Valikko
Kulttuuri    |   Runous

Onko juuri sinusta suureksi runoilijaksi? Kokeile HS:n Runokoneella ja vertaa tuotostasi ammattirunoilijaan

Runous voi olla arkista, laulavaa, hauskaa tai outoa – joka lyyrikko tekee sitä omalla tavallaan. Kokeile, mitä sinä saat irti HS:n Runokoneesta!

Luetko runoja? Tai kirjoitatko niitä itse?

Nyt voit kokeilla. HS koosti eräästä jo valmiista runosta sanalistan, jonka pohjalta voit kokeilla kirjoittaa oman runosi alla olevalla runokoneella. Alkuperäisen runon aiheena on sopivasti kevät.

Tehtyäsi oman runon voit ottaa sen talteen kuvana. Sen jälkeen jatka lukemista ja katso, minkäläisia runoja tunnetut suomalaisrunoilijat kirjoittivat saman tehtävänannon saatuaan.

Runonkirjoituskone tässä, ole hyvä:



Jos tekemäsi runo on ensimmäinen kirjoittamasi, kuulut suomalaisten enemmistöön: Tilastokeskuksen mukaan runoja tai proosaa kirjoittaa 13 prosenttia yli kymmenvuotiaista suomalaisista.

Jokainen runoilija on omanlaisensa, mutta runo on ikivanha, kaikkialle pesiytynyt ilmaisulaji.

Ihan ensin se oli suullista ja siksi ulkoa opittua, ja luku- ja kirjoitustaidon yleistyessä se siirtyi teksteihin ja kirjoihin.

Sen jälkeenkin, vuosisatojen saatossa, runous on muuttunut jatkuvasti. Välillä se on sidottu tiukasti riimeihin ja rytmisääntöihin, välillä on suosittu vapaampaa muotoa.

Kaikki me osaamme runoja. Arjessa niitä kuullaan jatkuvasti kansanlauluissa, iskelmissä, raplyriikassa ja mainoslauseissa.

Katu täyttyy askelista, elämä on kuolemista, alkaa Juice Leskisen runo Syksyn sävel (1975), jonka suuri osa suomalaisista osaa ulkoa alusta loppuun.

Niin valoisaksi päivän saa kuppi teetä ja sympatiaa, mainosti aikanaan Pepe Willberg, ja lapsetkin hokevat Vesalan sanoin Älä tuu droppaa mun tunnelmaa, mitää eilistä juttua jankuttaa.

Toisaalta etenkin nykyrunoutta pidetään vaikeasti avautuvana ja ymmärrettävänä. Kirjallisuudentutkija Satu Grünthalin mukaan syynä on se, että monet lähestyvät nykyrunoa kuin matematiikan tehtävää ajatellen, että se pitää ratkaista.

”Kun ilmeistä tai oikeaa ratkaisua ei löydy, lukija tuntee itsensä tyhmäksi. Tällaisissa tunnelmissa ei tietenkään saa lukemastaan iloa ja mielihyvää.”

Avuksi Grünthal toimitti viime vuonna runouden käyttöoppaan. Säkeilyvaara-teoksessa joukko kirjailijat, tutkijat ja kriitikot avaavat nykyrunoja rivi riviltä kokemattomillekin lukijoille.

Runon äärellä kannattaa muistaa, että siinä sanojen tutut merkitykset muuttuvat toisiksi. Ne siirtyvät kauemmas arkipäiväisistä, ennalta sovituista puhetavoista. Kieli löytää itselleen uusia olemisen tapoja.

Siksi runo on automaatioiden purkamista, usein kapinaakin. Ja koska se uudistaa kieltä, se on kielelle elintärkeää.

”Suosittelen lähestymään runoutta muuten kuin älyllisenä tehtävänä: voi vaikka kuunnella runon äänteitä ja rytmiä ja nauttia niistä, tai voi ihastella oivaltavia ja yllättäviä tapoja käyttää kieltä”, Satu Grünthal neuvoo.

”On myös lupa lähteä harhailemaan omiin muistoihin ja tunnelmiin, joita runo herättää. Runoudesta voi nauttia monella tapaa, ja ne ovat kaikki oikeita.”

”Lukemalla runoja ääneen ystäväpiirissä ja keskustelemalla niistä havainnollistuu, miten monella tapaa samankin runon voi ymmärtää.”

Runoa voi kirjoittaakin monella tavalla ja hyvin erilaisista lähtökohdista.

Jo 1960-luvulla debytoineelle Aulikki Oksaselle (s. 1944) runon synty liittyy usein liikuttavaan, koskettavaan, järkyttävään asiaan.

”Esimerkiksi runo Heinäkuu syntyi viitisen vuotta sitten, kun näin, miten poikani morsian käveli ruohikossa niin, että hameen helma hulmahteli. Syleilyn taustalla taas oli uutinen arkeologisista kaivauksista, joissa löytyi kaksi toisiinsa kietoutunutta luurankoa.”

Eino Santanen (s. 1975) taas kieltää olevansa ”inspiraatiokirjoittaja”.

”Kirjoitan, luen ja tarkkailen maailmaa ja ihmisiä. Jatkuvasta hereilläolosta, erilaisista teksteistä, puheesta ja muusta havaintomateriaalista runo alkaa jossain vaiheessa kirjoittua. Mutta versioitakin teen aina useita.”

Santasta on esikoiskokoelmasta (2002) asti luonnehdittu sekä runon uudistajaksi että perinnetietoiseksi. Hän sanoo olevansa runoilija ensisijaisesti suomen kielen vuoksi, mutta myös siksi, että runous on nyt Suomessa hyvin vapaa taidemuoto.

”Täällä elää erilaisia runouksia ja traditioita samanaikaisesti, eikä mikään ole määräävä. Siksi voin kirjoittaa monessa yhtä aikaa: minussa on kokeellinen puoli, mutta kirjoitan myös pitkiä, kirjamuotoisen julkaisemisen lisäksi esitettäviksi tarkoitettuja runoja. Vaikka kuvasto ja rytmitys on erilainen kuin ennen, ne kertovat perinteisesti elämästä ja kuolemasta.”

Santasen esitettäviksi tarkoitettuja runoja jokainen esityskerta hioo edelleen. Hän kuuluu black mödernism -esitystaidekollektiiviin kahden muun runoilijan, Tuomas Timosen ja Matti Kangaskosken kanssa.

He esiintyvät kirjallisuustapahtumissa ja festivaaleilla, ja runoa tukevat musiikki ja äänitaide, videokuva ja näyttämöelementit.

Santasen setelirunoissa taas on tärkeää visuaalisuus. Hän on viime vuosina kirjoittanut vanhalla kirjoituskoneella rahaa käsitteleviä runoja 20 euron seteleihin ja laskenut niitä myös liikkeelle. Uudempiin setelirunoihin on tullut visuaalisempia piirteitä, mm. sarjanumeroista koostuvia kristushahmoja.

Aulikki Oksasellakaan runoa ei ole irrallaan kuvasta ja musiikista.

”Jo neli–viisivuotiaana kirjoitin ruskealle kauppapaperille, josta äiti pyytäessä repi kulman käyttööni. Paperin taakse piirsin yleensä kuvan samasta aiheesta”, hän muistelee.

Tekniikka on säilynyt läpi viiden vuosikymmenen uran: Oksanen tunnetaan paitsi runoilijana myös runojensa kuvittajana ja vielä esittäjänäkin. Nykyään tällaiselle ilmaisulle on ymmärrystä, hän sanoo, mutta 1960-luvulla oli toisin.

”Silloin ajateltiin, että kaikkien pitää tehdä vain yhtä asiaa.”

Monet Oksasen runoista ovat suoraan lauluiksi kirjoitettuja.

Siihenkin vaikuttaa varhainen kokemus, jossa nimenomaan laulu sai tekstin sisältöineen ja tunteineen tunkeutumaan pieneen kuulijaan. ”Musiikki saa runon resonoimaan sielussa”, Oksanen määrittelee.

Joskus havainnosta runoon kuluu aikaa, niin kuin Santasellakin. Havainto voi olla runon enne.

Siinä ei ole Oksasen mielestä mitään outoa: ”Runoilijan elämässä on paljon enteitä, sillä hän on koko ajan valppaana, ja kaikki aistimukset kulkevat läpi.”

No niin, mutta asiaan. Runoilijoiden eri tavoilla toimivasta luovuudesta todistaa käytännön koe. Niinpä pyysimme heitäkin kirjoittamaan valmiiden sanojen pohjalta uuden runon.

Aulikki Oksanen ja Eino Santanen saivat kumpikin sanalistan. Sanoja on kaksikymmentäneljä, ja Oksanen ja Santanen saivat taivuttaa niitä mielensä mukaan, käyttää niin monta kertaa kuin halusivat tai jättää käyttämättä.

Santasen runo on tässä:

Eino Santanen: ”Ja-sanassa on kevään odotusta”

”Tehtävä poikkesi paljon normaalista runonkirjoituksesta. Sanatkin olivat sellaisia, joita harvemmin käytän.

Lisäksi se, että joku muu on valinnut sanat, tarkoitti, että niissä oli jo valmiina jonkun muun tulkinta kevään tunnelmasta. Tuli ajatus, että näillä sanoilla pitää kirjoittaa joko tämän tulkinnan mukaan, tai sitten sitä vastaan. Kumpikin tuntui vieraalta.

Sanat toivat mieleen Tulenkantajien 1920-luvun runouden. Se kuuluu aivan toiseen aikaan.

Mietin sanalistaa päivän, ja lopullisesti teos hahmottui neljässä päivässä. Etsin listasta sanoja, jotka eivät olisi liian valmiiksi ladattuja ja veisi runoa siten jonkinlaiseen automatisoituneeseen kevätrunosuuntaan. Päädyin yhteen suomen kielen lempisanaani: ja-sanaan.

Sitä usein halveksitaan ja pidetään välisanana, mutta se on eräänlainen kevään sana: asioita lisäävä ja toisiinsa kytkevä. Ja-sana ilmoittaa, että jotain tulee kohta lisää. Toisaalta se on arvoituksellinen, koska ei tiedetä, mitä on tulossa.

Ja-sanan rinnalle tuntui turhalta laittaa mitään muuta. En ole mielestäni aiemmin kirjoittanut varsinaista minimalistista runoa, mutta tämä tehtävä johti minut siihen.

Olen käyttänyt runon otsikossa neljää sanalistan ulkopuolista sanaa, mutta ne ovat sen kontekstoinnin kannalta elintärkeitä, samoin valkoinen tyhjä tila sen ympärillä.”

Oksasen runo on tässä:

Aulikki Oksanen: ”Helpompaa kuin patalapun virkkaus”

”Otin tämän tehtävän leikkinä. Ensin en innostunut sanoista laisinkaan, ja sanapakettia oli vaikea lähestyä. Sitten sain otteen muuttolintu-sanasta.

Se mukana tuli ajatus liikkeestä yli rajojen. Paitsi konkreettisten rajojen myös elämän ja kuoleman rajan ylittämisestä. Lintu on muutenkin ollut minulle aina tärkeä kuva ja hahmo.

Lopputulosta jopa hämmästyin: sehän onnistui. Mutta tämähän olikin kuin käsityötehtävä, paljon helpompi kuin patalapun virkkaus muinoin.

Samalla tavalla kuin seppä valitsee työhönsä oikean metallin tai tietynlaiset kiinnitystapit, nämä sanat taipuivat lauluksi. Loppu-, alku- ja sisäsoinnut muovautuvat päässä, kuin laulun näköiset sikiöt.

Koko prosessiin meni pari päivää, ensin puntarointi ja tuumaus, sitten puhtaaksikirjoitusvaihe.”

Tehtävänannon sanat ovat peräisin Katri Valan (1901–1944) esikoiskokoelmasta Kaukainen puutarha (1924).

Runo on tässä:

Vala, koulutukseltaan kansakoulunopettaja, oli yksi Tulenkantajat-ryhmän keulakuvia, joka kuoli keuhkotuberkuloosiin vain 42-vuotiaana.

Sitä ennen hän julkaisi viisi runokokoelmaa, taisteli niissä vapaarytmisen runon puolesta ja myös vakiinnutti sitä suomalaiseen lyriikkaan.

Nuorena opettajana hän kierteli koulusta toiseen ympäri Suomen. Valan runoissa oli paljon ekstaattista elämänhurmiota, aistillisuutta ja eksotiikkaa: esikoiskokoelman miljöitä ovat esimerkiksi Taj Mahal, Etiopia ja Tahiti.

Fakta

Näistä sanoista runo syntyi


 Substantiivit: kevätpuro, hurmio, muuttolintu, laulu, ikävä, aika, ruoho, veri.

 Adjektiivit: kalpea, kuollut, raivokas, kirkuva, vihreä, punainen.

 Verbit: soida, viipyä, näyttää.

 Muut sanat: niin, ja, missä, joissa, jolloin, miltei, liian.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kirjallisuus
  • Runous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      23-vuotiaalla Jami Särkisellä on kaksi tyttöystävää ja hän nauttii siitä niin, ettei yksiavioisuuteen ole paluuta – Polyamoria eli monisuhteisuus yleistyy

    2. 2

      Finland, dit borde man åka – ruotsalaisten tietämättömyys Suomesta onnistuu yhä välillä hätkäyttämään

    3. 3

      Huumeita myydään avoimesti Helsingin Torkkelinmäellä – HS vieraili puistossa, jossa huumekauppa asukkaiden mukaan rehottaa

    4. 4

      Treffailussa on edelleen yksi kammottavan vanhanaikainen piirre: Deiteillä nainen odottaa miehen hoitavan kaiken

    5. 5

      Lappiin matkalla oleva kaupunkifillari hämmensi Hämeenlinnassa – ”Mies otti valokuvia ja uhkasi lähettää ne poliisille”

    6. 6

      Arviossa kaupungin kuumin pizzeria Via Tribunali, johon voi joutua jonottamaan tunninkin – mutta se on sen arvoista

    7. 7

      Miksi ihminen pitää luomua ylivertaisena tai uskoo Jumalaan? Marjaana Lindeman tutkii työkseen ihmisten ajattelua ja uskomuksia, jotka voivat johtaa vaarallisiinkin tekoihin

    8. 8

      Pankit haluavat tietää, oletko ottanut kulutusluottoja – positiivinen luottorekisteri voisi estää suomalaista saamasta pankista lainaa

    9. 9

      Nokia teki huipputuloksen – liikevoitto kasvoi yli 200 miljoonaa euroa

    10. 10

      Trump aikoo kieltää transsukupuoliset Yhdysvaltain armeijassa – Palkittu eliittisotilas ärähti: ”Sanokoon minulle päin naamaa, etten ole kelvollinen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lappiin matkalla oleva kaupunkifillari hämmensi Hämeenlinnassa – ”Mies otti valokuvia ja uhkasi lähettää ne poliisille”

    2. 2

      Mies tyydytti itseään sekasaunassa, toinen kommentoi naisten vartaloita – seksuaalinen häirintä varjostaa Sompasaunaa

    3. 3

      23-vuotiaalla Jami Särkisellä on kaksi tyttöystävää ja hän nauttii siitä niin, ettei yksiavioisuuteen ole paluuta – Polyamoria eli monisuhteisuus yleistyy

    4. 4

      Shanghaissa mitattiin korkein lämpötila 145 vuoteen – Kiinassa on niin kuuma, että ihmiset ovat alkaneet tapella ja panda vaipui transsiin

    5. 5

      Suomalaiset parit muuttavat yhteen yllättävän nopeasti – Yhteen muuttaminen on aina kriisi suhteelle, mutta näin siitä selviää

    6. 6

      Huumeita myydään avoimesti Helsingin Torkkelinmäellä – HS vieraili puistossa, jossa huumekauppa asukkaiden mukaan rehottaa

    7. 7

      Trump aikoo kieltää transsukupuoliset Yhdysvaltain armeijassa – Palkittu eliittisotilas ärähti: ”Sanokoon minulle päin naamaa, etten ole kelvollinen”

    8. 8

      ”Miten homeinen pitää olla, että puhuu vielä naisartisteista”, sanoo Paula Vesala – Pekka Kuusiston johtaman festivaalin ohjelmisto on alusta loppuun naisia, ja tämän takia siinä ei pitäisi olla mitään ihmeellistä

    9. 9

      Finland, dit borde man åka – ruotsalaisten tietämättömyys Suomesta onnistuu yhä välillä hätkäyttämään

    10. 10

      200 miljoonan euron tieteisseikkailu on kaunis katastrofi – kakkivia kärsäotuksia, Google Translaten läpi ajettua dialogia ja juoni, josta ei tajua mitään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    2. 2

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    3. 3

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Ruokatoimittaja ja viestintäyrittäjä Elina Jyväs kuoli 40-vuotiaana

    5. 5

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    6. 6

      Mies tyydytti itseään sekasaunassa, toinen kommentoi naisten vartaloita – seksuaalinen häirintä varjostaa Sompasaunaa

    7. 7

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    8. 8

      Lappiin matkalla oleva kaupunkifillari hämmensi Hämeenlinnassa – ”Mies otti valokuvia ja uhkasi lähettää ne poliisille”

    9. 9

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    10. 10

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    11. Näytä lisää