautuu yleisölle perjantaina.

”Halusimme tuoda Kiasmaan esille millenniaalisukupolven ja netin keksimisen jälkeinen taiteen”, sanoo Kiasman johtaja Leevi Haapala.

Näyttely on Haapalan suurprojekti, jonka tekeminen alkoi heti, kun hänet oli nimitetty Kiasman johtajaksi keväällä 2015.

Taiteilijoita on mukana 35, ja he ovat kotoisin 13 eri maasta. Suurin osa heistä on aloittanut työskentelynsä vasta nettiaikakaudella, ja osa heistä ei Yung Jaken tavoin ole koskaan elänyt maailmassa ilman internetiä.

Mukaan on saatu Hito Steyerlin ja Ryan Trecartinin kaltaisia taiteilijoita, joiden uusia teoksia nähdäkseen on tähän saakka pitänyt matkustaa ulkomaille.


Ja digitaaliseltahan se näyttää: Kiasman kaikki viisi kerrosta ovat täynnä näyttöjä, kaapeleita ja pikseleitä. Eri tavoin videota hyödyntää noin puolet näyttelyn teoksista. Jos ne haluaisi katsoa kaikki alusta loppuun, saisi museossa viettää alustavan arvion mukaan 5,4 tuntia – ja siihen muut teokset vielä päälle.

Kaikkea ei kuitenkaan ole pakko katsoa kerralla. Leevi Haapala suosittelee valikoimista: Kiasma on tehnyt näyttelyyn verkko-oppaan, jonka avulla näyttelykäyntinsä voi suunnitella etu­käteen.

Erääseen termiin törmää näyttelyssä ja sen katalogissa kerta toisensa jälkeen. Mitä on post-internet-taide, jonka ympärille Kiasman Ars-näyttely on rakennettu?

Yksinkertaisimmillaan kyse on ajatuksesta, että kaikille elämän osa-alueille levittäytynyt digiteknologia on muokannut sekä elämää että sen myötä taidetta. Siinä missä internet-taidetta tehtiin verkossa, post-internet-taide viittaa taiteeseen, joka on internetin ja digitaalisuuden muovaamaa, vaikka se saisikin maalauksen, veistoksen, valokuvan tai muun perinteisen taideteoksen muodon. Digitaalisuus vaikuttaa taustalla, mutta kaikkeen.

Lisäksi moni nuorempi taiteilija suosii niin sanottua post-internet-estetiikkaa, joka yhdistää esimerkiksi tuotemerkkejä ja yritysesite-estetiikkaa, emoji-merkkejä, pastellivärejä, luonnon­tieteistä tuttuja elementtejä ja varhaista tietokone­grafiikkaa gif-animaatioineen ja vanhahtavine fontteineen. Netistä tongittuja elementtejä, kuten Yung Jakella.

Ennen Kiasmaa post-internet-taiteeseen pureutui muun muassa viimevuotinen Berliinin biennaali.

Mutta vaikka museon väki post-internet-termiä viljeleekin, älä yritä keskustella siitä näyttelyn taiteilijoiden kanssa.

”Älä käytä sitä termiä minun yhteydessäni”, pyytää ruotsalainen Ilja Karilampi (s. 1983), joka on tehnyt Kiasman ylimmän kerroksen akvaariotilaan yökerhomaisen installaation uv-maalilla maalattuine graffiteineen. ”Minulle post-internet on kuin…” hän sanoo, hakee sanoja ja tekee sitten käsieleen, kuin ampuisi itseään ohimoon.

”Kuka taiteilija muka ei käytä internetiä? Kuka ihminen ei käytä internetiä?” Karilampi paasaa ja kuulostaa aidosti vähän tuohtuneelta.


Hiukan samoilla linjoilla on näyttelyyn Selvitytyjät-tositelevisio­sarjasta inspiroituneen ja Kiasman maisemissa pelattavan 3d-videopelin tehnyt Reija Meriläinen (s. 1987).

”Netti on ehdottomasti tosi iso osa minun elämääni, mutta se on tosi iso osa kaikkien muidenkin elämää”, hän sanoo.

Lauantaina Kiasmassa järjestetään paneelikeskustelu otsikolla ”Olisitko taiteilija ilman nettiä?”. Kysymys on Meriläisen mielestä hassu.

”Mutta jos kysymys olisi, että tekisinkö minä tällaista taidetta ilman internetiä, vastaus on ’en’”, hän myöntää.


Kerrosta ylempää löytyy brittiläinen Ed Atkins (s. 1982), jota pidetään yhtenä taiteen nuorista kärkinimistä. Kiasmassa häneltä on esillä kaksi teosta, jotka vievät lähes kokonaisen kerroksen.

Ribbons-nimisessä videoinstallaatiossa Atkinsin tietokone­ohjelmoitu, alaston ja bodattu nettiavatar Dave polttaa tupakkaa ja laulaa sentimentaalisesti Randy Newmanin kappaletta. Pienemmässä Counting-teos­parissa Daven irtileikattu pää kopsahtelee ja tussahtelee hypnoottisesti portaita alas. Dave-hahmon Atkins osti netistä 500 dollarilla ja ohjelmoi siihen omat kasvonilmeensä.

Yleensä tietokoneanimaatiota käytetään fantasioiden toteuttamiseen: kun elokuvaan pitää saada tuhansien örkkien armeija tai fysiikan lait kumoava action-kohtaus. Atkins käyttää tieto­koneanimaatiota toisin: banaalien, yli-intiimien tai tylsien ­asioiden kuvaamiseen, mutta herkullisella tavalla.

Teokset syntyvät istumalla kuukausikaupalla yksin tieto­koneen ääressä, Atkins kertoo iloisesti.

Post-internet-taide merkitsee hänelle ”kaikkea ja ei mitään”, hän sanoo. Taidesuuntauksia yritetään aina tunnistaa ja nimetä, mutta harva taiteilija kokee olevansa osa ilmiötä.


Atkinsin mukaan hänen teoksissaan voi nähdä liiasta netissä roikkumisesta syntyvää misantropiaa, trollauksen synnyttämää hysteriaa ja netissä itsensä esittämisen kulttuurin seurauksia. Toisaalta hänen mielestään teoksissa ei nykyaikaisesta esitys­tavastaan huolimatta niinkään ole kyse nettiajan ilmiöistä vaan ihmisyydestä.

Sitä korostaa myös Leevi Haapala. ”Näyttelyssä digitaalisuutta ei lähestytä teknologia edellä, vaan inhimillisistä lähtökohdista, erilaisten tapojen, tunteiden, halujen ja yhteisöjen kautta”, Haapala sanoo.

Mutta toiset meistä elävät elämää voimakkaammin älypuhelimensa kautta.

Tekstiviestihaastattelu jatkuu samalla, kun kierrän museota. Kun näen Yung Jaken Kiasman kahvilassa, hän ei nosta katsettaan puhelimesta. Haluaisiko hän vielä lisätä jotain, tekstaan.

”Seuraa minua instassa twitterissä youtubessa facebookissa ja snapissa”, tulee vastausviesti.


Ars17 Kiasmassa 31.3.2017–14.1.2018. Oikaisu 3.4.2017 klo 15.15: Kiasman näyttelyssä ei ole videotaidetta 60 vaan 5,4 tunnin verran.

Tausta

Nämä Arsit muistetaan


 Kansainvälisen taiteen Ars-näyttelyt perustettiin kylmän sodan aikana, kun pelättiin Suomen joutuvan kulttuurityhjiöön. Ulkomaille oli vaikeaa matkustaa eikä taidelehtiä juuri ollut.

 Ensimmäinen Ars järjestettiin 1961. Se toi Helsinkiin esimerkiksi Alberto Burrin, Jean Dubuffet’n ja Victor Vasarelyn teoksia.

 Ars69 esitteli minimalismia ja kineettistä taidetta, mutta eniten keskustelua herätti Edward Kienholzin ”bordellihuone” Roxyn luona. Ars74 puolestaan keskittyi realismiin ja esitteli suomalaisille Francis Baconin ja Yves Kleinin taidetta.

 Ars83 oli yleisömenestys, ja sen nimekäs taiteilijakaarti noteerattiin myös kansainvälisesti. Yleisölle esiteltiin videotaidetta ja performanssia. Teoksia oli esillä muun muassa Marina Abramoviciltä, Georg Baselitzilta, Donald Juddilta, Richard Serralta ja Cy Twomblyltä.

 Monille Ars95-näyttelystä jäi mieleen lähinnä Henrik Plenge Jakobsenin pienen taidekohun aiheuttanut aidsinvastainen teos, jossa vatkattiin verta ja spermaa.

 Ars01 Ars siirtyi Kiasmaan. Ars01:ssä ja Ars 06:ssa näkyi, ettei Suomen koettu enää olevan niin syrjässä nykytaiteen maailmasta. Näyttelyillä ei pyritty enää esittelemään koko kansainvälisen nykytaiteen kirjoa.

 Ars11 keskittyi Afrikassa tehtyyn ja Afrikkaa käsittelevään nykytaiteeseen.

 Perjantaina avautuva digiteemainen Ars17 on historian yhdeksäs.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Taide
  • Näyttelyt
  • Nykytaide

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Viisi kuoli sähköiskuun uima-altaassa vesipuistossa Turkissa – kolme kuolleista lapsia

    2. 2

      Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole

    3. 3

      Vain 11 prosenttia synnyttää ilman kipulääkkeitä – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    4. 4

      Miksi amerikkalaiset pelkäävät alastomuutta, mutta suomalaiset eivät? ”Tässä suhteessa emme ole kauhean kaukana muslimimaista”

    5. 5

      Viranomaiset selvittävät Suomessa trendilelu fidget spinnerin turvallisuutta – sormihyrriä markkinoidaan aikuisille mutta myydään lapsille

    6. 6

      Helsinkiläiset lähtivät joukolla juhannusuinnille kaupungin keskustaan – Kauppatorin Altaalle kymmenien metrien jono

    7. 7

      HSTV:n 16 tuntia kestävä suora lähetys Enontekiön yöttömästä yöstä käynnissä: ”Kyllähän siellä luontoa näkyy. Ei juurikaan trafiikkia”

    8. 8

      Vietätkö juhannusta Helsingissä? Tässä kattava lista menovinkkejä

    9. 9

      Helmut Kohlin hautajaisista kehkeytyi kiusallinen draama Saksassa – entisen liittokanslerin leski ei halua puhujaksi Angela Merkeliä vaan EU:n hylkimän Unkarin pääministerin

    10. 10

      Presidentinvaalit hävinnyt Mannerheim pakeni kahvilayrittäjäksi Hankoon – Tällainen pikkutarkan omistajan kahvila oli ja on

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vain 11 prosenttia synnyttää ilman kipulääkkeitä – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Miksi amerikkalaiset pelkäävät alastomuutta, mutta suomalaiset eivät? ”Tässä suhteessa emme ole kauhean kaukana muslimimaista”

    4. 4

      Lauri Markkasen suuri ilta kääntyi draamaksi – Minnesota Timberwolves varasi, kaupattiin kuitenkin heti Chicago Bullsiin

    5. 5

      Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole

    6. 6

      Suomi on alkoholipolitiikaltaan jo nyt ”varoittava esimerkki” Pohjoismaissa – ruotsalaisasiantuntijan on mahdoton ymmärtää hallituksen lakiuudistus­kaavailua

    7. 7

      Espoolaisnuoret varastivat 14-vuotiaan repusta avaimet ja tunkeutuivat tyhjään kotiin – asunnossa riehuttiin ja tietokone murskattiin kirveellä

    8. 8

      Tunteet voittivat järjen ja 51 vuoden ikäeron, kun Erika ja Danny löysivät toisensa – ”Aina tämä elämä ei mene niin kuin olisi itse käsikirjoittanut”

    9. 9

      Teemu Selänne korotettiin Suomessa sankariksi, jota ei voi kritisoida ja joka voi sanoa olevansa ”hauskalla tavalla sovinisti”

    10. 10

      Presidentinvaalit hävinnyt Mannerheim pakeni kahvilayrittäjäksi Hankoon – Tällainen pikkutarkan omistajan kahvila oli ja on

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kullervo Hynysen keksintö saattaa mullistaa syövän, Alzheimerin ja Parkinsonin taudin hoidon – fyysikon löytöjä on verrattu penisilliinin ja röntgenkuvauksen keksimiseen

    2. 2

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    3. 3

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    4. 4

      Masennus ei ole vain sitä, että maataan sängyssä – me masentuneet koemme syyllisyyttä

    5. 5

      Joonas Tolvanen opiskeli Shaolin-soturimunkkien koulussa – nyt hän on lääkäri Kuopiossa, eikä suosittele Kiinan kung-fu-opintoja kenellekään

    6. 6

      Näin kasvatat hyväkäytöksisen lapsen – Ranskassa jokainen lapsi osaa tervehtiä kohteliaasti

    7. 7

      Kerrostalotyömaan tulipalo työllisti palokuntaa myöhään yöhön Pohjois-Helsingissä – poliisi teki kaasupulloja vaarattomiksi ampumalla

    8. 8

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    9. 9

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    10. 10

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    11. Näytä lisää