Kulttuuri    |   Teatteri

Berliinin kuohuttava historia inspiroi suomalaistaiteilijoita – teatteriohjaaja Mikko Roiha ohjasi näytelmän natsi-Saksan aikaisesta vastarintaliikkeestä

Monelle suomalaiselle taiteilijalle Berliini on kotikaupunki ja innostava työskentelypaikka.

Jablonskikadulle kävelee Alexander­platzilta, entisen Itä-Berliinin liikekeskuksesta, puolisen tuntia.

Mitä syvemmälle Prenzlauer Bergiin tullaan, sitä enemmän näkyy pyöräliikkeitä, vaateputiikkeja ja katukahviloita. Jalkakäytävillä työnnellään lastenvaunuja, itämainen ruoka tuoksuu.

Silti juuri täällä, Jablonskikatu 55:ssä, iäkäs juutalaisnainen syöksyi 1940 Gestapon kiusaamana kotinsa ikkunasta kuolemaan.

Vähän myöhemmin samasta talosta pidätettiin keski-ikäinen pariskunta syytettynä natseja vastustavan propagandan levittämisestä. Kuulustelujen jälkeen heidät teloitettiin giljotiinilla.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Heidän tarinansa kirjoittaa Hans Fallada (1893–1947) romaanissaan Yksin Berliinissä (1946, suom. Ilona Nykyri 2013).

Siihen hän siirsi sodan aikana tapahtuneen tositarinan liki sellaisenaan – tosin sankareiden, Otto ja Elise Hampelin kotitalo sijaitsi oikeasti muutaman kilometrin päässä Amsterdamer Strassella.

Suomalainen teatteriohjaaja Mikko Roiha ehti asua vuosia Jablonskikadulla kuulematta Falladasta tai Hampeleista. Niistä hänelle kertoi teatteriohjaaja Kalle Holmberg vasta 2014.

”Kalle oli intellektuellina ikäpolvea, joka tunsi koko Euroopan historian, kantoi sitä mukanaan”, Roiha muistelee viime syksynä kuollutta Holmbergia.

”Kun hän näki Marguerite Durasin novelleista Teatteri Jurkkaan ohjaamani Vastarinnan, hän otti puheeksi Falladan romaanin, jossa pariskunta ryhtyy maanalaiseen toimintaan jakamalla sodanvastaisia postikortteja.”

Vastarinta sijoittui toisen maailmansodan Ranskaan. Sen tehtyään Roiha uskoi saaneensa vastarintaliikkeistä tarpeekseen.

Toisin kävi.

Hän dramatisoi ja ohjasi Yksin Berliinissä -romaanista näytelmän, jota on esitetty alkuvuonna 2017 Helsingin Avoimet Ovet -teatterissa. Nyt se kiertää Suomea.

Massiivisesta romaanista on muokattu intiimi jännitysnäytelmä, jossa vastarintaan ryhtyvää pariskuntaa esittävät Tiina Weckström ja Jukka Pitkänen.

”Tietysti se vaikutti, että voin kävellä kotiini samaa katua kuin Hans Falladan henkilöt”, Roiha sanoo.

”Vaikka romaanin tapahtumapaikka eli talo numero 55 on fiktiota, se voisi olla naapurissa. Tragediasta tuli järkyttävän konkreettinen. Se tapahtui juuri tässä.”

Juttu jatkuu kuvan alapuolella.


Historian kuohuttava läsnäolo on ylipäätään tärkeä syy siihen, että Roiha (s. 1971) on elänyt puoliksi Berliinissä kymmenen vuotta – ja tehnyt silti koko ajan teatteria suomalaiselle yleisölle.

Vielä 2000-luvun alussa hän ohjasi maaseututeattereihin ja johti pari vuotta Seinäjoen kaupunginteatteria. Berliinissä Roiha on tehnyt kuusi produktiota eri teattereista kootuille suomalaisnäyttelijöille.

Esitysten ensi-ilta pidetään Berliinissä, sitten ne lähtevät Suomea kiertämään.

Näin ovat syntyneet paitsi Vastarinta ja Yksin Berliinissä, myös esimerkiksi Minna Canthin Sylvi. Ensi vuodeksi harjoitetaan Orvokki Aution Pesärikko. Työskentelyä helpottaa 2015 alkaneeseen taiteilijaprofessuuriin kuuluva apuraha.

”Tämä on ammattinäyttelijöiden jatkokoulutusta. Berliini tarjoaa hyvin laajan käsityksen siitä, mitä teatteri ja näytteleminen voivat olla”, Roiha selvittää.

”Jos haluaa kosmopoliittinäyttelijäksi, sellaiseksi tullaan näyttelemällä täällä.”

Berliiniin on lähdetty Suomesta aina. Pois ahtaista kulttuuripiireistä, hengittämään erityistä Berliner Luftia.

Jean Sibelius opiskeli siellä jo 1880-luvulla. Akseli Gallen-Kallela lähti sinne 1895 kansainvälistä läpimurtoa tekemään, tutustui norjalaiskollega Edvard Munchiin ja piti tämän kanssa yhteisnäyttelyn. Aikanaan vaikutukset näkyivät niin taiteessa kuin muotoilussakin.

Pari vuosikymmentä myöhemmin vuorossa oli Tulenkantajien taiteilijaryhmän vuoro. Kirjailija Olavi Paavolainen piti Berliiniä Euroopan moderneimpana kaupunkina, ja Mika Waltarikin kävi siellä nykyaikaa etsimässä.

Kolmas valtakunta veti puoleensa joitakuita, mutta 1943 kirjailija Irja Sallalle tulivat tutummiksi pommisuojat ja junat täynnä pakolaisia.

Sodan jälkeen Itä-Saksan keskelle jäänyt, jaettu suurkaupunki houkutti kulttuuriväkeä Jörn Donnerista Markku Lahtelaan ja Kalle Holmbergiin.

Teatteriohjaaja Kurt Nuotio kertoo rakastuneensa jo 1960-luvulla Ylioppilasteatterin kiertueella berliiniläistyttöön.

”Myöhemminkin kävin kaupungissa usein, ja Suomessa olin Saksasta tulleiden ohjaajien apuna Helsingin kaupunginteatterissa. Kun Kansallisteatterin pääjohtaja Arvi Kivimaa halusi minut matkakumppanikseen, suhde Berliiniin syveni, niin että Kuopion kaupunginteatterin johtajana 1970-luvulla vein koko teatterin opintomatkalle.”

Muurin murtuminen 1989 toi suomalaisia kaupunkiin entistä enemmän. 2000-luvulla on avattu residenssejä ja gallerioita, ja monet ovat ostaneet asunnonkin. Myös Kurt Nuotio muutti puolisonsa, kirjailija Eppu Nuotion kanssa Berliiniin pysyvästi 2014.

Kansatieteilijä Laura Hirvi (joka ny­kyään johtaa kaupungissa Suomen Saksan-instituuttia) tutki silloin Berliiniin asettuneita ja arvioi, että pelkästään kuvataiteilijoita asui ja työskenteli siellä liki neljäkymmentä.

Mikko Roiha valmistelee produktioitaan harjoitustiloissa, joista ne on helppo siirtää esitettäviksi minne vain.

Tapa luoda kotimaahan suunnattua taidetta Berliinissä on tyypillinen monille muillekin suomalaisille.

Myös Laura Hirven haastattelemat kuvataiteilijat kertoivat työskentelevänsä Berliinissä, koska elämä ja ateljeetilat ovat halvempia, ilmapiiri inspiroiva ja rento.

Taidetta pursuavassa metropolissa teoksia on kuitenkin vaikea saada kaupaksi, ja siksi ne suunnataan alusta alkaen lähinnä suomalaiselle yleisölle.

Liike Suomen ja Berliinin välillä on jatkuvaa. Mikko Roihan ja kymmenien kuvataiteilijoiden lisäksi tämä pätee vaikkapa jazzmuusikko Kalle Kalimaan, LCMDF-popyhtyeen lauluntekijään Emma Kemppaiseen tai valokuvaaja Markus Henttoseen.

Eppu Nuotiokin kertoo hyötyvänsä toisessa maassa asumisesta nimenomaan suomalaisena kirjailijana.

”Kun asuu vieraan kielen keskellä, äidinkielestä tulee entistä tärkeämpi. Se on minulle kirjoittajana hyväksi.”

Berliinissä hän on palannut myös draaman kirjoittajaksi. Maahanmuuttajista ja katupartioista kertova Lintukoto-musikaali syntyi siellä, samoin seuraavakin pienoismusikaali, taas yhdessä säveltäjä Jukka Nykäsen kanssa.

Tiina Brännaren kanssa Nuotio on myös kirjoittanut musikaalia suoraan saksalaisille markkinoille. Saksalais-ranskalaisesta filmitähdestä Romy Schneiderista kertovan musiikin on säveltänyt Anna Eriksson.

”Se tilattiin meiltä viisi vuotta sitten, ja on ollut ylellistä työskennellä kahden dramaturgin kanssa. Nyt musikaali musiikkeineen on valmis, ja odotamme kantaesitystä”, Eppu Nuotio kertoo.

Kurt Nuotiokin kiittää Berliiniä kirjoitusympäristönä: siellä ovat syntyneet muistelmien kaksi viimeisintä osaa. Lisäksi hän on tehnyt ohjaustöitä.

Pian aletaan harjoitella Markus Fageruddin pienoisoopperaa Silvia und ich, jossa laulavat Riikka Hakola, Kirsi Tiihonen ja Arttu Kataja.

Mikko Roihan kotikadut ovat entistä Itä-Berliiniä, nykyisin vaurasta ja boheemia. Kymmenessä vuodessa rapistuneiden 1800–1900-lukujen kerrostalojen asukkaat ovat jo vaihtuneet vaihtoehtotaiteilijoista juristien ja virkamiesten perheisiin.

Siksi Roiha miettii välillä muuttamista rosoisemmalle seudulle.

Ohjaaja nauttii kuitenkin siitä, että kävelymatkan päässä on viisi eurooppalaista huipputeatteria.

Tarjonnan runsaus tarkoittaa myös historiallisia kerroksia, joita ei suomalaiselta teatterikentältä löydy.

”Tavallaan löysin Berliinistä uudelleen oman lapsuuteni teatterin: sen, miten istuin lapsena vanhempieni kanssa Helsingin kaupunginteatterissa ja katsoin Kalle Holmbergin, Outi Nyytäjän ja Jouko Turkan töitä. Ymmärrän nyt, että täältähän se kaikki Suomeen tuli!”

Berliinissä uusia produktioita esitetään rinnan vuosikymmenten ikäisten kanssa. Berliner Ensemble ei luovu Bertolt Brechtistä, ja legendaaristen Heiner Müllerin, Peter Steinin ja Frank Castorfin ohjaukset elävät.

”Suomalaisesta kausiajattelusta ei ole tietoakaan. Jotkut näyttelijät käyttävät jo polvitukia, mutta yleisöä riittää”, Roiha vakuuttaa.

Teatteria käytetään Roihan mukaan hienosti myös maahanmuuttajien kotouttamisessa.

”Esimerkiksi Maxim Gorki -teatteria johtaa nykyään turkkilaissyntyinen Shermin Langhoff, ja näyttelijät edustavat monta etnistä ryhmää. Silti esitetään saksalaisia klassikoita. Näin luodaan tulijoille tärkeää samastumista, uudenlaista saksalaisuutta.”

Taiteilijalle Berliini tarjoaa loputtomasti virikkeitä.

”Enkä tarkoita vain teatteria, vaan historiaa ja kulttuuria yleensä”, sanoo Kurt Nuotio, ja puoliso jatkaa luetteloa:

”Julkinen liikenne, puistot, järvet, vanha rakennuskanta, luomutorit, leipomot, kahvilat ja kuppilat. Jokainen kävelyretki ja metroajelu näyttää jotakin, mitä en ole ennen nähnyt.”

Nuotiot asuvat Länsi-Berliiniin kuuluneessa Friedenaussa, joka on vanha taiteilijakaupunginosa.

Siellä ovat asuneet niin Marlene Dietrich kuin kirjailijat Günter Grass, Rainer Maria Rilke ja Max Frisch. Yksi nobelisti, Herta Müller, kirjoittaa siellä ny­kyäänkin.

”Kotimme vieressä on kamarimusiikkisali ja viidenkymmenen metrin päässä elokuvateatteri”, Nuotiot kiittävät.

Mikko Roiha sanoo kuitenkin elävänsä Jablonskikadulla koko lailla niin kuin Suomessakin.

”Arki on monella tavalla samanlaista kuin vaikka Kouvolassa. Lämmitän makaronilaatikkoa ja mietin Pesärikkoa, tarinaa suomalaisesta avioliitosta ja avioerosta sekä Juha Sipilän hallitusta, joka on taas ajamassa naisia kotiäideiksi.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Berliini
  • Taiteilijat
  • Teatteri
  • Kirjallisuus
  • Kuvataide
  • Olen suomalainen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    2. 2

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    3. 3

      Tutkimus: Parisuhteessa nainen menettää kiinnostuksen seksiin helpommin kuin mies – Asiantuntija neuvoo, miten halun voi herättää uudelleen

    4. 4

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    5. 5

      ”Älä nyt pelästy, isäsi tulee kuolemaan”, outo ääni varoitti – Tutkija päätyi sattumalta tekemään väitöskirjan suomalaisten yliluonnollisista kokemuksista

    6. 6

      ”Ehtivät he sen sanoa, että olen mätäpaise” – Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi ja nousi liikkeen vanhimmistoon, mutta sitten runokilpailu paljasti hänen salaisuutensa

    7. 7

      Vapaa-ajan tissuttelu aiheuttaa töissä virheitä enemmän kuin moni ajattelee – Viinin lipittelijät pitäisi lähettää lenkille

    8. 8

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    9. 9

      Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”

    10. 10

      Meksikolaiset kaivavat paljain käsin raunioita: Maanjäristyksen jäljiltä on löytynyt yli 200 kuollutta, kymmeniä lapsia kuoli romahtaneeseen alakouluun

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    2. 2

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    3. 3

      Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

    4. 4

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    5. 5

      Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

    6. 6

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    7. 7

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    8. 8

      ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

    9. 9

      Liika istuminen pidentää selän lihaskalvoja, ja siksi asentomme painuu kasaan – Uusi treenimuoto voi auttaa selkävaivoihin

    10. 10

      Päivähoidon maksut alenevat – keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskevat yli 1 200 euroa vuodessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

    5. 5

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    6. 6

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    7. 7

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    8. 8

      ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    11. Näytä lisää
    Uusimmat