Kulttuuri

Yllättävät tilastot osoittavat: Klassinen musiikki vetää yleisöä enemmän kuin jalkapallo – niin mahtimaassa Saksassa kuin lilliputti-Suomessa

Tilasto on niin kuin se luetaan, mutta klassisissa konserteissa käy enemmän väkeä kuin Saksan Bundesliigassa ja Veikkausliigassa

Miten jalkapalloa voisi kehittää, jotta laji voisi yltää klassisen musiikin suosioon? Tätä voi kysyä ainakin Saksassa ja Suomessa tuoreiden tilastojen mukaan.

Saksan orkesteriyhdistys Deutsche Orchestervereinigung sai lehdistötiedotteensa kohonneista kävijäluvuista läpi saksalaismediassa tehokkaalla vertailulla: klassiset konsertti- ja oopperaesitykset konserttisaleissa, oopperataloissa ja festivaaleilla keräsivät viime vuonna 18, 2 miljoonaa kävijää eli 40 prosenttia enemmän kuin Bundesliigan pääsarja, joka sai tyytyä 13, 2 miljoonaan kävijään. Asiasta ovat kertoneet esimerkiksi Berliner Morgenpost ja Der Standard.

Saavutus on huima, sillä useimpiin konsertti- ja oopperataloihin mahtuu kerrallaan useimmiten korkeintaan muutamia tuhansia kuulijoita, kun vaikkapa Bayern Münchenin peleihin Allianz Arenalla voi mahtua kerralla jopa 75 000 katsojaa.

Ja silti klassinen musiikki voitti.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Vertailimme vain parhaita: ammattiorkestereita ja Bundesliigan pääsarjaa”, Deutsche Orchestervereinigungin lehdistöpäällikkö Uli Müller selittää puhelimitse Berliinistä.

”Saksassa on väitetty, että klassisen musiikin yleisö vanhenee ja taidemuoto kuolee, mutta tilastojen mukaan se on täydellinen väärinkäsitys. Viime vuosina konserttien määrä on noussut, yleisömäärä on noussut ja yleisö on myös nuorentunut. Tässä ovat auttaneet myös orkesterien koululais- ja nuorisoprojektit.”

Tilastot ovat toki niin kuin ne luetaan. Mukana ei ole Bundesliigan tv-lähetyksiä, jotka keräävät Saksassa paljon väkeä – joskin myös konserttien ja oopperoiden tv-lähetykset saattavat olla hyvin suosittuja.

On myös muistettava, että Bundesliigan pääsarjassa pelaa 18 joukkuetta, kun merkittäviä saksalaisia sinfonia-, ooppera- ja kamariorkestereita on pitkälti toistasataa.

Entä Suomessa? Klassisen musiikin ylivoima on ilmeistä täälläkin.

Jo pelkkiin klassisen musiikin orkesterikonsertteihin ja Kansallisoopperan esityksiin mennään tuoreen tilaston mukaan yli kaksi kertaa useammin kuin Veikkausliigan jalkapallomatseihin, eikä näihin lukuihin ole vielä laskettu esimerkiksi festivaaleja ja kamarimusiikkikonsertteja.

”Orkesterit tekivät jälleen kävijäennätyksen: yli 1,3 miljoonaa konserttikäyntiä vuodessa”, Suomen sinfoniaorkesterit ry:n toiminnanjohtaja Aila Sauramo hehkuttaa. Ulkomaankiertueilla suomalaisorkesterit saivat yli 130 000 kuulijaa, joten pelkästään kotimassa luku olisi vajaa 1,2 miljoonaa kuulijaa.

Luku kaunistuu kovasti, kun festivaalitilastoja keräävän Finland Festivalsin toiminnanjohtaja Kai Amberla arvioi, että festivaalien klassisen musiikin tarjonnan nauttijoita oli viime vuonna noin 270 000 kuulijaa ilman Juhlaviikkoja, mutta klassiset ilmaiskonsertit mukaan lukien.

Kun tähän lisätään resitaalit, festivaalien ulkopuoliset kamarimusiikkikonsertit ja kuorokonsertit, mennään heittämällä yli 1,5 miljoonan kävijän.

Samaan aikaan Veikkausliigan jalkapallopeleihin saatiin vähän yli puoli miljoonaa kävijää, joskin tätäkin lukua voi kaunistaa. Palloliiton tiedottajan Mikael Erävuoren mukaan jalkapallopeleissä kävi viime vuonna ehkä 800 000 – 900 000 kävijää, jos mukaan laskettaisiin ihan kaikki matsit maaotteluista, naisten jalkapallosta ja alasarjoista lähtien.

Suomessa tämä ei ehkä yllätä yhtä paljon kuin Saksassa. Suomalainen klassinen musiikki on maailmalla ylistettyä, mutta suomalainen jalkapallo on kaukana maailman kärjestä.

”Ydin on se, että klassinen musiikki on tavallisen kansan suuressa suosiossa ympäri Suomea, joten elitismipuheet ovat täysin vanhentuneita”, Sinfoniaorkesterit ry:n toiminnanjohtaja Sauramo sanoo.

”Olen juuri Kemissä, jossa konserttisali tulee täyteen, kun viulisti Elina Vähälä soittaa solistina ja ohjelmistossa on moderniakin musiikkia. Ei täällä eikä missään muuallakaan Suomessa ole mitään minkkimuuria, vaan ihmiset juovat väliajalla kahvia pahvimukeista ja syövät pullapitkoa”, Sauramo sanoo.

Vastakkainasettelu on kaikkien mielestä turhaa: orkesterit kannustavat yleisöjä myös hyviin matseihin. Ja jalkapalloliiton tiedottaja toivoo luonnollisesti mahdollisimman paljon kävijöitä kaikkiin kulttuuri- ja urheilutapahtumiin.

Vastakkainasettelu on turhaa myös siksi, että jalkapallo voi nousta taiteen tasolle huippupeleissä ja lajeilla on muitakin yhteyksiä. Tässä muutamia ilmeisimpiä.

Tilaisuuden kesto: kaksi kertaa 45 minuuttia ja puoliaika

Jalkapalloa pelataan tunnetusti kaksi 45 minuutin puoliaikaa, jotka väliaika erottaa toisistaan. Sinfoniaorkesterien konsertit kestävät perinteisesti suunnilleen vastaavan ajan: ensin alkusoittomainen alkupala ja konsertto, yhteensä noin kolme varttia. Sitten väliaika ja usein noin kolmen vartin sinfonia. Oopperat voivat tunnetusti kestää väliaikoineen paljon pidempäänkin.

Joukkuepeleissä juniorityö ja raha ratkaisevat

Sekä jalkapallossa että klassisessa musiikissa huipulle nousu vaatii tuntikausien harjoittelua päivittäin. Huiput harjoittelevat parhaimmillaan myös leikinomaisesti ja nauttivat tekemisestään.

Huippulahjakkuudet bongataan molemmissa lajeissa usein varhain. He pääsevät parhaisiin ja usein myös parhaiten maksaviin joukkueisiin.

Valmentajat ja kapellimestarit avainasemassa

Valmentajat ja kapellimestarit organisoivat ja johtavat harjoitukset, hiovat ongelmakohtia ja määräävät tahdin yleisön edessä. Ennen he olivat diktaattoreita, mutta parhaat heistä ovat nykyisin mahdollistajia, jotka professori Jorma Panulan sanoin ”auttavat, mutta eivät ole tiellä”.

Yhdysvalloissa huippuorkesterin musiikillinen johtaja voi saada miljoonia vuodessa pelkältä omalta orkesteriltaan ja paljon lisää vierailupalkkioina. Miljonääreiksi yltävät huippuvalmentajatkin.

Tähtikultti yhdistää

Tähtikultista on paljon haittaakin, mutta kyllähän kovana jalkapallofaninakin tunnettu laulajatähti ja kapellimestari Plácido Domingo tai tähtipianisti Lang Lang keräävät palvontaa siinä missä Lionel Messi ja Cristiano Ronaldo.

Tällä videolla Lang Langin yleisönä on vaihteeksi futistähtiä, jotka hän yrittää saada oman lajinsa pariin yllättävän onnistuneesti.


Rangaistuslaukaukset jännittävät, virtuositeetti mykistää.

Sekä konserteissa että otteluissa on hetkiä, jotka ovat tulikokeita huipuillekin. Jalkapallotähdet saattavat hermoilla ennen ratkaisevaa rangaistuslaukaisua. Klassisen musiikin yleisö taas tietää, miten hermostuttavaa fagotinsoittajan on aloittaa Igor Stravinskyn Kevätuhri ja miten käyrätorvensoittajan yksi tulikoe on soittaa Pjotr Tšaikovskin viidennen sinfonian hitaan osan avaava käyrätorvisoolo mahdollisimman herkästi ja kauniisti.

Kuulijatkin pitävät aina peukkuja muusikoille vastaavissa ongelmakohdissa ja ilahtuvat, koska useimmiten kaikki menee tavattoman taiteellisesti ja onnistuneesti.

Sergei Rahmaninovin kolmas pianokonsertto taas on solistille niin vaativa, että sen ympärille rakennettiin taannoin Loisto-elokuva. Silti tähtipianistit selvittävät tuonkin haasteen kerta toisensa jälkeen näennäisen vaivattomasti, kuten tästä Kölnissä kuvatulta Denis Matsujevin ja WDR Köln -orkesteria johtavan Jukka-Pekka Sarasteen yhteistulkinnasta huomaa:



Ja tosiaankin: eikö esimerkiksi tämä Messin kuuluisa maali ja sen hauska analyysi kerro sekin taiteeksi ylevöityneestä virtuositeetista?


Erot ovat selvät: naapurijoukkuetta ei haukuta ja kilpailu on veljellistä

Erotkin ovat selvät. Tapparan ja Ilveksen tai taannoin HIFK:n ja Jokerien fanien keskinäinen leukailu on joskus ollut pilkallistakin ainakin koulujen pihoilla. Mutta Helsingin kaupunginorkesterin kannattaja vain iloitsee, jos Radion sinfoniaorkesteri on saanut huippumenestyksen ja päinvastoin.

Yksikään orkesterikonsertti ei pyri nujertamaan ketään, vaan esiintyjät ja yleisö pyrkivät yhdessä ja usein täydessä harmoniassa mahdollisimman puhuttelevaan taide-elämykseen.

Jalkapallo-ottelujen tapaan tämä onnistuu parhaiten, jos esiintyjät sytyttävät katsomon ja sen lämpö sytyttää esiintyjät aivan parhaimmilleen.

Ja yksi urheilulaji on Suomessa klassistakin musiikkia suositumpaa!

Jos klassisen musiikin kävijämäärävoitto jalkapallosta jostain syystä masentaisi urheilufania, ei syytä huoleen.

On yksi urheilulaji, joka on Suomessa jopa klassisen musiikin konserttejakin suositumpaa kävijämäärien perusteella. Se on laji, jossa Suomi on ajoittain maajoukkueenakin maailman huipulla ja joka tuottaa ajoittain jopa Esa-Pekka Salosen ja Karita Mattilan kansainväliseen tunnettuuteen yltäviä maailmantähtiä.

Kyse on tietysti lätkästä. Jääkiekon SM-liiga keräsi viime kaudella komeat 1, 9 miljoonaa kävijää, ja Jokerien KHL-otttelujen, maaottelujen ja alasarjojen avulla päästään vielä paljon suurempiin lukemiin.

Tämän puolestaan ei tietenkään pidä masentaa klassisen musiikin fania. Sillä herkimmällä menestyksen hetkellä lätkäfanienkin mielen täyttää usein klassinen musiikki.

Ja Jean Sibeliuksen vuonna 1899 säveltämän Finlandian sävelet.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Musiikki
  • Jalkapallo
  • Klassinen musiikki
  • Vesa Sirén

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    3. 3

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    4. 4

      Kymmenet papit julistavat kasvoillaan vihkivänsä homoja, lesboja ja muunsukupuolisia, Helsingistä mukana kokonainen seurakunta – ”Tämä on eräänlainen kaapistatulo”

    5. 5

      Hotelli Kämpin salissa järjestetään ensi viikolla Venäjän-mielisten tilaisuus ”hybridiuhkista ja Donbassin tulevaisuudesta” – Hotelli ei halua kommentoida

    6. 6

      Kaksi nuorta miestä asteli portaille, keskusteli hetken ja löi sitten itseään puukolla vatsaan, kertoo Eduskunnan turvallisuusjohtaja

    7. 7

      Kaksi kolmesta suomalaisesta jää asumaan kotiseudulleen, mutta Helsingissä pysyy vain puolet – Kartta näyttää, mistä suomalaiset karkaavat ja minne he jäävät

    8. 8

      ”Enkelihoito voi johtaa ojasta allikkoon” – Yhä useampi haluaa hoitaa mieltään, mutta epämääräiset pikaterapiat harmittavat psykologeja

    9. 9

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    10. 10

      Facebookin isoin suomenkielinen feminismiryhmä kielsi islam- ja muslimiaiheiset keskustelut – Nyt ryhmän perustajat kertovat, miksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaksi nuorta miestä asteli portaille, keskusteli hetken ja löi sitten itseään puukolla vatsaan, kertoo Eduskunnan turvallisuusjohtaja

    2. 2

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    3. 3

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje – Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    4. 4

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    5. 5

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    6. 6

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    7. 7

      Facebookin isoin suomenkielinen feminismiryhmä kielsi islam- ja muslimiaiheiset keskustelut – Nyt ryhmän perustajat kertovat, miksi

    8. 8

      Kymmenet papit julistavat kasvoillaan vihkivänsä homoja, lesboja ja muunsukupuolisia, Helsingistä mukana kokonainen seurakunta – ”Tämä on eräänlainen kaapistatulo”

    9. 9

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    10. 10

      Uusittu Napakymppi oli juuri niin köppäinen kuin edeltäjänsäkin: Kaitsun tunnari, tärisevät treffailijat ja muut olennaiset ovat mukana edelleen – ja se on ihanaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    7. 7

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää