Valikko
Kulttuuri

Yhtenäistä Suomea ei ole olemassakaan, sanoo tutkija – ”Suomi on aina ollut monien kulttuurien maa”

Vuoden tiedekynä -palkinnon saanut tutkija haluaa purkaa sitkeän myytin yhdestä kansasta.

Homogeeninen suomalaisuus on myytti, joka taipuu moneen käyttöön ja peittää alleen monimutkaisen ja -muotoisen todellisuuden. Näin väittää Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen tutkija Miika Tervonen, joka sai 25 000 euron suuruisen Vuoden tiedekynä 2017 -palkinnon nelisen viikkoa sitten.

Tervonen muistuttaa, että yhtenäisen suomalaisuuden myytti vaikuttaa myös politiikkaan – erityisesti nyt, kun nationalismi ja muukalaisvastaisuus ovat nousussa. Näin se tuo samalla ravinteita populismin maaperään.

”Myytti yksikulttuurisesta Suomesta ruokkii rasismia Suomessa. Siihen vetoamalla suomalaisuutta rakennetaan tavalla, joka sulkee ulos täällä sukupolvia, vuosisatoja tai jopa vuosituhansia asuneita ihmisiä, kuten vaikkapa saamelaisia”, toteaa Tervonen.

Myyttiä käytetään oikeuttamaan näkemykset, jotka perustuvat väärille luuloille ja tiedoille.

Tässä katsannossa suomalaisuus on pois sulkeva määritelmä, joka jäsentyy jyrkkiin vastaryhmiin: me ja muut. Tervonen korostaakin, että ajatus yhtenäisestä kansasta kääntyy helposti muukalaisvastaisuudeksi.

”Myytti kulttuurisesta ja yhteiskunnallisesta homogeenisyydestä, etnisestä yhteismitallisuudesta onkin Suomelle yhä vahingollisempi. Siitä olisi päästävä vihdoin eroon”, hän jatkaa.

Hän muistuttaa, että Suomella on katkeamaton etnisen, kielellisen ja uskonnollisen diversiteetin sekä muuttoliikkeiden historiansa. ”Suomi ei ole koskaan ollut sellainen yhden kielen ja yhden mielen maa, joksi se säännöllisesti kuvitellaan.”

Tervonen on tutkinut, kuinka etninen ja kielellinen monimuotoisuus on marginalisoitunut suomalaisessa historiankirjoituksessa. Hän uskoo, että historia ja eritoten historiankirjoitus ovat paljolti syypäitä entisen ja kielellisen monimuotoisuuden marginalisoinnille.

Tapa kuvitella suomalaisuutta muuttui 1800-luvulla. Avainasemassa tässä muutoksessa oli nouseva nationalismi.

”Suomalaistamalla menneisyyttä historiankirjoitus loi perustan sille myyttipohjalle, jolle luotiin uudenlainen kansallisvaltio ja rakennettiin kansallinen itseymmärrys, suomalainen identiteetti”, Tervonen selventää.

Samalla sivuutettiin esimerkiksi Zacharias Topeliuksen lanseeraama näkemys eri kansakuntien verenperimästä muodostuneesta kirjavasta suomalaisuudesta. Tervosen mielestä Suomen juhliessa nyt itsenäisyytensä 100-vuotista taivalta olisi syytä lanseerata päivitetty versio topeliaanisesta suomalaisuuden käsitteestä.

”Voihan olla, että tarvitsemme jonkinlaisen kuvitteellisen yhteisön, mutta yritetään siinä tapauksessa kuvitella se vähän realistisemmin”, hän jatkaa.

Tervosen mukaan Suomen monimuotoinen menneisyys tunnetaan jo melko hyvin historiantutkimuksessa.

”Suomalaiset kaupungit olivat alusta saakka kansainvälisiä, ja maaseudulla kiersi romaneita, tataareita ja venäläisiä kauppiaita. Maassa puhuttiin monia vähemmistökieliä ja myös suomenkieliset olivat paljon vähemmän yhtenäinen joukko kuin usein kuvitellaan.”

Kärjistäen voisi väittää, että julkisessa keskustelussa halutaan kuitenkin usein kieltää etninen monimuotoisuus ja suhtautua torjuvasti verenperintöä sekoittavaan maahanmuuttoon. Siinä poliittisessa keskustelussa turvautuminen nationalismiin tarjoaa silmälaput, jolloin Suomi halutaan nähdä vain kulttuurisesti yhtenäisenä ja puhtaasti normatiivisena rakennelmana.

”Julkisissa keskusteluissa monimuotoinen historia loistaa poissaolollaan”, Tervonen toteaa.

Ehkä eniten Tervosta arveluttaa silmien sulkeminen oman maan historialta. Poliittisena projektina rakennettu menneisyys kaventaa jähmettyneenä myyttinä näkymää nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.

”Kannattaa esimerkiksi muistaa, että Suomi oli ensimmäisiä eurooppalaisia maita, jossa oli valtion tunnustama islaminuskoisten seurakunta.”

Hän korostaa, että myytti yhden kulttuurin Suomesta ei syntynyt tyhjästä, vaan sillä on poliittinen historiansa.

Kansallisvaltion syntymisen ja itsenäistymisen myötä yhtenäiskulttuurin ajatukseen huonosti sopineet kansalliset vähemmistöt, etniset, kielelliset ja uskonnolliset ryhmät sekä vuorovaikutus muun maailman kanssa rajattiin suomalaisuuden ulkopuolelle.

”Sotien välisenä aikana kansalliset eronteot biologisoitiin ja ihmiset jaettiin yhä vahvemmin rodulliseen ja kulttuuriseen arvoasteikkoon. Vaikka varsinaisilla rotuteorioilla ei ollut Suomessa vahvaa asemaa, niiden taustalla olleet oletukset näkyivät myös suomalaisessa heimoajattelussa”, Tervonen jatkaa.

Mutta takaisin nationalismiin. Tervonen muistuttaa, että nationalismia ei ole syytä demonisoida, vaan sitä on tarkasteltava sen historiallisessa kehyksessä.

”Nationalismi on aatehistoriallisesti huima menestystarina. Se löi Ranskan vallankumouksen jälkeen itsensä läpi valtavalla voimalla ja muutti täydellisesti sen, miten ymmärrämme yhteiskunnan. Nationalismi loi uudenlaisen ajatuksen ’meistä’, kansallisesta yhteisöstä, mikä mahdollisti nykyaikaisten demokratioiden synnyn.”

Nationalismin kääntöpuoli on kuitenkin se, että se yksinkertaistaa todellisuutta ja jakaa ihmiset meihin ja muihin. Tämä on ongelma, koska se estää meitä ymmärtämästä yhteiskunnan monimuotoisuutta.

”Yhden kulttuurin suomalaisuus on ajatusleikki, johon meillä on tämän päivän globalisoituvassa Suomessa yhä vähemmän varaa”, Tervonen muistuttaa.

Hän toteaa, että Suomessa on käynnissä toinen etnopoliittinen herääminen. Ensimmäinen tapahtui 1960-luvulla, jolloin syntyi moderni vähemmistöpolitiikka.

”1990-luvulla tapahtui uusi käänne, kun maahanmuutto herätti monet ajattelemaan ja puhumaan kulttuurista uudella tavalla. Uudet globaalit tulijat saivat meidät kuitenkin samalla unohtamaan sen, että Suomi on aina ollut monien kulttuurien maa”, Tervonen toteaa.

Myönteistä on kuitenkin se, että nykyään monet suomalaiset ovat alkaneet tulla kaapista ulos paljastamalla oman taustansa etnisen monimuotoisuuden.

Aiemmin ”vääränlaista” taustaa saatettiin tietoisesti peitellä, mistä kertovat vaikkapa kymmenet tuhannet 1900-luvulla suomalaistetut sukunimet. Erityisesti monet Suomen venäläiset piilottivat taustansa, mutta puhuvat siitä nykyisin yhä avoimemmin.

”Se on hyvä signaali”, Tervonen summaa.

Moni muistaa tutut säkeet Jorma Eton runosta Suomalainen (1964), jonka mukaan suomalainen on ”sellainen, joka eksyy tieltä, huutaa rannalla/ ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen” ja ”Sellaisella suomalaisella on aina kaveri,/ koskaan se ei ole yksin, ja se kaveri on suomalainen.”

Etnisen monimuotoisuuden näkökulmasta ne antavat väärän todistuksen suomalaisuudesta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yhteiskunta
  • Suomi 100 vuotta
  • Historia
  • Maahanmuutto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Palkittu eliittisotilas Trumpille: ”Sanokoon minulle päin naamaa, etten ole kelvollinen”

    2. 2

      Lappiin matkalla oleva kaupunkifillari hämmensi Hämeenlinnassa – ”Mies otti valokuvia ja uhkasi lähettää ne poliisille”

    3. 3

      Poliisin USA:ssa ampuman naisen kuolemasta uutta tietoa – Ampuminen saattoi johtua poliisiauton läpsäisystä

    4. 4

      Miksei tätä ole kerrottu aiemmin? Invavessaa saa käyttää häpeilemättä, vaikkei olisi vammainen

    5. 5

      Mies tyydytti itseään sekasaunassa, toinen kommentoi naisten vartaloita – seksuaalinen häirintä varjostaa Sompasaunaa

    6. 6

      ”Miten homeinen pitää olla, että puhuu vielä naisartisteista”, sanoo Paula Vesala – Pekka Kuusiston johtaman festivaalin ohjelmisto on alusta loppuun naisia, ja tämän takia siinä ei pitäisi olla mitään ihmeellistä

    7. 7

      Munkkivuoren puukottaja tuomittiin taposta – oikeus ei pitänyt tarinaa jäätelön leikkaamisesta uskottavana

    8. 8

      200 miljoonan euron tieteisseikkailu on kaunis katastrofi – kakkivia kärsäotuksia, Google Translaten läpi ajettua dialogia ja juoni, josta ei tajua mitään

    9. 9

      Shanghaissa mitattiin korkein lämpötila 145 vuoteen – Kiinassa on niin kuuma, että ihmiset ovat alkaneet tapella ja panda vaipui transsiin

    10. 10

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies tyydytti itseään sekasaunassa, toinen kommentoi naisten vartaloita – seksuaalinen häirintä varjostaa Sompasaunaa

    2. 2

      Shanghaissa mitattiin korkein lämpötila 145 vuoteen – Kiinassa on niin kuuma, että ihmiset ovat alkaneet tapella ja panda vaipui transsiin

    3. 3

      Lappiin matkalla oleva kaupunkifillari hämmensi Hämeenlinnassa – ”Mies otti valokuvia ja uhkasi lähettää ne poliisille”

    4. 4

      Suomen EU-politiikkaa vetää arvostettu, karu ja pelättykin mies – Hän on palvellut viittä pääministeriä, mutta silti hänestä ei löydy edes Wikipedia-artikkelia

    5. 5

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    6. 6

      Lahokaviosammal uhkaa panna Helsingin rakentamis­suunnitelmat uusiksi yli 10 000 asukkaan uudessa kaupunginosassa

    7. 7

      Suomalaiset parit muuttavat yhteen yllättävän nopeasti – Yhteen muuttaminen on aina kriisi suhteelle, mutta näin siitä selviää

    8. 8

      200 miljoonan euron tieteisseikkailu on kaunis katastrofi – kakkivia kärsäotuksia, Google Translaten läpi ajettua dialogia ja juoni, josta ei tajua mitään

    9. 9

      Leipäjono kiemurteli Helsingissä yli kilometrin matkan Myllypurosta Kurkimäkeen

    10. 10

      Järkeväkin ihminen voi jäädä koukkuun liian kovaan treenaamiseen – Suurimmassa vaarassa ovat tiukkapipoiset suorittajat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    2. 2

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    3. 3

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Ruokatoimittaja ja viestintäyrittäjä Elina Jyväs kuoli 40-vuotiaana

    5. 5

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    6. 6

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    7. 7

      Mies tyydytti itseään sekasaunassa, toinen kommentoi naisten vartaloita – seksuaalinen häirintä varjostaa Sompasaunaa

    8. 8

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    9. 9

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    10. 10

      Shanghaissa mitattiin korkein lämpötila 145 vuoteen – Kiinassa on niin kuuma, että ihmiset ovat alkaneet tapella ja panda vaipui transsiin

    11. Näytä lisää