Valikko
Kulttuuri    |   Runous

Onko juuri sinusta suureksi runoilijaksi? Kokeile HS:n Runokoneella ja vertaa tuotostasi ammattirunoilijaan

Runous voi olla arkista, laulavaa, hauskaa tai outoa – joka lyyrikko tekee sitä omalla tavallaan. Kokeile, mitä sinä saat irti HS:n Runokoneesta!

Luetko runoja? Tai kirjoitatko niitä itse?

Nyt voit kokeilla. HS koosti eräästä jo valmiista runosta sanalistan, jonka pohjalta voit kokeilla kirjoittaa oman runosi alla olevalla runokoneella. Alkuperäisen runon aiheena on sopivasti kevät.

Tehtyäsi oman runon voit ottaa sen talteen kuvana. Sen jälkeen jatka lukemista ja katso, minkäläisia runoja tunnetut suomalaisrunoilijat kirjoittivat saman tehtävänannon saatuaan.

Runonkirjoituskone tässä, ole hyvä:



Jos tekemäsi runo on ensimmäinen kirjoittamasi, kuulut suomalaisten enemmistöön: Tilastokeskuksen mukaan runoja tai proosaa kirjoittaa 13 prosenttia yli kymmenvuotiaista suomalaisista.

Jokainen runoilija on omanlaisensa, mutta runo on ikivanha, kaikkialle pesiytynyt ilmaisulaji.

Ihan ensin se oli suullista ja siksi ulkoa opittua, ja luku- ja kirjoitustaidon yleistyessä se siirtyi teksteihin ja kirjoihin.

Sen jälkeenkin, vuosisatojen saatossa, runous on muuttunut jatkuvasti. Välillä se on sidottu tiukasti riimeihin ja rytmisääntöihin, välillä on suosittu vapaampaa muotoa.

Kaikki me osaamme runoja. Arjessa niitä kuullaan jatkuvasti kansanlauluissa, iskelmissä, raplyriikassa ja mainoslauseissa.

Katu täyttyy askelista, elämä on kuolemista, alkaa Juice Leskisen runo Syksyn sävel (1975), jonka suuri osa suomalaisista osaa ulkoa alusta loppuun.

Niin valoisaksi päivän saa kuppi teetä ja sympatiaa, mainosti aikanaan Pepe Willberg, ja lapsetkin hokevat Vesalan sanoin Älä tuu droppaa mun tunnelmaa, mitää eilistä juttua jankuttaa.

Toisaalta etenkin nykyrunoutta pidetään vaikeasti avautuvana ja ymmärrettävänä. Kirjallisuudentutkija Satu Grünthalin mukaan syynä on se, että monet lähestyvät nykyrunoa kuin matematiikan tehtävää ajatellen, että se pitää ratkaista.

”Kun ilmeistä tai oikeaa ratkaisua ei löydy, lukija tuntee itsensä tyhmäksi. Tällaisissa tunnelmissa ei tietenkään saa lukemastaan iloa ja mielihyvää.”

Avuksi Grünthal toimitti viime vuonna runouden käyttöoppaan. Säkeilyvaara-teoksessa joukko kirjailijat, tutkijat ja kriitikot avaavat nykyrunoja rivi riviltä kokemattomillekin lukijoille.

Runon äärellä kannattaa muistaa, että siinä sanojen tutut merkitykset muuttuvat toisiksi. Ne siirtyvät kauemmas arkipäiväisistä, ennalta sovituista puhetavoista. Kieli löytää itselleen uusia olemisen tapoja.

Siksi runo on automaatioiden purkamista, usein kapinaakin. Ja koska se uudistaa kieltä, se on kielelle elintärkeää.

”Suosittelen lähestymään runoutta muuten kuin älyllisenä tehtävänä: voi vaikka kuunnella runon äänteitä ja rytmiä ja nauttia niistä, tai voi ihastella oivaltavia ja yllättäviä tapoja käyttää kieltä”, Satu Grünthal neuvoo.

”On myös lupa lähteä harhailemaan omiin muistoihin ja tunnelmiin, joita runo herättää. Runoudesta voi nauttia monella tapaa, ja ne ovat kaikki oikeita.”

”Lukemalla runoja ääneen ystäväpiirissä ja keskustelemalla niistä havainnollistuu, miten monella tapaa samankin runon voi ymmärtää.”

Runoa voi kirjoittaakin monella tavalla ja hyvin erilaisista lähtökohdista.

Jo 1960-luvulla debytoineelle Aulikki Oksaselle (s. 1944) runon synty liittyy usein liikuttavaan, koskettavaan, järkyttävään asiaan.

”Esimerkiksi runo Heinäkuu syntyi viitisen vuotta sitten, kun näin, miten poikani morsian käveli ruohikossa niin, että hameen helma hulmahteli. Syleilyn taustalla taas oli uutinen arkeologisista kaivauksista, joissa löytyi kaksi toisiinsa kietoutunutta luurankoa.”

Eino Santanen (s. 1975) taas kieltää olevansa ”inspiraatiokirjoittaja”.

”Kirjoitan, luen ja tarkkailen maailmaa ja ihmisiä. Jatkuvasta hereilläolosta, erilaisista teksteistä, puheesta ja muusta havaintomateriaalista runo alkaa jossain vaiheessa kirjoittua. Mutta versioitakin teen aina useita.”

Santasta on esikoiskokoelmasta (2002) asti luonnehdittu sekä runon uudistajaksi että perinnetietoiseksi. Hän sanoo olevansa runoilija ensisijaisesti suomen kielen vuoksi, mutta myös siksi, että runous on nyt Suomessa hyvin vapaa taidemuoto.

”Täällä elää erilaisia runouksia ja traditioita samanaikaisesti, eikä mikään ole määräävä. Siksi voin kirjoittaa monessa yhtä aikaa: minussa on kokeellinen puoli, mutta kirjoitan myös pitkiä, kirjamuotoisen julkaisemisen lisäksi esitettäviksi tarkoitettuja runoja. Vaikka kuvasto ja rytmitys on erilainen kuin ennen, ne kertovat perinteisesti elämästä ja kuolemasta.”

Santasen esitettäviksi tarkoitettuja runoja jokainen esityskerta hioo edelleen. Hän kuuluu black mödernism -esitystaidekollektiiviin kahden muun runoilijan, Tuomas Timosen ja Matti Kangaskosken kanssa.

He esiintyvät kirjallisuustapahtumissa ja festivaaleilla, ja runoa tukevat musiikki ja äänitaide, videokuva ja näyttämöelementit.

Santasen setelirunoissa taas on tärkeää visuaalisuus. Hän on viime vuosina kirjoittanut vanhalla kirjoituskoneella rahaa käsitteleviä runoja 20 euron seteleihin ja laskenut niitä myös liikkeelle. Uudempiin setelirunoihin on tullut visuaalisempia piirteitä, mm. sarjanumeroista koostuvia kristushahmoja.

Aulikki Oksasellakaan runoa ei ole irrallaan kuvasta ja musiikista.

”Jo neli–viisivuotiaana kirjoitin ruskealle kauppapaperille, josta äiti pyytäessä repi kulman käyttööni. Paperin taakse piirsin yleensä kuvan samasta aiheesta”, hän muistelee.

Tekniikka on säilynyt läpi viiden vuosikymmenen uran: Oksanen tunnetaan paitsi runoilijana myös runojensa kuvittajana ja vielä esittäjänäkin. Nykyään tällaiselle ilmaisulle on ymmärrystä, hän sanoo, mutta 1960-luvulla oli toisin.

”Silloin ajateltiin, että kaikkien pitää tehdä vain yhtä asiaa.”

Monet Oksasen runoista ovat suoraan lauluiksi kirjoitettuja.

Siihenkin vaikuttaa varhainen kokemus, jossa nimenomaan laulu sai tekstin sisältöineen ja tunteineen tunkeutumaan pieneen kuulijaan. ”Musiikki saa runon resonoimaan sielussa”, Oksanen määrittelee.

Joskus havainnosta runoon kuluu aikaa, niin kuin Santasellakin. Havainto voi olla runon enne.

Siinä ei ole Oksasen mielestä mitään outoa: ”Runoilijan elämässä on paljon enteitä, sillä hän on koko ajan valppaana, ja kaikki aistimukset kulkevat läpi.”

No niin, mutta asiaan. Runoilijoiden eri tavoilla toimivasta luovuudesta todistaa käytännön koe. Niinpä pyysimme heitäkin kirjoittamaan valmiiden sanojen pohjalta uuden runon.

Aulikki Oksanen ja Eino Santanen saivat kumpikin sanalistan. Sanoja on kaksikymmentäneljä, ja Oksanen ja Santanen saivat taivuttaa niitä mielensä mukaan, käyttää niin monta kertaa kuin halusivat tai jättää käyttämättä.

Santasen runo on tässä:

Eino Santanen: ”Ja-sanassa on kevään odotusta”

”Tehtävä poikkesi paljon normaalista runonkirjoituksesta. Sanatkin olivat sellaisia, joita harvemmin käytän.

Lisäksi se, että joku muu on valinnut sanat, tarkoitti, että niissä oli jo valmiina jonkun muun tulkinta kevään tunnelmasta. Tuli ajatus, että näillä sanoilla pitää kirjoittaa joko tämän tulkinnan mukaan, tai sitten sitä vastaan. Kumpikin tuntui vieraalta.

Sanat toivat mieleen Tulenkantajien 1920-luvun runouden. Se kuuluu aivan toiseen aikaan.

Mietin sanalistaa päivän, ja lopullisesti teos hahmottui neljässä päivässä. Etsin listasta sanoja, jotka eivät olisi liian valmiiksi ladattuja ja veisi runoa siten jonkinlaiseen automatisoituneeseen kevätrunosuuntaan. Päädyin yhteen suomen kielen lempisanaani: ja-sanaan.

Sitä usein halveksitaan ja pidetään välisanana, mutta se on eräänlainen kevään sana: asioita lisäävä ja toisiinsa kytkevä. Ja-sana ilmoittaa, että jotain tulee kohta lisää. Toisaalta se on arvoituksellinen, koska ei tiedetä, mitä on tulossa.

Ja-sanan rinnalle tuntui turhalta laittaa mitään muuta. En ole mielestäni aiemmin kirjoittanut varsinaista minimalistista runoa, mutta tämä tehtävä johti minut siihen.

Olen käyttänyt runon otsikossa neljää sanalistan ulkopuolista sanaa, mutta ne ovat sen kontekstoinnin kannalta elintärkeitä, samoin valkoinen tyhjä tila sen ympärillä.”

Oksasen runo on tässä:

Aulikki Oksanen: ”Helpompaa kuin patalapun virkkaus”

”Otin tämän tehtävän leikkinä. Ensin en innostunut sanoista laisinkaan, ja sanapakettia oli vaikea lähestyä. Sitten sain otteen muuttolintu-sanasta.

Se mukana tuli ajatus liikkeestä yli rajojen. Paitsi konkreettisten rajojen myös elämän ja kuoleman rajan ylittämisestä. Lintu on muutenkin ollut minulle aina tärkeä kuva ja hahmo.

Lopputulosta jopa hämmästyin: sehän onnistui. Mutta tämähän olikin kuin käsityötehtävä, paljon helpompi kuin patalapun virkkaus muinoin.

Samalla tavalla kuin seppä valitsee työhönsä oikean metallin tai tietynlaiset kiinnitystapit, nämä sanat taipuivat lauluksi. Loppu-, alku- ja sisäsoinnut muovautuvat päässä, kuin laulun näköiset sikiöt.

Koko prosessiin meni pari päivää, ensin puntarointi ja tuumaus, sitten puhtaaksikirjoitusvaihe.”

Tehtävänannon sanat ovat peräisin Katri Valan (1901–1944) esikoiskokoelmasta Kaukainen puutarha (1924).

Runo on tässä:

Vala, koulutukseltaan kansakoulunopettaja, oli yksi Tulenkantajat-ryhmän keulakuvia, joka kuoli keuhkotuberkuloosiin vain 42-vuotiaana.

Sitä ennen hän julkaisi viisi runokokoelmaa, taisteli niissä vapaarytmisen runon puolesta ja myös vakiinnutti sitä suomalaiseen lyriikkaan.

Nuorena opettajana hän kierteli koulusta toiseen ympäri Suomen. Valan runoissa oli paljon ekstaattista elämänhurmiota, aistillisuutta ja eksotiikkaa: esikoiskokoelman miljöitä ovat esimerkiksi Taj Mahal, Etiopia ja Tahiti.

Fakta

Näistä sanoista runo syntyi


 Substantiivit: kevätpuro, hurmio, muuttolintu, laulu, ikävä, aika, ruoho, veri.

 Adjektiivit: kalpea, kuollut, raivokas, kirkuva, vihreä, punainen.

 Verbit: soida, viipyä, näyttää.

 Muut sanat: niin, ja, missä, joissa, jolloin, miltei, liian.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kirjallisuus
  • Runous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Merkelin mitta täyttyi Trumpin öykkäröinnistä

    2. 2

      Vakava kiusaamisepäily Helsingissä: korkea virkamies polkee jalkaa, karjuu, paiskoo esineitä ja nöyryyttää julkisesti

    3. 3

      ”Jääskeläinen meni jonkin rajan ylitse”, ”Raskasta aikaa”, ”Menetimme hyvän pomon” – Näin yleläiset kommentoivat Atte Jääskeläisen lähtöä

    4. 4

      Kun työtuttava kertoi kahdesta kumppanistaan, tajusin nuorten arvomaailman muuttuneen

    5. 5

      Päätoimittaja Atte Jääskeläinen lähtee Ylestä – ”Edellytyksiä tehtävän menestykselliseen hoitamiseen ei enää ollut”

    6. 6

      S-kauppoihin tulee brittiläisen Tescon tuotteita – erityisesti gluteenittomien elintarvikkeiden määrä kasvaa

    7. 7

      Menestyksen salaisuus on taidossa rentoutua – Professori listasi olennaisimmat mielen taidot, joilla voi lisätä psyykkistä vahvuuttaan

    8. 8

      Viemäri petti: oja tahriintui kymmenien metrien matkalta ulosteista ja käytetyistä vessapapereista Espoossa – ”Haju on kamala”

    9. 9

      Pohjois-Korean vakavin uhka ei ole ydinase – maailma ei mahda diktatuurille mitään, koska sen tykistö muuttaisi Etelä-Korean pääkaupungin tulimereksi sekunneissa

    10. 10

      Niinistö lähtee presidentinvaaleihin ylivoimaisena suosikkina – kahdeksan syytä, joiden takia häntä on vaikea voittaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vakava kiusaamisepäily Helsingissä: korkea virkamies polkee jalkaa, karjuu, paiskoo esineitä ja nöyryyttää julkisesti

    2. 2

      Kun työtuttava kertoi kahdesta kumppanistaan, tajusin nuorten arvomaailman muuttuneen

    3. 3

      Trump sätti Pohjois-Koreaa ohjuksen ampumisesta: ”Osoittaa suurta epäkunnioitusta Kiinaa kohtaan”

    4. 4

      Miehet puukottivat toisensa sairaalakuntoon Helsingin Hakaniemessä – lapsiperheet kauhistelivat tapahtumia aivan vierestä

    5. 5

      Päätoimittaja Atte Jääskeläinen lähtee Ylestä – ”Edellytyksiä tehtävän menestykselliseen hoitamiseen ei enää ollut”

    6. 6

      Pohjois-Korean vakavin uhka ei ole ydinase – maailma ei mahda diktatuurille mitään, koska sen tykistö muuttaisi Etelä-Korean pääkaupungin tulimereksi sekunneissa

    7. 7

      Joukko suomalaisia perusti 46 vuotta sitten Israeliin kylän, jossa palkat menivät yhteiseen pottiin ja yhteisö tarjosi vaatteet ja asunnon – Mitä kuuluu Jad Hashmonaan nyt?

    8. 8

      ”Se oli totuuden hetki” – Ranskan Macron kertoi, miksi hän kätteli niin pitkään Trumpia

    9. 9

      Merkelin mitta täyttyi Trumpin öykkäröinnistä

    10. 10

      Jos presidentti Mauno Koivisto olisi kuollut lauantaina 13.5., olisiko seuraavana päivänä liputettu äideille vai noudatettu suru­liputusta?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    2. 2

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    3. 3

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    4. 4

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    5. 5

      Älä varaa lentoja liian aikaisin, aseta verkkoselain ”salattuun” tilaan – näin löydät halvat lentoliput verkosta

    6. 6

      Vakava kiusaamisepäily Helsingissä: korkea virkamies polkee jalkaa, karjuu, paiskoo esineitä ja nöyryyttää julkisesti

    7. 7

      Junaan jääneillä löytötavaroilla tehdään armotonta bisnestä

    8. 8

      Joukko suomalaisia perusti 46 vuotta sitten Israeliin kylän, jossa palkat menivät yhteiseen pottiin ja yhteisö tarjosi vaatteet ja asunnon – Mitä kuuluu Jad Hashmonaan nyt?

    9. 9

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    10. 10

      Kun työtuttava kertoi kahdesta kumppanistaan, tajusin nuorten arvomaailman muuttuneen

    11. Näytä lisää