Valikko
Kulttuuri

Yhtenäistä Suomea ei ole olemassakaan, sanoo tutkija – ”Suomi on aina ollut monien kulttuurien maa”

Vuoden tiedekynä -palkinnon saanut tutkija haluaa purkaa sitkeän myytin yhdestä kansasta.

Homogeeninen suomalaisuus on myytti, joka taipuu moneen käyttöön ja peittää alleen monimutkaisen ja -muotoisen todellisuuden. Näin väittää Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen tutkija Miika Tervonen, joka sai 25 000 euron suuruisen Vuoden tiedekynä 2017 -palkinnon nelisen viikkoa sitten.

Tervonen muistuttaa, että yhtenäisen suomalaisuuden myytti vaikuttaa myös politiikkaan – erityisesti nyt, kun nationalismi ja muukalaisvastaisuus ovat nousussa. Näin se tuo samalla ravinteita populismin maaperään.

”Myytti yksikulttuurisesta Suomesta ruokkii rasismia Suomessa. Siihen vetoamalla suomalaisuutta rakennetaan tavalla, joka sulkee ulos täällä sukupolvia, vuosisatoja tai jopa vuosituhansia asuneita ihmisiä, kuten vaikkapa saamelaisia”, toteaa Tervonen.

Myyttiä käytetään oikeuttamaan näkemykset, jotka perustuvat väärille luuloille ja tiedoille.

Tässä katsannossa suomalaisuus on pois sulkeva määritelmä, joka jäsentyy jyrkkiin vastaryhmiin: me ja muut. Tervonen korostaakin, että ajatus yhtenäisestä kansasta kääntyy helposti muukalaisvastaisuudeksi.

”Myytti kulttuurisesta ja yhteiskunnallisesta homogeenisyydestä, etnisestä yhteismitallisuudesta onkin Suomelle yhä vahingollisempi. Siitä olisi päästävä vihdoin eroon”, hän jatkaa.

Hän muistuttaa, että Suomella on katkeamaton etnisen, kielellisen ja uskonnollisen diversiteetin sekä muuttoliikkeiden historiansa. ”Suomi ei ole koskaan ollut sellainen yhden kielen ja yhden mielen maa, joksi se säännöllisesti kuvitellaan.”

Tervonen on tutkinut, kuinka etninen ja kielellinen monimuotoisuus on marginalisoitunut suomalaisessa historiankirjoituksessa. Hän uskoo, että historia ja eritoten historiankirjoitus ovat paljolti syypäitä entisen ja kielellisen monimuotoisuuden marginalisoinnille.

Tapa kuvitella suomalaisuutta muuttui 1800-luvulla. Avainasemassa tässä muutoksessa oli nouseva nationalismi.

”Suomalaistamalla menneisyyttä historiankirjoitus loi perustan sille myyttipohjalle, jolle luotiin uudenlainen kansallisvaltio ja rakennettiin kansallinen itseymmärrys, suomalainen identiteetti”, Tervonen selventää.

Samalla sivuutettiin esimerkiksi Zacharias Topeliuksen lanseeraama näkemys eri kansakuntien verenperimästä muodostuneesta kirjavasta suomalaisuudesta. Tervosen mielestä Suomen juhliessa nyt itsenäisyytensä 100-vuotista taivalta olisi syytä lanseerata päivitetty versio topeliaanisesta suomalaisuuden käsitteestä.

”Voihan olla, että tarvitsemme jonkinlaisen kuvitteellisen yhteisön, mutta yritetään siinä tapauksessa kuvitella se vähän realistisemmin”, hän jatkaa.

Tervosen mukaan Suomen monimuotoinen menneisyys tunnetaan jo melko hyvin historiantutkimuksessa.

”Suomalaiset kaupungit olivat alusta saakka kansainvälisiä, ja maaseudulla kiersi romaneita, tataareita ja venäläisiä kauppiaita. Maassa puhuttiin monia vähemmistökieliä ja myös suomenkieliset olivat paljon vähemmän yhtenäinen joukko kuin usein kuvitellaan.”

Kärjistäen voisi väittää, että julkisessa keskustelussa halutaan kuitenkin usein kieltää etninen monimuotoisuus ja suhtautua torjuvasti verenperintöä sekoittavaan maahanmuuttoon. Siinä poliittisessa keskustelussa turvautuminen nationalismiin tarjoaa silmälaput, jolloin Suomi halutaan nähdä vain kulttuurisesti yhtenäisenä ja puhtaasti normatiivisena rakennelmana.

”Julkisissa keskusteluissa monimuotoinen historia loistaa poissaolollaan”, Tervonen toteaa.

Ehkä eniten Tervosta arveluttaa silmien sulkeminen oman maan historialta. Poliittisena projektina rakennettu menneisyys kaventaa jähmettyneenä myyttinä näkymää nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.

”Kannattaa esimerkiksi muistaa, että Suomi oli ensimmäisiä eurooppalaisia maita, jossa oli valtion tunnustama islaminuskoisten seurakunta.”

Hän korostaa, että myytti yhden kulttuurin Suomesta ei syntynyt tyhjästä, vaan sillä on poliittinen historiansa.

Kansallisvaltion syntymisen ja itsenäistymisen myötä yhtenäiskulttuurin ajatukseen huonosti sopineet kansalliset vähemmistöt, etniset, kielelliset ja uskonnolliset ryhmät sekä vuorovaikutus muun maailman kanssa rajattiin suomalaisuuden ulkopuolelle.

”Sotien välisenä aikana kansalliset eronteot biologisoitiin ja ihmiset jaettiin yhä vahvemmin rodulliseen ja kulttuuriseen arvoasteikkoon. Vaikka varsinaisilla rotuteorioilla ei ollut Suomessa vahvaa asemaa, niiden taustalla olleet oletukset näkyivät myös suomalaisessa heimoajattelussa”, Tervonen jatkaa.

Mutta takaisin nationalismiin. Tervonen muistuttaa, että nationalismia ei ole syytä demonisoida, vaan sitä on tarkasteltava sen historiallisessa kehyksessä.

”Nationalismi on aatehistoriallisesti huima menestystarina. Se löi Ranskan vallankumouksen jälkeen itsensä läpi valtavalla voimalla ja muutti täydellisesti sen, miten ymmärrämme yhteiskunnan. Nationalismi loi uudenlaisen ajatuksen ’meistä’, kansallisesta yhteisöstä, mikä mahdollisti nykyaikaisten demokratioiden synnyn.”

Nationalismin kääntöpuoli on kuitenkin se, että se yksinkertaistaa todellisuutta ja jakaa ihmiset meihin ja muihin. Tämä on ongelma, koska se estää meitä ymmärtämästä yhteiskunnan monimuotoisuutta.

”Yhden kulttuurin suomalaisuus on ajatusleikki, johon meillä on tämän päivän globalisoituvassa Suomessa yhä vähemmän varaa”, Tervonen muistuttaa.

Hän toteaa, että Suomessa on käynnissä toinen etnopoliittinen herääminen. Ensimmäinen tapahtui 1960-luvulla, jolloin syntyi moderni vähemmistöpolitiikka.

”1990-luvulla tapahtui uusi käänne, kun maahanmuutto herätti monet ajattelemaan ja puhumaan kulttuurista uudella tavalla. Uudet globaalit tulijat saivat meidät kuitenkin samalla unohtamaan sen, että Suomi on aina ollut monien kulttuurien maa”, Tervonen toteaa.

Myönteistä on kuitenkin se, että nykyään monet suomalaiset ovat alkaneet tulla kaapista ulos paljastamalla oman taustansa etnisen monimuotoisuuden.

Aiemmin ”vääränlaista” taustaa saatettiin tietoisesti peitellä, mistä kertovat vaikkapa kymmenet tuhannet 1900-luvulla suomalaistetut sukunimet. Erityisesti monet Suomen venäläiset piilottivat taustansa, mutta puhuvat siitä nykyisin yhä avoimemmin.

”Se on hyvä signaali”, Tervonen summaa.

Moni muistaa tutut säkeet Jorma Eton runosta Suomalainen (1964), jonka mukaan suomalainen on ”sellainen, joka eksyy tieltä, huutaa rannalla/ ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen” ja ”Sellaisella suomalaisella on aina kaveri,/ koskaan se ei ole yksin, ja se kaveri on suomalainen.”

Etnisen monimuotoisuuden näkökulmasta ne antavat väärän todistuksen suomalaisuudesta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yhteiskunta
  • Suomi 100 vuotta
  • Historia
  • Maahanmuutto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    2. 2

      Rikkaiden ja köyhien kuntien asukkaiden tuloissa isot erot – katso tienaatko enemmän kuin kotikuntasi asukas keskimäärin

    3. 3

      Poliisi nimesi Salman Abedin Manchesterin iskun epäillyksi tekijäksi – tämä hänestä tiedetään

    4. 4

      Fossiililöytö mullistaa ihmisen kehityshistorian: sukulinja erkani apinoista Euroopassa eikä Afrikassa

    5. 5

      Tämä tiedetään Manchesterin iskusta: Epäillyn pommimiehen henkilöllisyys vahvistui – nyt poliisi tutkii, toimiko hän yksin

    6. 6

      Poikkeuksellinen tuomio: tuntematonta miestä puukottanut nuori nainen joutuu suorittamaan vankeutensa kokonaan

    7. 7

      Oslolainen Noah, 20, tunsi olevansa väärässä kehossa jo viisivuotiaana – Norja vapautti translakiaan, ja Suomesta tuli ainoa sterilointia vaativa Pohjoismaa

    8. 8

      Tutkijat paikansivat 40 geeniä, jotka säätelevät älykkyyttä – niistä löytyi myös yllättävän vahva yhteys autismiin

    9. 9

      CIA:n entinen johtaja: Kaikille on selvää, että Venäjä sekaantui ”röyhkeästi” Yhdysvaltojen presidentin­vaaleihin

    10. 10

      Tutkija Eurooppaa koettelevista terrori-iskuista: Uuden jihadistisukupolven seuraukset tuntuvat ainakin 20 vuotta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tämä tiedetään Manchesterin iskusta: Epäillyn pommimiehen henkilöllisyys vahvistui – nyt poliisi tutkii, toimiko hän yksin

    2. 2

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    3. 3

      Stubb lipsautti paneelissa: ”Luotin johonkuhun liikaa, ja se kostautui”

    4. 4

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    5. 5

      Oslolainen Noah, 20, tunsi olevansa väärässä kehossa jo viisivuotiaana – Norja vapautti translakiaan, ja Suomesta tuli ainoa sterilointia vaativa Pohjoismaa

    6. 6

      Poikkeuksellinen tuomio: tuntematonta miestä puukottanut nuori nainen joutuu suorittamaan vankeutensa kokonaan

    7. 7

      Totta se on: Pohjois-Korean ohjus kohosi syvälle avaruuteen peräti yli 2 000 kilometrin korkeuteen – Kansainvälinen avaruus­asema kiertää Maata ”vain” 400 kilo­metrissä

    8. 8

      Fossiililöytö mullistaa ihmisen kehityshistorian: sukulinja erkani apinoista Euroopassa eikä Afrikassa

    9. 9

      Jos olisin amerikkalainen äänestäjä, alkaisin olla epätoivoinen

    10. 10

      Michelle Obama lomailee suomalaisen muotisuunnittelijan pinkissä luomuksessa – Teija Eilolan suunnittelema paita nousi uutiskuviin: ”Todella iso kunnia”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Tutkimus: Uusi tapa synnyttää vähentää selvästi repeämiä – tekniikka olisi myös vauvan kannalta parempi ja parantaisi seksielämää synnytyksen jälkeen, sanoo asiantuntija

    3. 3

      Tämä tiedetään Manchesterin iskusta: Epäillyn pommimiehen henkilöllisyys vahvistui – nyt poliisi tutkii, toimiko hän yksin

    4. 4

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    5. 5

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    6. 6

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    7. 7

      Netissä on kiertänyt vuosia salaliittoteoria, jonka mukaan laulaja Avril Lavigne on kuollut ja häntä esittää näyttelijä – Nyt huhut lähtivät taas leviämään vauhdilla, tästä on kyse

    8. 8

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    9. 9

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    10. 10

      Ihon kunto kertoo koko elimistön vanhenemisesta – Runsas sokerinkäyttö voi veltostuttaa ihoa, sanoo professori

    11. Näytä lisää